Mitä ihmettä tapahtui??

[pilasinko kaiken?]

Olen ihan hukassa... Elämääni eksyi ihana mies. Tai siltä hän ainakin aluksi todella vaikutti. Rehti, mukava, reilu, huumorintajuinen ja lempeä mies. Hän piiritti minua, kunnes lopulta lämpenin. Olimme rakastuneita, niin ainakin luulin, ja niin mies itse minulle oma-aloitteisesti sanoi. Mies oli se joka enemmän oli ns. perässä juoksemassa, soitteli, viestitteli, kertoi ikävästään. Ystävilleenkin minut esitteli, kutsui jo tyttöystäväkseen. Pyysi että kertoisin ohimennen perheelleni hänestä, sillä hän asuu toisella paikkakunnalla ja halusi tulla tapaamaan minua ja samalla perhettäni joka asuu lähelläni, jotta osaavat sitten varautua hänen tapaamiseensa, hän sanoi haluavansa vakavan suhteen kanssani. Joka päivä hän jaksoi kysellä olisinko jo ostanut webkameran, koska kuulemma ikävöi niin paljon että halusi kovasti nähdä minut. Hän oli ottanut selvää lentojen hinnat ja matkojen pituudet luokseni (huvikseni tarkistin ja ei ollut tuulesta temmannut tietojaan vaan pitivät paikkansa, oli siis oikeasti ottanut selvää, asuu siis toisessa päässä Suomea). Kirjoitteli julkisesti Facebookissa seinälleni ja omalle seinälleen tilapäivityksiä siitä, kuinka on "ikävä tyttöäni". Halusi jutella yöt ja päivät msn:ssä, aamuyöhönkin saakka vaikka tällä olisi ollut aikainen herätys. Sehän kävi minulle, sillä rakastuneena ja hullaantuneena halusinkin olla yhteydessä häneen niin paljon kuin mahdollista. Kaikki kävi niin luontevasti, tunsin oloni niin rakastetuksi. Hän ei silti ollut yltiöromanttinen ja liioitellun lepertelevä kuitenkaan, olen ollut suhteessa aiemmin narsistimieheen joka jätti minuun syvät haavat, ja miehen käytös ei ollut mitenkään verrattavissa tämän narsisti-exän käytökseen tai luonteeseen ylipäätään, narsistimies oli alussa liioitellun, epätodellisen "ihana", kunnes luurangot alkoivat valumaan kaapista. Tässä suhteessa kuitenkin tunsin niin aitoa välittämistä ja oikeaa kiinnostusta minua kohtaan, ja ennen kaikkea avoimuutta ja rehellisyyttä etten voi tajuta mitä tapahtui.

Mies nimittäin lopetti viestittelyn kuin seinään. Kun kysyin miksi hän on yhtäkkiä hiljentynyt, hän sanoi että on pahoillaan, on ollut kiireinen. Pari päivää ennen tätä meillä kyllä oli pientä riitaa ollut, olin suuttunut hänelle typerästä asiasta, osoittanut mustasukkaisuuttani aivan turhasta, ja jälkeenpäin hävetti rajusti. Olin kuitenkin yhden päivän ehtinyt mököttää, vastailin tylysti miehen viesteihin, raukka lähetteli pitkin päivää viestejä että olenko jo leppynyt, mutta minä vastasin kylmästi. Seuraavana päivänä tajusin tyhmyyteni ja pyysin anteeksi mieheltä. Vanhat pelot entisestä suhteestani narsistiin nostivat vain päätään. Mutta tämän jälkeen mies on hiljentynyt, en tiedä johtuuko varsinaisesti tuosta, mutta tulipahan mieleen mainita tässä nyt sekin. Mies on nyt viikon verran ollut puhumatta minulle. Lähetin muutama päivä sitten viestin, että mikä on vialla, en ole saanut mitään vastausta. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Minun kurkkuani kuristaa ja ikävä ahdistaa sydäntä jo nyt vaikka vain viikkoon emme ole jutelleet, kuinka hän pystyy tuollaiseen hiljaisuuteen jos muka välittää minusta? Vaikka hän olisi suuttunut mökötyksestäni, miten hän voi olla ottamatta minuun minkäänlaista yhteyttä edes puhuakseen asioista, jos muka välittää? Mihin ne tunteet katosi? Vielä viikko sitten mies oli niin rakastunutta. Tuntuu todella pahalta, enkä tiedä miten toimia. En haluaisi ahdistella miestä kun ei edelliseenkään viestiini vastannut, mutta tämä puhumattomuus ja epätietoisuus tekee minut hulluksi. Hän oli poistanut myöskin seinältään Facebookista kirjoitukset joissa kutsui minua "tytökseen", eli selkeää viitettä siihen että ilmeisesti haluaa laittaa stopin jutullemme. Tuosta noin vaan, sanomatta mitään? Miten kurjalta voikaan tuntua kun toinen ei voi sitten vaikka suoraan sanoa, että minä en haluakaan olla kanssasi. Tulen hulluksi.. Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?

 

[Puppa]

vaikea sanoa, se mikä saattaa sinusta olla pikku juttu, saattaa toisesta vaikuttaa isomplta jutulta. Et sen tarkemmin kerro mistä on kysymys.

Hieman kiinnitin huomiota tuohon ylitsevuotavaan huomionjakamiseen. Kyllä, rakastunut ihminen vaatii ja toivoo kaikenlaista rakastetultaan. mutta olen vain ollut huomaavinani, että osalla miehistä on tapana rakastua siihen rakstumisen tunteeseen, piirittää juuri kuvaamallasi tavalla ja sitten jossain vaiheessa tämä kaikki saa tylyn lopun. Minulla on itsellänikin ollut muutama sellainen tapaus, sitä on yht'äkkiä jäänyt kuin nalli kallille, täysin puskan takaa.

Sanoisin että katso mitä mies seuraavaksi tekee. Veikkaan ettet tule kuulemaan hänestä kovin pian. Tuntuu varmasti pahalta, sen uskon. Kuten jo sanoin, en tiedä mistä hän suuttui mutta kovin tuntuu olevan herkkähipiäinen mies. Ja sinä et toki sellaista miestä itsellesi halua. Parisuhteessa ja elämässä tulee eteen paljon rankempiakin juttuja kuin mustasukkaisuus. Jos mies ei sitä kestä, ei se kestä sitten mitään muutakaan.

Sanonta siitä että pitää pussata monta sammakkoa ennen kuin löytää sen prinssin ei ole ihan tuulesta temmattu. Tuolla deittirintamalla joutuu näkemään, kuulemaan ja kokemaan kaikenlaista ennen kuin se oikein kunnolla nappaa

 

[Pappa]

Juu, selvä tapaus, mies on weppeillyt moneen suuntaan ja on nyt epävarma suhteesi.
Tuntuu niin aktiiviselta netteilijältä ettet suinkaan ole ainut hänen verkostossaan. Sieltä vaan on löytynyt hänelle jollain muotoa sopivampi nettikaveri. Ehkä lähempää, ehkä muuten kiinnostavampi.

En kehottaisi satsaamaan häneen kovinkaan paljon.

 

[aa?]

En kehottaisi satsaamaan häneen kovinkaan paljon.

Jokainen, joka on kokenut saman, ymmärtää tunteesi. Jokainen, joka on päässyt koemuksestaan yli, ja kykenee katsomaan tapahtunutta sellaisena kuin se oli, ilman omia tunnelatauksia ja projektioita, ymmärtää myös, että ihan turhaa laitat energiaasi ja aikaasi edes miehen miettimiseen. Täysin turhaan. Tiestysti et voi sormia näpsäyttämällä lopettaa pahaa oloasi. Tiedät, että syy miehen käytökseen ei ole sinussa. Sinun syysi on se, jos ummistat silmäsi siltä, mitä todella tapahtuu.

Unohda koko mies, ei kai sinua piiritetä tyhjillä sanoilla ja teoilla ja facebook -lauseilla.

 

[looginen]

Tässä suhteessa kuitenkin tunsin niin aitoa välittämistä ja oikeaa kiinnostusta minua kohtaan, ja ennen kaikkea avoimuutta ja rehellisyyttä etten voi tajuta mitä tapahtui.

Rakastuneen kokeminen on aina samanlaista. Se tapahtui mitä kerrot tapahtuneen (kuristumista):

Pari päivää ennen tätä meillä kyllä oli pientä riitaa ollut, olin suuttunut hänelle typerästä asiasta, osoittanut mustasukkaisuuttani aivan turhasta, ja jälkeenpäin hävetti rajusti.

Hänen kokemuksensa: "Minun kurkkuani kuristaa ja ikävä ahdistaa sydäntä")

Olin kuitenkin yhden päivän ehtinyt mököttää, vastailin tylysti miehen viesteihin, raukka lähetteli pitkin päivää viestejä että olenko jo leppynyt, mutta minä vastasin kylmästi.

Hänen kokemuksensa: "kuinka hän pystyy tuollaiseen hiljaisuuteen jos muka välittää minusta?"

Seuraavana päivänä tajusin tyhmyyteni ja pyysin anteeksi mieheltä.

Anteeksipyyntösi ei toimi, koska et ymmärrä mitä pyydät anteeksi.

Vanhat pelot entisestä suhteestani narsistiin nostivat vain päätään.

"VAIN"? Seillaisia asioita ei kierrätetä! Ei kuulu rakastumiseen, ei koskaan!

Mutta tämän jälkeen mies on hiljentynyt, en tiedä johtuuko varsinaisesti tuosta, mutta tulipahan mieleen mainita tässä nyt sekin.

Rakastumisen prosessissa se johtuu varsinaisesti ja ainoastaan tuosta, eikä se ole mikään 'tulipahan mieleen mainita' -asia. Tässä se ilmenee paljaimmillaan ettet osaa pyytää anteeksi oikeaa asiaa, jolloin väärä anteeksipyyntö on täysin turha.

Mies on nyt viikon verran ollut puhumatta minulle. Lähetin muutama päivä sitten viestin, että mikä on vialla, en ole saanut mitään vastausta. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Minun kurkkuani kuristaa ja ikävä ahdistaa sydäntä jo nyt vaikka vain viikkoon emme ole jutelleet, kuinka hän pystyy tuollaiseen hiljaisuuteen jos muka välittää minusta?

Mitä teit? Sen teit typerästä syystä eli turhamaisuuttasi, turhaa ylpeyttäsi, mikä on kuolemansynneistä pahin! 'Jumalan armo voi silloin ainoastaan enää pelastaa.'
Rakastuneen kokemuksena sama kuin olisit omin käsin kylmäverisesti ja silkkaa julmuuttasi kuristanut häntä päivän. Vaikka hän tuskissaan voimattomana jo vaikeroi, et hellittänyt otettasi sittenkään. Samantekevää on myös se kuristaako vahingissa vai tahallaan, tai tietämättömyyttään ja siten täysin kenenkään hallitsemattomana ehkä vielä pahemmin traumatisoiva.

Vaikka hän olisi suuttunut mökötyksestäni, miten hän voi olla ottamatta minuun minkäänlaista yhteyttä edes puhuakseen asioista, jos muka välittää? Mihin ne tunteet katosi?

Niin, mihin ne tunteesi siksi päiväksi katosivat, jos muka välitit? Hän kyllä otti yhteyttä, mutta et välittänyt vähääkään. Sinulle oli tärkeämpää tehdä niinkuin teit.

Vielä viikko sitten mies oli niin rakastunutta. Tuntuu todella pahalta, enkä tiedä miten toimia. En haluaisi ahdistella miestä kun ei edelliseenkään viestiini vastannut, mutta tämä puhumattomuus ja epätietoisuus tekee minut hulluksi.

Niin, hän ei vastaa kylmästi. Hän ei kosta eikä vastaa lämpimästikään, koska ymmärtää ettet tiedä mitä hän on kokenut, eikä halua kokea sitä enää uudestaan, ei milloinkaan. Sen asian käsittäminen olisi ainoa mahdollisuus selvitä tilanteesta. Pyysit VAIN anteeksi - niinkuin olisit syönyt viimeisen tarjolla olleen karamellin säästämättä mitään hänelle - se ei riitä.

Hän oli poistanut myöskin seinältään Facebookista kirjoitukset joissa kutsui minua "tytökseen", eli selkeää viitettä siihen että ilmeisesti haluaa laittaa stopin jutullemme. Tuosta noin vaan, sanomatta mitään? Miten kurjalta voikaan tuntua kun toinen ei voi sitten vaikka suoraan sanoa, että minä en haluakaan olla kanssasi. Tulen hulluksi..

Tulla hulluksi, hyvä idea, mutta sitä et tee. Haluat mieluummin elää kuin sivistyneessä yhteiskunnassa kuuluukin, se on valintasi, sillä mitään oikeudellisesti vääräähän ei ole tapahtunut, mutta rakastumisen viitekehyksessä olet osoittanut harvinaista kylmyyttä, ymmärtämättä katua tekoasi hetkeäkään.

Kyseessäolevan kuolemansynnin (paheen) vastakohtana kardinaalihyve voisi olla viisaus.
* Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko inhimillisyys. Niiden nimi on johdettu latinan sanasta cardo, joka tarkoittaa saranatappia.
(jonka varassa voisi ajatella käännettä tilanteeseen)
* Kreikan seitsemän viisaan ajattelun voisi kiteyttää sanoihin "vaatimattomuus ja nöyryys ovat viisauden perusta"

Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?

Asettua hänen armoilleen, alistua hänen jalkojensa juureen, hänen orjakseen ilman ehtoja, josta vain hänen armonsa voi nostaa entiselle paikalleen…
Rakastuminen on jumaloivaa ja hän (jumalattarensa hylkäämänä) on joutunut 'kadotukseen', joten hän on katoamassa.
________________________________________________________________________
Jos kyseessä on jotain muuta kuin molemminpuolinen rakastuminen, ei kannata tehdä mitään.

 

[Wiltsu]

tämän narsisti-exän käytökseen tai luonteeseen ylipäätään, narsistimies oli alussa liioitellun, epätodellisen "ihana", kunnes luurangot alkoivat valumaan kaapista. Vanhat pelot entisestä suhteestani narsistiin nostivat vain päätään. Mitä tässä nyt pitäisi tehdä?

Minä juoksisin lujaa karkuun aina, kun joku mainitsisi olevansa "narsistin uhri". Ja niin tekee monet muutkin. Oppikaa kantamaan vastuu elämästänne ja lakatkaa olemasta narsistin uhreja, niin mahdollisia kumppaneita saattaa jopa jäädä elämäänne!

 

[huh heijaa]

Minä juoksisin lujaa karkuun aina, kun joku mainitsisi olevansa "narsistin uhri". Ja niin tekee monet muutkin. Oppikaa kantamaan vastuu elämästänne ja lakatkaa olemasta narsistin uhreja, niin mahdollisia kumppaneita saattaa jopa jäädä elämäänne!

Jo, se joka on narsistinkansa seurustellut, sen vikahan se on kokonaan. Huh huh, narsisti on sairas ihmisluonteen tyyppi. Just tuota samaa mentalitettiä käytetään heidän kanssa, jotka tulee raiskatuksi. syylistetään uhria eikä raiskaajaa. Laskeudutaanpa sieltä norsunluutornista ja pikapikaa.

 

[Wiltsu]

Jo, se joka on narsistinkansa seurustellut, sen vikahan se on kokonaan. Huh huh, narsisti on sairas ihmisluonteen tyyppi. Just tuota samaa mentalitettiä käytetään heidän kanssa, jotka tulee raiskatuksi. syylistetään uhria eikä raiskaajaa. Laskeudutaanpa sieltä norsunluutornista ja pikapikaa.

Niin, että, kun "minut on kerran raiskattu, pelkään ikuisesti raiskatuksi tulemista jokaisen vastaan tulevan miehen puolelta ja aina tulen sen välittömästi kaikille ilmoittamaan. Minua on myös hakattu ja en koskaan enää pysty siinäkään suhteessa luottamaan yhteenkään mieheen. Lisäksi seurustelin narsistin (jota ei virallisesti edes ole todettu sairaaksi narisistiksi, mutta minä nyt mielelläni olen aina uhri, jos en oikeasti, niin sitten ainakin teen itsestäni sellaisen) kanssa."

Kantakaa vastuu elämästänne ja valinnoistanne edelleen, niin saattaa käydä vanhanaikaisesti "flaksi"!!

 

[ölksad ölksa ölkasd]

Kuinka paljon teidän suhteenne perustui pelkästään kirjalliseen viestittelyyn eri yhteyskanavien kautta ja rakkauden vakuutteluun Facebookissa? Anna anteeksi asenteeni, mutta tukka pystyssä luin pohjautuuko suhteenne vain sellaiseen ja miten paljon te puhutte sekä olette elävässä vuorovaikutuksessa toisiinne? Se, että tekstailet "mikä vikana" ei ainakaan vakuuta minua siitä osaatko käsitellä ongelmaanne kokonaisvaltaisesti ja oletko kantanut vastuun teoistasi. Vastuulla tarkoitan, että soitat hänelle ja keskustelet ongelmatilanteestanne. Mutta ei mieskään mikään järkevä ole, jos ei vastaa sinulle ja selitä käytöstään.

Eihän ihmisiin voi rakastua virtuaalisesti ja rakentaa suhdetta vain sen varassa, vaikka onkin perin herttaista Naamakirjassa kutsua omaksi tytökseen. Tosin kuka vain nyhväre osaisi sen muutenkin mahtipontisesti tehdä ja sen takia olisi toivottavaa kyetä samaan myös elävässäkin elämässä.

Ymmärrän hätäsi, mutta oikeassa elämässä on pakko kohdata vaikeita tilanteita ja puhuttava. Voit aina asiallisesti kysyä koska hän voi varata aikaa puhua kanssasi ja jos olet webbikamerasi jo hankkinut on se erinomainen apu käydä juttua läpi. Jos uskot rakastavasi miestä edelleenkin, niin sinulta vaaditaan nyt enemmän tekemisen voimaa ja samalla saat selville onko mies loppujen lopuksi rakkautesi arvoinen vai netissä hengaileva auervaara.

 

[eppis]

Niin, että, kun "minut on kerran raiskattu, pelkään ikuisesti raiskatuksi tulemista jokaisen vastaan tulevan miehen puolelta ja aina tulen sen välittömästi kaikille ilmoittamaan. Minua on myös hakattu ja en koskaan enää pysty siinäkään suhteessa luottamaan yhteenkään mieheen. Lisäksi seurustelin narsistin (jota ei virallisesti edes ole todettu sairaaksi narisistiksi, mutta minä nyt mielelläni olen aina uhri, jos en oikeasti, niin sitten ainakin teen itsestäni sellaisen) kanssa."

Kantakaa vastuu elämästänne ja valinnoistanne edelleen, niin saattaa käydä vanhanaikaisesti "flaksi"!!

Onhan se tietty hienoa, jos sulla Wiltsu on jokin oma nappula, millä saat deletoitua kehnot kokemukset mielestäsi. Aika harva meistä kumminkaan toimiin noin robottimaisesti, että selviäisi raiskauksesta tai henkisesti/fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta hymyillen uuteen elämään noin vain. Ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä ei enää mieleen tule ahdistavia tunteita noista ajoista, mutta sitä kahdettakymmenettä vuotta odotellessa opettelen elämään ahdistusteni kanssa. Toki ne on mun omia tunteitani ja tiedostan, että ne saattavat ihan viattomissa tilanteissa häiritä mun nykyisiä ihmissuhteita. Mutta pakastimeenko sitä pitäisi itsensä työntää siksi ajaksi, että saisi tarpeeksi etäisyyttä tapahtuneeseen?

 

[Wiltsu]

Onhan se tietty hienoa, jos sulla Wiltsu on jokin oma nappula, millä saat deletoitua kehnot kokemukset mielestäsi. Aika harva meistä kumminkaan toimiin noin robottimaisesti, että selviäisi raiskauksesta tai henkisesti/fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta hymyillen uuteen elämään noin vain. Ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä ei enää mieleen tule ahdistavia tunteita noista ajoista, mutta sitä kahdettakymmenettä vuotta odotellessa opettelen elämään ahdistusteni kanssa. Toki ne on mun omia tunteitani ja tiedostan, että ne saattavat ihan viattomissa tilanteissa häiritä mun nykyisiä ihmissuhteita. Mutta pakastimeenko sitä pitäisi itsensä työntää siksi ajaksi, että saisi tarpeeksi etäisyyttä tapahtuneeseen?

Minut on raiskattu, kun jäin kaksin tuoreen ihastukseni kanssa toisella tapaamisella kaverinsa kotiin. Tyhmää kuin mikä! Valitsin tilanteen väärin ja kannan vastuuni.

Minua on lyöty, kun olen valinnut mustasukkaisen miehen. Tyhmää kuin mikä! Valitsin väärin ja kannan vastuuni.

Olen elänyt elämästäni pitkän ajan (koko lapsuuteni) psykiatrin toteaman sairaalloisen narsistin kanssa. Sitä en ole edes voinut valita, mutta kannan silti vastuun omasta onnestani.

Luotan jokaiseen vastaan tulevaan ihmiseen varauksetta ensi silmäyksellä. Jos alan jostain syystä epäillä luottamustaan, varaudun. Mutta en minä noita edellä mainitsemiani kanna mukanani enkä niiden kanssa tuskaile. Kannan vastuun omasta onnestani.
Ruikuttamiseen ja valittamiseen ei ole aihetta. En olisi tässä ja nyt, tällaisena kuin olen nyt, ilman kaikkia kokemuksiani.

 

[eppis]

Luotan jokaiseen vastaan tulevaan ihmiseen varauksetta ensi silmäyksellä. Jos alan jostain syystä epäillä luottamustaan, varaudun. Mutta en minä noita edellä mainitsemiani kanna mukanani enkä niiden kanssa tuskaile. Kannan vastuun omasta onnestani.
Ruikuttamiseen ja valittamiseen ei ole aihetta. En olisi tässä ja nyt, tällaisena kuin olen nyt, ilman kaikkia kokemuksiani.

Noin minäkin. Me varmaan määritellään ruikuttaminen eri tavoilla, kun ei ap. minusta kuulostanut ruikuttaneen, eikö lähinnä vaan kertonut tuttavalle, että tuli epäilyksiä mieleen, jotka taas johtuivat vanhoista kokemuksista? Eikö hän sun mielestäsi olisi saanut sanoa mitään narsistiex:stään, vai?

Mulle on tosiasia, että lapsuudessa oli ongelmia, joiden tähden kävin vuosia terapiassa ja nyt on paremmin kuin koskaan ennen. Jouduin nuorena raiskausyrityksen kohteeksi ja se laittoi mut lukkoon vuosiksi. Mun oli vaikea päästä yli siitä, että mun nuoruus ja nuori aikuisuus meni oman lukkiutumiseni takia aika lailla ohi ja elämättä. En seurustellut, kun en pystynyt siihen. Ja sitten kun pystyin, niin ekalla kerralla meni vikaan, jäin roikkumaan suhteeseen, jossa oli henkistä väkivaltaa, pettämistä ja alistamista. Nyt on uusi ja erilainen suhde. Välillä ahdistaa silti. Se on osa mun elämään. Ahdistus nousee siitä, että pelkään, ja pelko taas johtuu vanhoista kokemuksistani. Minusta on inhimillistä myöntää se. Ei ruikuttamista. Ei jonkin tunteen julki tuominen ole ruikuttamista, tunne on vain tunne. Sen kanssa eletään.

 

[looginen]

Ruikuttamiseen ja valittamiseen ei ole aihetta.

Ei ehkä olla puheväleissä, eikä kai tämän jälkeenkään - mutta kuitenkin kommentoin.
ENSIN SANOT:
- pelkään ikuisesti raiskatuksi tulemista jokaisen vastaan tulevan miehen puolelta
- en koskaan enää pysty… luottamaan yhteenkään mieheen.
JA JATKAT SITTEN:
Luotan jokaiseen vastaan tulevaan ihmiseen varauksetta ensi silmäyksellä.

Vaikeasti ymmärrettävissä - paitsi jos miehet eivät ole mielestäsi ihmisiä.

 

[Wiltsu]

Noin minäkin. Me varmaan määritellään ruikuttaminen eri tavoilla, kun ei ap. minusta kuulostanut ruikuttaneen, eikö lähinnä vaan kertonut tuttavalle, että tuli epäilyksiä mieleen, jotka taas johtuivat vanhoista kokemuksista? Eikö hän sun mielestäsi olisi saanut sanoa mitään narsistiex:stään, vai?

Minusta se, että on IHAN PAKKO kertoa tuoreelle tuttavuudelleen aiemmista mahdollisia traumoja aiheuttaneista tapahtumista, on varsinaista narsismia. Varsinkin, kun useimmiten näissä tapauksissa ei ole edes kyse sairaalloisesta narsisimista, vaan siitä, että joku nyt on vaan sattunut löytämään jonkin syyn olla uhri.

Uhriksi tekeytyminen on narsismia. Ja ennen kuin syyttää ketään narsismista, pitää olla lääkärintodistus kädessä. Onko muka tälläkään alkuperäisellä? EI taatusti ole. Hän on vaan keksinyt jotain tollasta saadakseen olla jälleen kerran se suuri uhri.

 

[Leelia.]

Wiltsu täysin oikeassa. Kantakaa vastuu ihan itse. Ihme ruikuttajia ja uhreja ellit-palsta pullollaan.

Ja joo. Minullakin on elämäni varrella tapatunut roppakaupalla ikäviä juttuja ilman omaa syytäni. Mutta, nostan pään pystyyn ja jatkan elämääni, tiedostaen että asiat saa järjestymään jos haluaa.

Täällä iso osa pitää ohjenuoranaan, leuka kohti rintaa ja otetaan vastaan kaikki uudet pettymykset.

 

[Wilsu]

Ei ehkä olla puheväleissä, eikä kai tämän jälkeenkään - mutta kuitenkin kommentoin.
ENSIN SANOT:
- pelkään ikuisesti raiskatuksi tulemista jokaisen vastaan tulevan miehen puolelta
- en koskaan enää pysty… luottamaan yhteenkään mieheen.
JA JATKAT SITTEN:
Luotan jokaiseen vastaan tulevaan ihmiseen varauksetta ensi silmäyksellä.

Vaikeasti ymmärrettävissä - paitsi jos miehet eivät ole mielestäsi ihmisiä.

Ne sanat oli lainausmerkeissä. Viittasin sillä jonkun muun ajatusmaailmaan. Looginen ajattelukyky ei tunnu ihan toimivan sulta... Harjoittele pikkasen lisää! Ajattele äläkä kopioi!

 

[no]

Oletko Wiltsu itse narsisti? Tulee vain sellainen mieleen, kun otat oikudeksesi vähätellä toisen tunteita ja valintoja ja itse toimit ylivertaisella tavalla, sitä mitenkään häpeilemättä.

 

[Wiltsu]

Oletko Wiltsu itse narsisti? Tulee vain sellainen mieleen, kun otat oikudeksesi vähätellä toisen tunteita ja valintoja ja itse toimit ylivertaisella tavalla, sitä mitenkään häpeilemättä.

Itse taustani oppimaan tuntiessani olen ottanut tämänkin vaihtoehdon huomioon hyvinkin pätevällä psykiatrilla terapiassa käyneenä. Hän on sulkenut sen diagnoosissaan pois. Joten en kai sitten ole.

 

[looginen]

Ne sanat oli lainausmerkeissä. Viittasin sillä jonkun muun ajatusmaailmaan. Looginen ajattelukyky ei tunnu ihan toimivan sulta... Harjoittele pikkasen lisää! Ajattele äläkä kopioi!

Aha! Tarvitaan siis huumorintajua. Ja minä kopioin sittenkin.

 

[kauris]

Miehellä itsellään voi olla kokemusta "mököttävästä ja mustasukkaisesta" naisesta. Kokemuksia siitä syyllistävästä puhumattomuudesta. Monenkin suhteen voi katkaista tuo mökötys.
Miehet ovat suoraviivaisia ja ehkä ehdottomiakin, jos ovat jotain itselleen päättäneet, niin se pitää.
Viite, alkuperäisen omaan kirjoitukseen tuosta omasta mökötyksestään ja mustasukkaisuudestaan.
Mies säikähti..

 

[ruakkoja]

kAUAN JO TIEDETTY. NO ON LOOGINEN.

 

[no]

kAUAN JO TIEDETTY. NO ON LOOGINEN.

Tietysti olen looginen, hyvä kuvaus, kiitos siitä.

 

[looginen]

kAUAN JO TIEDETTY. NO ON LOOGINEN.

Spit the split!
Come on, make my day! (Dirty Harry)

 

[eppis]

Minusta se, että on IHAN PAKKO kertoa tuoreelle tuttavuudelleen aiemmista mahdollisia traumoja aiheuttaneista tapahtumista, on varsinaista narsismia. Varsinkin, kun useimmiten näissä tapauksissa ei ole edes kyse sairaalloisesta narsisimista, vaan siitä, että joku nyt on vaan sattunut löytämään jonkin syyn olla uhri.

Uhriksi tekeytyminen on narsismia. Ja ennen kuin syyttää ketään narsismista, pitää olla lääkärintodistus kädessä. Onko muka tälläkään alkuperäisellä? EI taatusti ole. Hän on vaan keksinyt jotain tollasta saadakseen olla jälleen kerran se suuri uhri.

Sulla on ihan omat määritelmäsi narsismista. Miten siinä tekeytyy uhriksi, jos kertoo toiselle " ex-suhteeni oli huono ja ex:llä oli narsistisia piirteitä, se vanha suhde tuli mieleen nyt tilanteesta x"? Päin vastoin ihminenhän siinä on aikas lailla tilanteen tasalla, hän ymmärtää, että ne omat fiilikset eivät liity nykyhetkeen, vaan ovat muistumia vanhasta.

Ot, mutta minusta on typerää käyttää koko narsisti-sanaa, jos tai kun kysymyksessä on omat kokemukset huonosta parisuhteesta. Sen verta mäkin olen aiheesta perillä, että tiedän jokaisessa - siis ihan jokaisessa - ihmisessä olevan narsistisia piirteitä. Narsisti-diagnoosin saisi meistä kumminkin aikas harva, vaikka miten olisimme kanssaihmisillemme vittumaisia ihmisiä. Mä olen sanonut olleeni suhteessa, jonka ongelmia ei osattu ratkaista. Terapiassa on käyty läpi sitä, miksi ihmeessä jäin tuleen, ts. alistavaan suhteeseen olemaan.

Ap ei aloitusviestissä laittanut näkyviin, mitä hän tuosta ex-suhteesta oli sanonut miehelle, kirjoittaa vain "Vanhat pelot entisestä suhteestani narsistiin nostivat vain päätään". Narsisti-kohta oli pelkkä yksi lause, joka perusteella tässä ketjussa tehdään ap:sta valittavaa marttyyriä, joka on parisuhteen ensimmäisen erimielisyyden kohdalla heiluttelemassa narsisti-korttia.

Vaan kukin tavallaan. Eihän sitä ole pakko puhua yhtään kenellekään esim. aikaisemman suhteen ongelmista. Tällä puhumattomuudella on meikäläisessä kulttuurissa pitkät ja vahvat perinteet ja onhan sekin yksi ratkaisu.

Tietyt kokemukset eivät muuten opeta yhtään mitään. Mun kokema raiskausyritys oli mallia "puskaraiskaus", tuntematon yritti kaupunkialueella raiskata. Olin selvin päin ja ainoat "viat" siinä, että liikkeellä yksin illalla. Mun mieleni käänsi tuosta "opiksi" sen, että olen turvassa, jos lihotan itseni satakiloiseksi. Noh, ongelma kyllä ratkesi, korkeintaan joku huuteli läskiksi. Mutta tän ongelman ratkaisu toi mukanaan uusia ongelmia - ja niinhän tässä tuppaa käymään, jos ei ole myötätuntoa ja ymmärrystä itseä ja muita kohtaan. Minusta wiltsu et osoita erityisemmin myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, itsestäsi en tiedä. Miksi sinua ärsyttää niin kovin, jos joku purkaa pettymystään tai ahdistustaan tänne?

 

[???????????????]

Tietysti olen looginen, hyvä kuvaus, kiitos siitä.

Olet kaukana loogosesta.Mahdako edes tietää,mitä sana tarkoittaa?