F
Forget-me-not
Vieras
Saatteko poikaystävältänne/mieheltänne joka jouluna/syntymäpäivinä/ystävänpäivinä/vuosipäivinä jne. lahjan tai jonkun muun huomionosoituksen?
Tällä hetkellä lehdet pursuavat äitienpäivälahjavinkkejä, ja alkaessani pohtia miten muistaisin äitiäni tänä vuonna, tulin miettineeksi, etten ole saanut poikaystävältäni syntymäpäivä-tai joululahjaa kolmeen vuoteen. En minkäänlaista muistamista. Hän on sanonut aina jouluisin ostavansa jotain joulun jälkeen, mutta ei ole koskaan tehnyt niin. Ja hän siis kyllä juhlii joulua jne.
Olen itse ihminen, joka tykkää ostella joskus "muuten vain"-lahjoja, eli jos näen jotain sellaista, mistä tiedän jonkun läheisimmistä ihmisistäni ilahtuvan, saatan ostaa, vaikkei olisi mikään juhlapäiväkään. Tällaisia juttuja saattavat olla esimerkiksi antikvariaatissa bongattu isäni rakastama romaani, palakangas, johon käsitöitä harrastava äitini ihastuisi jne. Yleensä siis hyödyllisiä juttuja, ja usein sellaisia "ota tai jätä"-tyylisiä löytöjä. Ei koskaan mitään kallista. Pidän itsekin tuon tyyppisistä pienistä yllätyksistä, ja perheessäni harrastetaan niitä.
Minusta on kuitenkin nykyään todella inhottavaa ostaa mitään poikaystävälleni, kun en koskaan saa häneltä mitään. Hän ei ole koskaan vienyt minua ulos sillä tavalla että ne olisivat olleet treffit, vaan aina kun olemme ulkona, olemme isommassa porukassa.
En kaipaa materiaa, vaan nauttisin vaikkapa hänen tarjoamastaan elokuvaillasta tai valmistamastaan ateriasta, tai vaikka päivästä jolloin hän haluaisi vain tehdä kivoja asioita kanssani. Poikaystäväni on pienituloinen opiskelija, mutta niin olen minäkin. Pidän pienistä jutuista, ja tulen todella iloiseksi vaikkapa kahvilla käymisestä, mutta vaikka olen itse silloin tällöin ilahduttanut häntä tarjoamalla kahvit jossain kivassa kahvilassa, hän ei koskaan tee samaa minulle. Olen myös leiponut hänelle syntymäpäiväkakun joka syntymäpäivänä jonka olemme olleet yhdessä, ostanut joululahjan, tuonut tuliaisia matkoilta...mutta hän ei ole koskaan tehnyt mitään noista minulle.
Hän on kyllä muuten mitä miellyttävin ihminen, ja on osoittanut aina aidosti ilahtuvansa minun huomionosoituksistani, olivat ne sitten aineellisia tai aineettomia. Mutta miten saisin hänet huomioimaan minut? Olen usein ollut kateellinen seurusteleville ystävilleni, jotka ovat kertoneet mitä kaikkea kivaa ovat tehneet syntymäpäivien kunniaksi tai mitä ovat saaneet joululahjaksi. Tuntuu aina hölmöltä vastata, ettei poikaystäväni huomioinut minua taaskaan mitenkään.
Tiedän, että tämä kuulostaa pinnalliselta, mutta joka ikinen juhlapäivä, kun huomaan ympärillä olevien pariskuntien huomioivan toisiaan, tunnen kuitenkin vähän surua siitä, ettei minulla voi olla samanlaista. Mutta miten teillä?
Tällä hetkellä lehdet pursuavat äitienpäivälahjavinkkejä, ja alkaessani pohtia miten muistaisin äitiäni tänä vuonna, tulin miettineeksi, etten ole saanut poikaystävältäni syntymäpäivä-tai joululahjaa kolmeen vuoteen. En minkäänlaista muistamista. Hän on sanonut aina jouluisin ostavansa jotain joulun jälkeen, mutta ei ole koskaan tehnyt niin. Ja hän siis kyllä juhlii joulua jne.
Olen itse ihminen, joka tykkää ostella joskus "muuten vain"-lahjoja, eli jos näen jotain sellaista, mistä tiedän jonkun läheisimmistä ihmisistäni ilahtuvan, saatan ostaa, vaikkei olisi mikään juhlapäiväkään. Tällaisia juttuja saattavat olla esimerkiksi antikvariaatissa bongattu isäni rakastama romaani, palakangas, johon käsitöitä harrastava äitini ihastuisi jne. Yleensä siis hyödyllisiä juttuja, ja usein sellaisia "ota tai jätä"-tyylisiä löytöjä. Ei koskaan mitään kallista. Pidän itsekin tuon tyyppisistä pienistä yllätyksistä, ja perheessäni harrastetaan niitä.
Minusta on kuitenkin nykyään todella inhottavaa ostaa mitään poikaystävälleni, kun en koskaan saa häneltä mitään. Hän ei ole koskaan vienyt minua ulos sillä tavalla että ne olisivat olleet treffit, vaan aina kun olemme ulkona, olemme isommassa porukassa.
En kaipaa materiaa, vaan nauttisin vaikkapa hänen tarjoamastaan elokuvaillasta tai valmistamastaan ateriasta, tai vaikka päivästä jolloin hän haluaisi vain tehdä kivoja asioita kanssani. Poikaystäväni on pienituloinen opiskelija, mutta niin olen minäkin. Pidän pienistä jutuista, ja tulen todella iloiseksi vaikkapa kahvilla käymisestä, mutta vaikka olen itse silloin tällöin ilahduttanut häntä tarjoamalla kahvit jossain kivassa kahvilassa, hän ei koskaan tee samaa minulle. Olen myös leiponut hänelle syntymäpäiväkakun joka syntymäpäivänä jonka olemme olleet yhdessä, ostanut joululahjan, tuonut tuliaisia matkoilta...mutta hän ei ole koskaan tehnyt mitään noista minulle.
Hän on kyllä muuten mitä miellyttävin ihminen, ja on osoittanut aina aidosti ilahtuvansa minun huomionosoituksistani, olivat ne sitten aineellisia tai aineettomia. Mutta miten saisin hänet huomioimaan minut? Olen usein ollut kateellinen seurusteleville ystävilleni, jotka ovat kertoneet mitä kaikkea kivaa ovat tehneet syntymäpäivien kunniaksi tai mitä ovat saaneet joululahjaksi. Tuntuu aina hölmöltä vastata, ettei poikaystäväni huomioinut minua taaskaan mitenkään.
Tiedän, että tämä kuulostaa pinnalliselta, mutta joka ikinen juhlapäivä, kun huomaan ympärillä olevien pariskuntien huomioivan toisiaan, tunnen kuitenkin vähän surua siitä, ettei minulla voi olla samanlaista. Mutta miten teillä?