~Elokuiset 2020~

@merin juu mulla oli lyhyet ponnistussupparit ja tuntui ikuisuudelta niiden välit. Jouduin itse tekemään hurjana töitä siunä. Huh. Mutta ohi on. Tsemppiä vielä teille kenellä edessä. Hurja ja upea kokemus. Ja vaikka mulla oli kolmas, niin oli silti yäysin uudenlainen kokemus. Huh.

Vauva on mitä ihanin. Nukkuu vaan pitkiä pätkiä. Herätättekö te 3 h välein?

Mullaki tänään eka etätyöpalaveri, pitää hiukset harjata!!!

 

Huh! Synnytys takana ja nyytti yöpaidan sisällä lämmittelemässä ja syöntiä treenaamassa. Mulla tosiaan lähti vedet, osittain. Yön yli oltiin ja odoteltiin ja aamulla aloitettiin suun kautta otettavalla tabletilla. Sitö kahden tunnin völein. Ekat kaks lääkettä ei vaikuttanut mitenkään. Joten köutiin läheisen kuntopolun rinteitä juoksemassa (epätoivoista ) ja sit kolmas lääke ja supistukset alko kipeentyy, pidentyy sekä tulemaan 5-10 min välein. Olin jo varma että oon vähintään 4 cm auki, mutta mitä vielä; alku tekijöissään. Kipeetä kävi jo ja oxynormia otin suun kautta ja olin tunnin suihkussa, siellä seisten venyttelin vatsa roikku vapaana ja sain aikaseksi kahden min välein supparit. Kuuma vesi hoisi kivun melko vähäseksi. Suihkun jälkeen oli jo pakko tulla levähtää ja supistukset teki todella kipeää! Silloin oli kanava hävinnyt ja kaks senttiä auki. Olin tosi kipeä ja hyvä kun pystyin kävelee synnytys saliin. Seisten murisin muutamat supustukset kun kätilö laitto epiduraali vermeet valmiiksi. Ja voi taivas kun se epuduraali on niin mahtava juttu! Synnytyksen kesto 2,5 h ja ponnistus 5 min. ( ponnistin vain kätiön niin sanoessa, tunto oli lievästi sanottuna kateissa. Pieni naarmu tuli virtsa rakon viereen mutta ei paha. Olo oli lähinnä hämmentynyt kun sain pienen syliin! Suosittelen kyllä suihkua ja siellä supistuksen hoitoa kuumalla vedellä sai rentoutumaan sopivasti. Kohtu ei pysynyt vauhdissa mukana joten oksitosiini tipalla ja suun kautta kolme lääkettä piti ottaa apuun. Toivotaan että tyhjenee kunnolla. Vesien menosta 28 vuorokautta niiin nyt jäädään kontrolloimaan pienen tulehdus arvoja. Ja kyllä kelpaa itelkäkin täällä lekotella kun rr oli 90/50 ja veren vähyys, hb ottavat iltapäivästä. Meinaa huimata.. Tzemppiä muillekkin vielä koitokseen, ei mene todellakaan samalla kaavalla nää synnytykset. Tämä neiti syntyi siis 40+6. Onnea kaikille vauvoista,

 

Paljon onnea @La Mer, @lyrae ja vierailija ja tsemppiä @Jonsku88, eiköhän se pikkuinen sieltä pian halua jo pois

 

Me käytiin yöllä Tayssissa kääntymässä mutta ei neiti halunnu vieläkään syntyä säännölliset supistukset oli mutta aamuun hiipu ja nyt ollaan kotona taas
Mies sanokin että kyllä huomaa että Nainen on tulossa kun muuttaa mieltään

 

Me käytiin yöllä Tayssissa kääntymässä mutta ei neiti halunnu vieläkään syntyä säännölliset supistukset oli mutta aamuun hiipu ja nyt ollaan kotona taas
Mies sanokin että kyllä huomaa että Nainen on tulossa kun muuttaa mieltään

hauska miehen kommentti, zemppiä jonsku, turhauttaa kääntyä takas, mutta kyllä se siellä kypsyttelee reittiä ulos päin! Kerää voimia ja koita levähdellä....

 

Lämpimät onnittelut @Metsäntähti @lyrae ja @La Mer ! ♡♡♡ Ja pahoittelut, jos unohdin jonkun. Mukava lukea myös kaikkien muidenkin kuulumisia.

Itse en ole saanut kirjoitettua mitään täältä vauva-arjen keskeltä. Yllättävän "hektistä" tämä elo, vaikka hissukseen kolmistaan kotona elelläänkin! Vauva viihtyy tosi paljon rinnalla ja sylissä, joten päivät menevät pitkälti niissä merkeissä. Sitten kun poika nukkuu vaikka kehto-sitterissä, niin äkkiä hoitelemaan omia tarpeita ja kotitöitä ellei ole itsekin ihan väsy

Poika on kasvanut hurjasti - ekojen 10 pv aikana oli saanut jo 700g painoa lisää! Huomenna 1kk neuvolassa saadaan tietää uusin tilanne. Osa vaatteistakin on jo jäänyt pieneksi. On ilo huomata, että tiheä imeminen tuottaa tulosta ja maitoa riittää. Muuten imettämisessä onkin ollut haasteita, koska maitoa tulee liikaakin, ja sitä tulee niin kuin hanasta! :O Ollaankin pojan kanssa aina ihan maidossa, samoin harsot ja muut ympärillä olevat kastuvat, ja poikaparka joutuu kakomaan kun ei ehdi niellä samaan tahtiin Joudun lypsämään maitoa imetysten välissä, jotta pahimmat paineet lähtidivät pois. Varsinaista säätämistä siis! Miten tällaisten suihkutissien kanssa voi koskaan imettää jossain ihmisten ilmoilla :O

Minullakin muuten oli streptokokki positiivinen!

@merin peukkuja työpäivään! Kerrohan sitten miten meni.

Hedvig ja poju 1kk

 

hauska miehen kommentti, zemppiä jonsku, turhauttaa kääntyä takas, mutta kyllä se siellä kypsyttelee reittiä ulos päin! Kerää voimia ja koita levähdellä....

Juu Esikoisella tänään kotipäivä niin katellaan piirrettyjä ja ollaan vaan muuta ei kyllä jaksa tehä

 

Huh! Synnytys takana ja nyytti yöpaidan sisällä lämmittelemässä ja syöntiä treenaamassa. Mulla tosiaan lähti vedet, osittain. Yön yli oltiin ja odoteltiin ja aamulla aloitettiin suun kautta otettavalla tabletilla. Sitö kahden tunnin völein. Ekat kaks lääkettä ei vaikuttanut mitenkään. Joten köutiin läheisen kuntopolun rinteitä juoksemassa (epätoivoista ) ja sit kolmas lääke ja supistukset alko kipeentyy, pidentyy sekä tulemaan 5-10 min välein. Olin jo varma että oon vähintään 4 cm auki, mutta mitä vielä; alku tekijöissään. Kipeetä kävi jo ja oxynormia otin suun kautta ja olin tunnin suihkussa, siellä seisten venyttelin vatsa roikku vapaana ja sain aikaseksi kahden min välein supparit. Kuuma vesi hoisi kivun melko vähäseksi. Suihkun jälkeen oli jo pakko tulla levähtää ja supistukset teki todella kipeää! Silloin oli kanava hävinnyt ja kaks senttiä auki. Olin tosi kipeä ja hyvä kun pystyin kävelee synnytys saliin. Seisten murisin muutamat supustukset kun kätilö laitto epiduraali vermeet valmiiksi. Ja voi taivas kun se epuduraali on niin mahtava juttu! Synnytyksen kesto 2,5 h ja ponnistus 5 min. ( ponnistin vain kätiön niin sanoessa, tunto oli lievästi sanottuna kateissa. Pieni naarmu tuli virtsa rakon viereen mutta ei paha. Olo oli lähinnä hämmentynyt kun sain pienen syliin! Suosittelen kyllä suihkua ja siellä supistuksen hoitoa kuumalla vedellä sai rentoutumaan sopivasti. Kohtu ei pysynyt vauhdissa mukana joten oksitosiini tipalla ja suun kautta kolme lääkettä piti ottaa apuun. Toivotaan että tyhjenee kunnolla. Vesien menosta 28 vuorokautta niiin nyt jäädään kontrolloimaan pienen tulehdus arvoja. Ja kyllä kelpaa itelkäkin täällä lekotella kun rr oli 90/50 ja veren vähyys, hb ottavat iltapäivästä. Meinaa huimata.. Tzemppiä muillekkin vielä koitokseen, ei mene todellakaan samalla kaavalla nää synnytykset. Tämä neiti syntyi siis 40+6. Onnea kaikille vauvoista,

Onnea onnea vauvasta!!!

 

Tänään oli viimenen neuvola ja sain yliaikasuus lähetteen Tayssiin aika kun kuulemma viikon sisään nyt on 40+5 menossa
Esikoinen synty lähetteestä seuraavana aamuna

 

@Hedvig Kyllä se alun suihkutissisyys tasaantuu jossain vaiheessa. Mulla ollut samaa vaivaa myös.

Me oltiin kans Espoon sairaalassa, vaikka Koillis-Helsingissä asutaan.

Meille on nyt iskeny flunssa, ite oon ihan kunnon räkätaudissa. Vauva on toistaiseksi ok ja kovasti toivon, että pysyykin imetyksellä terveenä. Kävin ite tänään koronatestissäkin, vaikka ei ollakaan oltu missään altistumassa, mut varmuudeksi. Todennäköisesti isommat on tuoneet tän koulusta.

Onnea kaikille jo vauvan saaneille! <3

 

Paljon onnea vauvasta, vierailija!

Joku valitti suihkutissejä, mulla ollut tuo ongelma kolmen ekan kanssa, mutta ei tämän nelosen! Olen ollut niin iloinen, kun kysyntä ja tarjonta on kerrankin olleet kohdillaan. Mutta: nyt kun lypsin työpäivää varten sunnuntaina vähän enemmän maitoa, niin alkoi tuntua olo vähän pinkeämmältä. Ja sitten erehdyin eilen keittämään kauramaidosta (sokeritonta) kaakaota ja juomaan sitä muutaman mukillisen. Iik, en suosittele!!! Rinnat tulivat aivan ylitäyteen ja kipeiksi eikä vauva selviä tästä maitomäärästä. Vasta sen jälkeen muistin, että yksi imetyksen riittävyyden kanssa kamppaillut kiinalainen kaverini sanoi joskus, että kauraa suositellaan (heillä päin?) maidon lisäämiseksi. No huh, täällä ainakin tepsi.

Joku kysyi, herääkö muiden vauvat kolmen tunnin välein syömään. Ei ainakaan meillä: vauva on alusta asti nukkunut yleensä viisi tuntia putkeen, joskus seitsemänkin. Neljän aikaan hän yleensä herää syömään, ja sitten nukkuu vielä seitsemään. Illalla nukahtaa noin yhdeltätoista. Toivottavasti tämä säännöllisyys jatkuu...

Kiitos kysymästä, @Hedvig, työpäivä meni odotettua paremmin - vauva oli nukkunut lähes koko ajan, syönyt vaan välillä. Mies oli saanut jopa omia töitään tehtyä päivän aikana. Kun kävin lounastauolla imettämässä, piti väkisin herättää hänet syömään.

Meillä loppui kakkaaminen yhtäkkiä lauantain jälkeen. Kolmen vuorokauden aikana tuli vain teelusikallinen kakkaa. Luin sitten kuitenkin, että voi olla normaalia täysimetetyillä, mutta kyllähän tuo vähän huoletti. Nyt illalla vihdoin kakkasi normaalisti kerran. Onko muilla kokemuksia vastaavasta?

 

@merin meillä kans tuo esikoinen oli vauvana kakkaamatta ja samaa tietysti aloin lukee mutta tosiaan normaalia täysimetetyllä sitten se taas alkoi Normisti toimiin

 

@Hedvig vau mikä kasvutahti teidän vauvalla!

Meillä on vauvan kasvu hidasta ja huomenna taas painokontrolli...

@merin meillä nyt taas kaksi päivää vauva ollut kakkaamatta, piereskelee vaan. Toki mietin meidän vauvan kohdalla tota että saako riittävästi maitoa kun imu on jotenkin tehotonta. Vissiin alle 6-viikkoisen pitäis kakata joka päivä ja sit voi sen jälkeen olla jopa viikonkin taukoja. No, mä kysyn huomenna neuvolasta, saa nähdä joutuuko takas lisämaidoille... Ja minä huomasin että pumpulle ei irtoo enää sellasia määriä mitä sillon ku piti koko ajan pumpata lisiä, eli ehkä mä laitan ton kauran testiin! Ja oikeestaan toi kauramaitoon tehty kaakao kuulostaa oikein hyvältä vaihtoehdolta

 

Mä oon kuullut, että alkoholiton olut auttais maidontuloa ja kyl se mulla ainakin tuntuis toimivan.

Tää kans nukkuu ihan hyviä määriä, en kyllä oo pitäny kirjaa, kun flunssassa yrittää nyt vaan jaksaa välttämättömimmät. Mut syö kans reippaasti ja vatsa toimii, ni en oo herätelly.

Onks teillä ollu havaittavissa miten baby bluesia? Mulla on ehkä pahin kaikista, tosin tää flunssa varmaan selittää ison osan siitä, kun fyysisesti olo on niin kurja. Ja aiemmat on ollu kesävauvoja ja nyt jo syksyn pimeys vaikuttaa selvästi mielialaan.

lyrae ja vauva 1vko

 

No niin, eihän se paino nouse tällä kirppusella toivotunlaisesti :/ imetystä pitäis nyt tehostaa edelleen (miten hitossa?!) ja paino kontrolloidaan taas ens viikolla ja se on jonkun imetysohjaajan luona niin katsoo imuotteen yms sit samalla kertaa, kun tänään jo terkkari sanoi että hänestä näyttää että ote ei oo ihan hyvä. Mullahan ei oo mitään kipua tai mitään imetyksen aikana, mutta huomaan kyllä itekin että tehoja on imussa liian vähän... Ja välillä vauva ei millään löydä tissiä ja vaatii asettelua ja ohjailua enemmän, joskus harvoin nappaa noin vaan kiinni ja alkaa syömään. Ei ollut puhetta lisämaidoista, ei niitä nyt sit ainakaan määrännyt, kysyi kyllä kuin usein pumppaan. Hitto ku stressaa ku tunnit loppuu vuorokaudessa kesken!

@lyrae täällä oli joo kans aikamoista babybluesia ja siinä vaikutti varmaan just toi ku vauvan paino ei noussut ja joutui lisämaidoille ja sit kans pienimmän isoveljen reagointi muutokseen yms niin kyllähän siinä oli vähän synkkää ja tuli itkettyä jonkun verran. Tsemppiä ja toipumista flunssaan

 

Tänään onki sitten 41+0
Oishan se mukava viikonloppuna vaikka käydä synnyttään

 

Moikka!

Täällä myös ehkä jonkunlaista bluesia. Vauva-arki on ollut raskaampaa kuin odotin, lisäksi imetyksen kanssa on ollut haasteita. Lisäksi ehkä eniten syyllisyyden tunteita aiheuttaa se, että mitään kaiken ylittävää rakkautta vauvaan ei ole vielä syntynyt. Onhan se suloinen ja toki haluan pitää siitä huolta enkä antaisi mistään hinnasta pois, mutta... En malta odottaa että vauva kasvaa sen verran että sen kanssa pääsee tekemään asioita ja vuorovaikuttamaan.

Metsäntähti ja poika

 

@Metsäntähti Mulle ihaninta tähän mennessä oli se kun poika pari viikkoa sitten katsoi silmiin ja hymyili. <3 Silloin vasta tajusin miten jotenkin torjutuksi olin itseni tuntenut kun vaippaa vaihtaessa yritin saada katsekontaktia ja poika vaan kääntää päätä pois. Mitään masennusta mulla ei ole ollut (vaikks masennustaustalla olin siihen varautunut), mutta väsymystäni joskus itkeskelen. Mies on nyt flunssassa, joten lapsen hoitaminen on jäänyt kokonaan mulle, ja tänään alkoi itselläkin olla flunssan oireita. Poika taas haluaisi olla melkein koko päivän sylissä, niin en tiedä miten tässä lähipäivät selvitään... Mutta päivö kerrallaan! Tsemppiä vauva-arkeen!

 

Moi,

Tsemppiä kaikille baby bluesia kokeville! Te olette voiton puolella jo ihan siksi, että olette tiedostaneet asian. Mulla yksi kaveri sulkeutui ja eristäytyi esikoisen saamisen jälkeen ihan kokonaan, ja tietysti siinä vähän myöhemmin puhjennut koronauhka oli suynä kaikkeen mahdolliseen. Mitä nyt ymmärsin hommistaan, niin vaikutti vahvasti synnytyksen jälkeiseltä masennukselta, jota ei tiedostanut tai halunnut tunnistaa. Siitä seurasi jos jonkinlaista... En nyt lähde tässä avaamaan enempää, mutta sanon vaan, että hyvä te, kun ette arkaile nimetä asiaa! Silloin se varmasti menee nopeammin ohikin.

Omaan mielialaan vaikuttaa paljon se, tuntuuko arki kaoottiselta vai hallitulta. Ihan se, että saadaan kotityöt tehtyä ja paikat on edes välillä järjestyksessä, antaa positiivista energiaa. Keittiön tasojen siivouksesta voi saada yllättäviä kicksejä. ;D Lisäksi mulla on noita omia juttuja, käyn töissä maanantaisin ja samalle illalle osuu myös jumppa. Siitä saa mukavasti puhtia kotona olemiseen alkuviikoksi.

Sitten otin vielä yhden etäkielikurssin torstai-illalle, ja huomaan sen myös olevan tosi tärkeä henkireikä. Se, että saa sen puolitoista tuntia keskittyä johonkin ihan muuhun kuin jatkuvaan äiti-sitä-ja-äiti-tätä, antaa ihmeesti voimia taas. Ensin olin ajatellut pitää tuosta kieliharrastuksesta nyt taukoa. Mutta kurssimateriaaleja voi nyt kätevästi lukea imettäessä ja kokea ehkä jopa joskus vähän edistyvänsä.

Muuten koen, että vauvasta saa sellaista vauvaenergiaa erityisesti kun hän: nukkuu tyytyväisenä kantoliinassa, ottaa katsekontaktia ja hymyilee sekä tekee suloisia äännähdyksiä, nukkuu yöllä mun kainalossa ja kun silittelen pehmeää ihoaan. Nyt hän on alkanut myös yhä enemmän tuoksua vauvalle, alussa sitä makeaa tuoksua ei juurikaan ollut.

 

Muuten meillä meni viikonloppu aikalailla uusiksi: Huomenna piti olla ristiäiset. Mutta torstai-iltana meille soitettiin, että yksi lapsistamme on harrastuksen kautta altistunut koronalle edellisviikolla. Tartuntatautien seurannasta sanottiin, että ristiäisiä on siirrettävä ainakin viikolla. No, harmihan tuo on, mutta jotenkin oltiin muutenkin koko ajan jännitetty, että pysytäänkö terveinä niihin että voidaan ne pitää. Eilen sitten ilmoitettiin vieraille, että ristiäiset siirtyvät emmekä tiedä vielä uutta aikaa.

Eilen vielä kaikki olivat oireettomia. Mutta tänään on miehellä ja yhdellä lapsella alkanut kurkkukipu, ja yhdellä nuha. Altistunut on edelleen terve kuin pukki, mutta veimme kuitenkin hänet ja vanhemman oireilevista lapsista tänään koronatestiin. Saimme ajan tunnin päähän siitä, kun koronaneuvontaan soitin. Ja äsken tuli jopa tekstari, jonka mukaan näyte oli negatiivinen! Hassua kyllä, siitä ei selvinnyt kumpi näyte. Mutta ainakin nopeaa toimintaa oli tämä homma. Toivottavasti toinenkin näyte on negatiivinen...

 

@KeepGoing, olen miettinyt, että miten teillä meni sitten esikoisen kanssa, joka ei ollut niin ilahtunut raskausuutisesta? Mitä taaperoon tulee, niin lämpimin myötätuntoni sinne! Meillä edelleen hirveää vääntöä suunnilleen samanikäisen kanssa. Mutta on tässä vähän tasaisempaakin jo hetkittäin ollut. Vauvaan on onneksi suhtautunut hyvin, mutta äiti ja isä saavat kyytiä senkin edestä.

 

Heipä hei!

Eilen koin jo paljon lämpimämpiä tunteita poikaa kohtaan, kun tajusin kuinka paljon hän näyttää minulta. Että hän ei olekaan joku ihan vieras vaan osa minua ja miestä (joka on aivan ihana).

Käytiin myös imetysohjauksessa sairaalalla ja se oli kyllä ihan käänteentekevä juttu mun mielenterveydelle. Olin luullut ettei minulta tule juuri ollenkaan maitoa, kun olin koko ajan odottanut jotain suurta kuohahdusta kun maito nousee. En myöskään heru pumpulle ollenkaan. No, syöttöpunnituksessa sitten selvisikin että maitoa tulee käytännössä ihan tarpeeksi täyttämään pojan koko päivän tarve. Lisäksi ihana kätilö vastasi kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin kysymyksiin joita meillä oli imetyksestä. Suosittelisin siis kelle tahansa jos tuntuu siltä että on vähänkään hukassa imetyksen kanssa.

Muutenkin vauvan kanssa alkaa olla hiukan helpompaa, kun on oppinut hiukan tulkitsemaan hänen eleitään. Kyllä tämä tästä. Mukavaa viikonalkua kaikille!

Metsäntähti ja poika 13 pv.

 

@KeepGoing, olen miettinyt, että miten teillä meni sitten esikoisen kanssa, joka ei ollut niin ilahtunut raskausuutisesta? Mitä taaperoon tulee, niin lämpimin myötätuntoni sinne! Meillä edelleen hirveää vääntöä suunnilleen samanikäisen kanssa. Mutta on tässä vähän tasaisempaakin jo hetkittäin ollut. Vauvaan on onneksi suhtautunut hyvin, mutta äiti ja isä saavat kyytiä senkin edestä.

Meidän esikoinen on ottanut vauvan oikein hyvin vastaan pitää sylissä ja pussailee ja höpöttelee mikä on 17v pojalta mun mielestä hienoa. Vauvan itkua ei oikein kestä vaan lähtee mieluusti siinä vaiheessa pois... Välillä on kysynyt multa että miltä tuntuu kun on 6 lasta

 

@Metsäntähti meidän huominen painokontrolli piti olla imetysohjaajan luona, mutta siirtyi nyt sitten jollekin toiselle hoitajalle. Sinne sairaalan imetyspolille eivät meitä silloin ottaneet vaikka neuvolasta lähettivät, puhelimitse vaan neuvoivat ensi viikolla mulla on sitten varattuna jollekin eri neuvolan imetysohjaajalle etävastaanotto, mitähän siitäkin tulee...
Alan ite kallistua kyllä siihen että vauvalla on kireä kielijänne, ehkä huulikin ja se vaikuttaa tähän hommaan. Ainakin niitä vauvan oireita löytyy : hidas painonnousu, otteen lipsuminen ja vaikeus saada otetta, valkoinen kieli kun maitoa jää suuhun joka kerta, järkyttävät ilmavaivat, pulauttelu yms. Ensi viikolla on vauvan lääkäriaika, mutta tuskin julkisella puolella mitään tollasii kattelevat..?

Tai sitten tää on vaan jotain muuta ja mä vaan liikaa analysoin kaikkea...

 

@Metsäntähti meidän huominen painokontrolli piti olla imetysohjaajan luona, mutta siirtyi nyt sitten jollekin toiselle hoitajalle. Sinne sairaalan imetyspolille eivät meitä silloin ottaneet vaikka neuvolasta lähettivät, puhelimitse vaan neuvoivat ensi viikolla mulla on sitten varattuna jollekin eri neuvolan imetysohjaajalle etävastaanotto, mitähän siitäkin tulee...
Alan ite kallistua kyllä siihen että vauvalla on kireä kielijänne, ehkä huulikin ja se vaikuttaa tähän hommaan. Ainakin niitä vauvan oireita löytyy : hidas painonnousu, otteen lipsuminen ja vaikeus saada otetta, valkoinen kieli kun maitoa jää suuhun joka kerta, järkyttävät ilmavaivat, pulauttelu yms. Ensi viikolla on vauvan lääkäriaika, mutta tuskin julkisella puolella mitään tollasii kattelevat..?

Tai sitten tää on vaan jotain muuta ja mä vaan liikaa analysoin kaikkea...

Voi kun nyt saisitte asiantuntevaa apua nopeasti, ihan ihmeellistä, että näin kauan kestää ja pompotellaan taholta toiselle... Ajattelevatkohan jotenkin, että eihän nyt kuudennen kanssa voi olla imetysongelmia? Mutta juuri noinhan se on kuin kirjoitat, että voi olla joku ihan fysiologinen syy sille, että imetys ei toimikaan samalla tavalla kuin aiemmin. Meidän nelosella ollut kanssa huonompi imuote kuin kolmosella, helposti jää mutustamaan vain nänninpäätä. Osaa kyllä imeä kunnollakin, mutta tuo on vissiin hänestä mukavampaa.