Sitoutumiskammosta selviäminen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pelokas mies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pelokas mies

Vieras
Onko kokemusta, voiko ylitsepääsemättömän tuntuisesta sitoutumiskammosta selvitä?

Kymmenen vuotta sitten koin todella ikävän ja traumaattisen eron vakavasta parisuhteesta. Seuraava suhteenikin kariutui joitain vuosia tuon jälkeen, ja sen jälkeen vannoin, etten koskaan enää rakastu, ettei sydämeni enää särkyisi.

Nyt olen muutaman vuoden tuntenut ihanan ja kaikin puolin täydellisen tytön, ja jotain seurustelun tapaista hänen kanssaan viimeaikoina yrittänytkin, mutta en vaan uskalla sitoutua. Tyttö osoittaa tunteitaan minua kohtaan niin vahvasti ja vapaasti että ihan kateeksi käy, mutta omat tunteeni ovat vain solmussa. Tykkään hänestä todella paljon, mutta en uskalla antautua ihmissuhteeseen. Toisaalta pelkään satuttavani häntä nyt jos hänet jätän, toisaalta pelkään satuttavani itseni muutaman vuoden päästä, kun hän jättää minut. En halua myöskään olla hänen onnensa esteenä, jos hän löytäisikin jonkun hänelle täydellisesti sopivan miehen.

Ja ikääkin on jo päälle neljänkymmenen, tytöllä vähän alle.
 
Mitä sinä voisit hävitä, jos yrität? Huonoimmassakin tapauksessa olet yhtä kokemusta rikkaampi ja elämäsi palaa nykyiseen sinkkuuden tilaan. Sanontakin sanoo, ettei ole sitoutumiskammoisia ihmisiä, on vain vääriä kumppaniehdokkaita.
 
Sinuun on jokin istuttanut täydellisyyden kaipuun. Jos hetkeäkään epäilet täydellisen parisuhteen onnistumista, haluat heittää pyyhkeen kehään. Täydellistä parisuhdetta ei ole olemassa kuin mielikuvituksissa. Itseasiassa ei sinulla ole sitoutumiskammoa vaan täydellisen onnistumisen tarve. Aapeli sanoi, ettei ole olemassa pötköonnea, on vaan onnen pipanoita. Muista olla ehdottoman rehellinen naisystävällesi ja kerro peloistasi. Yhdessä voitte käydä niiden yli.
 
Onko kokemusta, voiko ylitsepääsemättömän tuntuisesta sitoutumiskammosta selvitä?
Miksi se tuntuu ylitsepääsemättömältä? Ylläpitääkö jokin asia tätä kammoa?
Uudistuuko se, ts. toistuuko tietyt kammottavavat tilanteet, tuleeko niitä yhä uudelleen eteen?
Tuntuuko siltä että: "Minkä taakseen jättää sen edestään löytää?"
 
Viimeksi muokattu:
Mutta onko kukaan henkilökohtaisesti selvinnyt sitoutumiskammon yli?

Tuo minuun ihastunut tyttö on monella tapaa hyvin samanlainen kuin eräs minut aiemmin jättänyt. Juuri niistä ominaisuuksista hänessä tykkäänkin, mutta tietysti pelkään että samanlaisuus jatkuu myös jättämiseen asti. Vaikka tällä hetkellä tunteitaan vakuutteleekin... En kestäisi enää uutta hylätyksi tulemista. Mieluummin pitäisin hänet hyvänä ystävänäni lopun ikääni, kuin rakastettuna muutaman vuoden.. Vaikka häntä tällä hetkellä kovasti kaipaan ja himoitsenkin, silti jotenkin jarruttelen. Pelkään tunteitteni kasvua, paljon tasaisempaa olisi elämä jos ei tarvitsisi tällaisia ihastumisia ajatella.

En nyt siitä täydellisyyden kaipuustakaan tiedä... Olen vain jo niin vanha ja kokenut etten uskalla laittaa sydäntäni alttiiksi seuraavalla särkymiselle.
 
Mutta onko kukaan henkilökohtaisesti selvinnyt sitoutumiskammon yli? Olen vain jo niin vanha ja kokenut etten uskalla laittaa sydäntäni alttiiksi seuraavalla särkymiselle.

Vanha ja kokenut, kun sydämesi on särjetty kerran? Se on kuule ihan normaalia ja pettymykset kasvattavat ihmistä ja vahvistavat luonnetta. Suurin osa ihmisistä joutuu pettymään ihmissuhteisiinsa monia kertoja elämänsä aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä sinua auttaisi eniten jos asennoidut asiaan juuri kuten edellinen kirjoittajakin sanoi. Eli hyväksyt että erot ja pettymykset ovat normaali ja luonnollinen osa ihmisen elämää, eivätkä mikään epänormaali tai epätavallinen juttu. Viehättävimmätkin miehet ja naiset joutuvat kokemaan eroamisia ja sydänsuruja, miksi juuri sinä olisit niin erilainen kuin muut? Olisi pikemminkin erittäin epänormaalia jos nelikymppisenä et olis kokenut yhtäkään eroa vakavasta suhteesta. Se että olet rakastanut ja surenut rakkauden loppua osoittaa vain että sinulla on normaalin empaattisen miehen normaalit tunteet. Eli siis täydet edellytykset onnistuneeseen suhteeseen jos vain haluat siihen antautua.

Englanninkielessä on mielestäni tilannettasi parhaiten kuvaava sanonta. Faint heart never won a fair lady. Kerää rohkeutesi ja elä elämääsi. Älä murehdi liikaa mahdollisia tulevia murheita, vaan keskity nauttimaan tästä päivästä. Huomisen murheet - jos sellaisia edes tulee - surraan sitten huomenna.
 

Similar threads

Yhteistyössä