Vaimon johtama suhde

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mies 35v.....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tiedän yhden ystäväni, joka on johtotehtävissä ja ansaitsee yli 50 % enemmän kuin miehensä. Miestä ei ura edes kiinnosta, joten hän on mielellään se, joka hoitaa arkea. Tämä ystäväni ei tee kauheasti reissuhommaa, mutta silloin kun on reissussa, niin se on yleensä ainakin viikko pois kodista. Miehellä on tietysti tosi hyvä ja lämmin suhde lapsiin ja tuntuu jopa siltä, että lapsilleen hän on tärkeämpi kuin äitinsä. Äitikin on aktiivisesti arjessa läsnä, mutta sehän on selvää, että jos äiti tekee paljon pidempää työpäivää ja kotonakin ajoittain kaivaa läppärin esille, niin kyllähän se isä tulee tärkeämmäksi, koska isä on se, joka tekee ruoat, jonka kanssa käydään kaupassa, joka huolehtii kotiläksyjen tarkistamiset ja kuskaa harrastuksiin. Hyvää, luottamuksellista ja läheistä suhdetta lapsiin kun ei oikein voi etäsuhteena hoitaa. Tämä mies sitten pari kertaa vuodessa ottaa vapaan viikonlopun ihan itselleen ja lähtee esim. kavereiden kanssa ajelemaan moottoripyörillä tai virvelöimään mökille. Tämä mies muuten itse tietää, että hän ei pääsisi samaan elintasoon käsiksi ilman vaimoaan, joten hän itse kokee tämän elämänvaiheen win-win tilanteena: vaimo saa luoda rakastamaansa uraa ja ansaita todella hyvin, kun taas mies saa keskittyä lapsiin, joiden seurasta hän nauttii enemmän kuin työelämästä ja lisäksi mies hyötyy itse taloudellisesti, kun vaimon rahoilla on kustannettu esim. uudet autot.

Minusta teidän tilanteessanne tärkeintä on se, että sinä ja vaimosi pystytte keskenänne neuvottelemaan näistä asioista. Jos sinä haluat tehdä uraa ja hoitaa vähemmän kotiasioita, niin siinä tapauksessa siitä pitää keskustella vakavasti vaimon kanssa. Esimerkiksi kotisiivoojan palkkaaminen olisi erittäin hyvä juttu, joka auttaisi jaksamisessasi. Myös mies voi tehdä osa-aikatyötä, joten kun esikoisenne menee kouluun, niin yhteiskunta jopa tukee työajan lyhentämistä, joten siinä mielessä siinä voisi olla sinulle erinomainen sauma saada vähän enemmän aikaa lasten ja kotitöiden parissa vietettäväksi.
 
Ilmeisesti vaimosi pitäisi irtisanoutua työpaikastaan ja hakeutua jollekin matalapalkka-alalle, jotta sinä saisit tuntea olevasi "perheen pää"? Miten noin luutuneita äijiä aina vaan riittää?


tasa-arvossa niin naisen kuin miehenkin pitäisi ottaa yhtä suuri vastuu kodin hoidosta ja mahdollisuuksista antaa toiselle ura. Palkalla ei tässä asiassa ole mitään tekemistä.
 
Viimeksi muokattu:
tasa-arvossa niin naisen kuin miehenkin pitäisi ottaa yhtä suuri vastuu kodin hoidosta ja mahdollisuuksista antaa toiselle ura. Palkalla ei tässä asiassa ole mitään tekemistä.

Miksi aina ihmiset luokitellaan työnsä ja palkan mukaan? Miksi jokin asia antaa oikeuden luistaa kodinhoidosta ja silti haluaa myös tehdä päätöksiä siitä?

vai onko tasa-arvo vain päätöksentekoa?

Ap, älä ota tosissaan näitä, täällä eivät ole edustettuina oikeat äidit, sellaiset ovat jossain muualla.
 
Viimeksi muokattu:
tasa-arvossa niin naisen kuin miehenkin pitäisi ottaa yhtä suuri vastuu kodin hoidosta ja mahdollisuuksista antaa toiselle ura. Palkalla ei tässä asiassa ole mitään tekemistä.

Käytännössä asia ei kuitenkaan mene noin, koska sitä uraa ja saatuja tilaisuuksia ei voi synkronoida. Jos toisen ura lähtee nousukiitoon ja toisella on rauhallisempaa niin tietysti se joustaa kotitöihin päin joka pystyy, ja kannustaa toista. Samaan hiileenhän parisuhteessa puhalletaan. Ja sitten sovitaan, kuinka monta vuotta roolitusta pidetään tällä tavalla ja milloin toinen saa sitten vuorostaan edistää uraansa. Kahdesta nousukiitourasta yhtä aikaa ei jää kuin savuavat perheen rauniot jäljelle. Tai sitten ei voi perustaa perhettä jos ei kummallakaan parisuhteen osapuolella ole siihen aikaa eikä mielenkiintoa.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja käytännössä...;10419758:
Käytännössä asia ei kuitenkaan mene noin, koska sitä uraa ja saatuja tilaisuuksia ei voi synkronoida. Jos toisen ura lähtee nousukiitoon ja toisella on rauhallisempaa niin tietysti se joustaa kotitöihin päin joka pystyy, ja kannustaa toista. Samaan hiileenhän parisuhteessa puhalletaan. Ja sitten sovitaan, kuinka monta vuotta roolitusta pidetään tällä tavalla ja milloin toinen saa sitten vuorostaan edistää uraansa. Kahdesta nousukiitourasta yhtä aikaa ei jää kuin savuavat perheen rauniot jäljelle. Tai sitten ei voi perustaa perhettä jos ei kummallakaan parisuhteen osapuolella ole siihen aikaa eikä mielenkiintoa.


Valitettavasti tuollaisella ajattelulla päädytään tilanteeseen, jossa tasa-arvo ei todellisuudessa toteudu. Jos aletaan kvantitoimaan saatujen tilaisuuksien arvoa (mitä implisiittisesti teet), niin se kumman tilaisuus voidaan perustella olevan tärkeämpi vetää pidemmän korren.

Eli ei, parisuhteessa on todellakin annettava tilaa myös toiselle omien etujen menetyksen kustannuksella niin tarvittaessa tai hankittava kumppani, jota ei ura kiinnosta.

Ei ole helppoa, mutta moni tapaamani nainen ei tätä tunnu ymmärtävän.
 
Korjaan vielä, että tarkoitan nimenomaan vastavuoroisuutta. Jos annat, niin saat. Tilaisuus tilaisuudesta, hammas hampaasta, jne. Itse olen tästä melko ehdoton. Elämässäni on ollut hauska tavata miehiltä uran suhteen tasa-arvoa vaativia naisia, jotka eivät edes ymmärrä käsitteen alkeellisinta merkitystä.

Jotkut sanovat kyseistä käyttäytymistä itsekkyydeksi, mutta itse ajattelen asiaa yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvana tyhmyyden ilmentymänä.
 
mitä sanotaan ihmisistä, jotka käyttävät kyseisiä sanoja esim. TV-uutisissa tai ajankohtaisohjelmissa? Eli sanoja, joista tavallinen ihminen ei ymmärrä hölkäsen pöläystä eli kuulostaa korvaan siansaksalta, kun jonkun ammatin ihminen höpöttää ammattisanastoa ... ilman, että suomentaa puhumaansa ...

Voinet arvata, miksi häntä kutsutaan? Ei ainakaan älyköksi ... toinen ä:llä alkava sana on lähempänä ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinpä joo;10420041:
mitä sanotaan ihmisistä, jotka käyttävät kyseisiä sanoja esim. TV-uutisissa tai ajankohtaisohjelmissa? Eli sanoja, joista tavallinen ihminen ei ymmärrä hölkäsen pöläystä eli kuulostaa korvaan siansaksalta, kun jonkun ammatin ihminen höpöttää ammattisanastoa ... ilman, että suomentaa puhumaansa ...

Voinet arvata, miksi häntä kutsutaan? Ei ainakaan älyköksi ... toinen ä:llä alkava sana on lähempänä ...


Pahoittelen, että olemassaoloni käy heikon itsetuntosi päälle.
 
Hienoa, jos asiat ovat hyvin. Muista kuitenkin, että sinulla on yhtä suuri päätösvalta kaikissa teidän yhteisissä asioissa ja sinun kannattaa siitä pitää kiinni. Sinun omissa asioissasi sinulla on 100% päätösvalta, kuten hänelläkin omissaan.

Tasa-arvo ei ole yhtä kuin naisten oikeuksien ja hyvinvoinnin maksimointi.
 
Hienoa, jos asiat ovat hyvin. Muista kuitenkin, että sinulla on yhtä suuri päätösvalta kaikissa teidän yhteisissä asioissa ja sinun kannattaa siitä pitää kiinni. Sinun omissa asioissasi sinulla on 100% päätösvalta, kuten hänelläkin omissaan.

Tasa-arvo ei ole yhtä kuin naisten oikeuksien ja hyvinvoinnin maksimointi.

Tasa-arvo on ihan hyvä juttu, mutta täytyy muistaa, että pariskunta yhdessä päättää, mitä se tasa-arvo käytännössä tarkoittaa. Pahimmillaan tasa-arvo on sitä, että ei osata joustaa missään asiassa, vaan orjallisesti noudatetaan asioita tasa-arvon nimissä. Jos mieheni tekee parempaa ruokaa kuin minä, mutta minä nautin silittämisestä ja vaatteiden korjaamisesta, niin pitääkö meidän muka tasa-arvon nimissä jakaa ruoanlaitto ja vaatehuolto puoliksi vain siksi, että emme ole muuten tasa-arvoisia?

Tasa-arvo harvemmin toteutuu myöskään palkka-asioissa. Aika tavallista on se, että puolisoista toinen saa parempaa palkkaa kuin toinen. Meillä esimerkiksi miehellä on pidempi työmatka ja hänellä on enemmän iltaan painottuvia asiakastilaisuuksia, joten olisi ihan typerää, että minä vaadin miestä noutamaan lapset tarhasta vain siksi, että tasa-arvo ei muuten toteudu. Koska mies saa nykytyössään selkeästi parempaa palkkaa kuin minä, niin olemme sopineet, että mies tekee työnsä vaatimat iltakeikat, koska siitä saa rahaa enemmän kuin minä koskaan saisin ylitöillä aikaiseksi. Mies sitten vastaavasti pystyy pitämään tehdyt työt vapaana, joten lapsille on saatu ihanan pitkät tauot pois päiväkodista, kun mies on pystynyt pitämään esim. pidennettyjä kesälomia. Minä teen enemmän kotitöitä, mies ansaitsee enemmän rahaa. Minusta tässä kuviossa ei ole mitään outoa. Tilanne on ihan vastaava AP:n perheessä. Jos yhdessä on sovittu asiasta ja se sopii kummallekin, niin muiden mielipiteet eivät siinä paina.
 
Viimeksi muokattu:
Tasa-arvo on ihan hyvä juttu, mutta täytyy muistaa, että pariskunta yhdessä päättää, mitä se tasa-arvo käytännössä tarkoittaa. Pahimmillaan tasa-arvo on sitä, että ei osata joustaa missään asiassa, vaan orjallisesti noudatetaan asioita tasa-arvon nimissä. Jos mieheni tekee parempaa ruokaa kuin minä, mutta minä nautin silittämisestä ja vaatteiden korjaamisesta, niin pitääkö meidän muka tasa-arvon nimissä jakaa ruoanlaitto ja vaatehuolto puoliksi vain siksi, että emme ole muuten tasa-arvoisia?

Tasa-arvo harvemmin toteutuu myöskään palkka-asioissa. Aika tavallista on se, että puolisoista toinen saa parempaa palkkaa kuin toinen. Meillä esimerkiksi miehellä on pidempi työmatka ja hänellä on enemmän iltaan painottuvia asiakastilaisuuksia, joten olisi ihan typerää, että minä vaadin miestä noutamaan lapset tarhasta vain siksi, että tasa-arvo ei muuten toteudu. Koska mies saa nykytyössään selkeästi parempaa palkkaa kuin minä, niin olemme sopineet, että mies tekee työnsä vaatimat iltakeikat, koska siitä saa rahaa enemmän kuin minä koskaan saisin ylitöillä aikaiseksi. Mies sitten vastaavasti pystyy pitämään tehdyt työt vapaana, joten lapsille on saatu ihanan pitkät tauot pois päiväkodista, kun mies on pystynyt pitämään esim. pidennettyjä kesälomia. Minä teen enemmän kotitöitä, mies ansaitsee enemmän rahaa. Minusta tässä kuviossa ei ole mitään outoa. Tilanne on ihan vastaava AP:n perheessä. Jos yhdessä on sovittu asiasta ja se sopii kummallekin, niin muiden mielipiteet eivät siinä paina.


... mitä sitä muiden mielipiteitä kuuntelemaan, kun kerran homma toimii. Minulla oli aikoinaan "ystävä", joka omat näkemyksensä kaatoi MINUN NÄKEMYKSIKSI. Kyllä vitutti moinen tyyppi. No, ei me ollakaan enää ystäviä, koska en mennyt siihen lankaan, että olisin ottanut hänen näkemyksensä omikseni. Tiet lähtivät erikseen. Tein oman pääni mukaan, mikä sopi MINUN elämääni ja hän rimpuili oman tiensä, MIKÄ SOPI HÄNEN ELÄMÄÄNSÄ. Mokomakin manipuloija. Onneksi pääsi eroon.
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti tuollaisella ajattelulla päädytään tilanteeseen, jossa tasa-arvo ei todellisuudessa toteudu. Jos aletaan kvantitoimaan saatujen tilaisuuksien arvoa (mitä implisiittisesti teet), niin se kumman tilaisuus voidaan perustella olevan tärkeämpi vetää pidemmän korren.

Eli ei, parisuhteessa on todellakin annettava tilaa myös toiselle omien etujen menetyksen kustannuksella niin tarvittaessa tai hankittava kumppani, jota ei ura kiinnosta.

Ei ole helppoa, mutta moni tapaamani nainen ei tätä tunnu ymmärtävän.

Jos ajatellaan että ihan joka hetki pitää olla molemmilla yhtäläiset mahdollisuudet huippu-uraan niin kummankaan huippu-ura ei toteudu. Tämä johtuu siitä, ettei lapsiperheen arjen pyöritys onnistu, jos molemmilla on yhtä aikaa ylemmän johdon tai avainasiantuntijan pesti. Eli ratkaisu on sitten se, että kumpikin tyytyy hieman vaatimattomampaan työhön, jos tasa-arvo on sitä että joka hetkellä jokainen elämänalue jaetaan tismalleen tasan.

Minusta se ei ole sitä, vaan kahden lahjakkaan ja menestyvän ihmisen perhe pysty mainiosti järjestämään asiansa siten, että vaativammissa hommissa ollaan vuorotellen ja vapaaehtoisesti katsotaan pidemmällä aikavälillä, että molemmat saavat tasapuolisesti loistaa haluamillaan elämänalueilla.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja eikä tuo tasa-arvo;10421037:
eli MIEHELLE MAKSETAAN SAMASTA TYÖSTÄ ENEMMÄN PALKKAA KUIN NAISELLE.

Hyppää hetkeksi työnantajan saappaisiin. Yrityksien tarkoitus on tehdä voittoa mahdollisimman paljon, koska muutoin antaa kilpailuedun muille ja ei siten pärjää markkinoiden kovassa kilpailussa.

Oletetaan, että sinulla on yhtä pätevät mies ja naistyöntekijät. Tiedät, että naistyöntekijä voi olla useampiakin VUOSIA täydellä palkalla äitiysLOMALLA sen vuoksi, että naiset tulevat raskaiksi ja miehet eivät. Kummanko palkkaat, jos ajattelet vain yrityksen voittoa? No miehen tietysti. Kuka nyt haluaa palkkalistoilla pitää työntekijää joka voi kaikki tehdyt lapset yhteen laskettuna pitää vuosien ajan äitiyslomia ja sen jälkeen lakisääteisesti vaatii entisen paikkansa aina takaisin (pitää joka kerta palkata väliaikainen sijainen tekemään niitä töitä sillä aikaa).

Se ei ole reilua tietenkään, mutta luonnolle on paha mennä valittamaan siitä, että miehet eivät tule raskaaksi. Työnantajat myöskään eivät halua ajatella muuta kuin tuoton maksimointia. Naisten hiukan alempi palkka tasoittaa tilanteen työnantajalle. Se palvelee naisten etuja siten, että muuten naisten palkkaaminen kiinnostaisi työnantajaa entistä vähemmän.

Mutta jos nyt kun kiljutaan tuosta palkkaerosta niin eiköhän laiteta naisille myös pakollinen siviilipalvelus jonka voi vaihtoehtoisesti korvata käymällä armeijan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mieti vähän;10421205:
Hyppää hetkeksi työnantajan saappaisiin. Yrityksien tarkoitus on tehdä voittoa mahdollisimman paljon, koska muutoin antaa kilpailuedun muille ja ei siten pärjää markkinoiden kovassa kilpailussa.

Oletetaan, että sinulla on yhtä pätevät mies ja naistyöntekijät. Tiedät, että naistyöntekijä voi olla useampiakin VUOSIA täydellä palkalla äitiysLOMALLA sen vuoksi, että naiset tulevat raskaiksi ja miehet eivät. Kummanko palkkaat, jos ajattelet vain yrityksen voittoa? No miehen tietysti. Kuka nyt haluaa palkkalistoilla pitää työntekijää joka voi kaikki tehdyt lapset yhteen laskettuna pitää vuosien ajan äitiyslomia ja sen jälkeen lakisääteisesti vaatii entisen paikkansa aina takaisin (pitää joka kerta palkata väliaikainen sijainen tekemään niitä töitä sillä aikaa).

Se ei ole reilua tietenkään, mutta luonnolle on paha mennä valittamaan siitä, että miehet eivät tule raskaaksi. Työnantajat myöskään eivät halua ajatella muuta kuin tuoton maksimointia. Naisten hiukan alempi palkka tasoittaa tilanteen työnantajalle. Se palvelee naisten etuja siten, että muuten naisten palkkaaminen kiinnostaisi työnantajaa entistä vähemmän.

Mutta jos nyt kun kiljutaan tuosta palkkaerosta niin eiköhän laiteta naisille myös pakollinen siviilipalvelus jonka voi vaihtoehtoisesti korvata käymällä armeijan.


:D ...
 
Jos ajatellaan että ihan joka hetki pitää olla molemmilla yhtäläiset mahdollisuudet huippu-uraan niin kummankaan huippu-ura ei toteudu. Tämä johtuu siitä, ettei lapsiperheen arjen pyöritys onnistu, jos molemmilla on yhtä aikaa ylemmän johdon tai avainasiantuntijan pesti. Eli ratkaisu on sitten se, että kumpikin tyytyy hieman vaatimattomampaan työhön, jos tasa-arvo on sitä että joka hetkellä jokainen elämänalue jaetaan tismalleen tasan.

Minusta se ei ole sitä, vaan kahden lahjakkaan ja menestyvän ihmisen perhe pysty mainiosti järjestämään asiansa siten, että vaativammissa hommissa ollaan vuorotellen ja vapaaehtoisesti katsotaan pidemmällä aikavälillä, että molemmat saavat tasapuolisesti loistaa haluamillaan elämänalueilla.

Tätä hain takaa. Jos ei hyväksytä sitä tosiasiaa, että oma ura kärsii toiselle annettaessa tilaa, niin silloin joko huippu-ura tai tasa-arvo jää saamatta. Monelle kyseinen asia on helppo sanoa, mutta todellisuus on täysin eri asia kuin nätit sanat.

Kun yhtälöön vielä lisätään se, että ylemmän johdon tai avainasiantuntijan pestejä ei satele taivaalta, vaan niiden saavuttaminen vaatii lähes millä tahansa alalla pitkäjänteistä työtä, niin väitän, että ei todellakaan ole helppoa luopua omasta menestyksestä tasa-arvon nimissä siksi, että on toisen vuoro.

Tilanteessa, jossa toinen on suorittanut uraansa jo hyvän aikaa, odotan kyllä kykyä kompromissiin. Itse henkilökohtaisesti en aio katsella ihmistä, joka sanoo tämän asian suhteen yhtä ja tekee toista.
 
Viimeksi muokattu:
Kommentit käsittelevät pääsääntöisesti tasa-arvoa yleisellä tasolla.Lähes kaikkien mielestä se on asia johon kannattaa pyrkiä.Käytännössä parisuhteissa se ei aina ole mahdollista monestakin syystä.Eikä se useinkaan ole edes tavoiteltavaakaan.Ihmiset vaan ovat luonteiltaan tavoitteiltaan niin erilaisia.Eikä se ole sukupuolesta kiinni.Meidän tapauksessa vaimo on selvästi hallitsevampi luonteensa ja määrätietoisuutensa takia.Yleensä pidetään miestä perheen johtajana vaikka se ei niin kuitenkaan aina ole.Se on usein tabu josta ei puhuta perheen ulkopuolella. On jotenkin hävettävää että mies on "tossunalla". Aina sitä perhettä joku johtaa kuten muitakin yhteisöjä.Se että naiset ansaitsevat vähemmän jonkun tilaston mukaan tai toisen tilaston mukaan (johon on huomioitu työaika) enemmän on yhtä totta.Käytännön elämässä kuitenkin sille maksetaan enemmän jolla on tuottavampi ja vastuullisempi työ,oli se sitten nainen tai mies. Näihin hyväpalkkaisiin töihin on aina pyrkyä,vaatii kovaa yrittämistä ja osaamista, jostain tinkimistäkin, vähän tuuriakin.Jatketaan keskustelua alkuperäisestä aiheesta.
 
Yleensä pidetään miestä perheen johtajana vaikka se ei niin kuitenkaan aina ole.Se on usein tabu josta ei puhuta perheen ulkopuolella. On jotenkin hävettävää että mies on "tossunalla". Aina sitä perhettä joku johtaa kuten muitakin yhteisöjä.

Ei mee mun kaaliin, "yleensä miestä pidetään perheen johtajana"? Häh? Ainakaan niissä porukoissa mitä minä tunnen, ei perheillä ole mitään "johtajaa".
Eikä tää oikein voi olla sukupolvi- tai ikäkysymys kun olet mua aika paljon nuorempi, mun käsittääkseni ehkä jotkut 70-80- vuotiaat saattaa vielä ajatella että "mies on perheen pää" mutta ei tosiaan mun tuttavapiirissä näin ajattele kukaan, tietääkseni.
 

Yhteistyössä