Sairaanhoitajista ja lääkäreistä on pulaa, koska ammattiliittojen vaatimuksesta näiden alojen opiskelupaikkoja on liian vähän. Mitään pulaa ihmisistä jotka haluavat opiskella sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi ei sen sijaan ole, kuten tunnettua.
Varmasti moni haluaa opiskelle, vaan kenellä riittää siihen rahkeita? Jos lääkärin koulutukseen pääsevien määrä aletaan nostaa, tarkoittaa se samalla sitä, että huonommalla menestyksellä pääsee läpi, joka ei siis tarkoita enemmän hyviä lääkäreitä, vaan enemmän lääkäreitä huonommalla menestyksellä. Näissä ammateissa ratkaisee myös sopivuus alalle.
Aivan sama valitus lienee ollut silloin, kun työpäivä lyhennettiin 8-tuntiseksi vuonna 1917 (ja vieläpä palkkoja alentamatta!). Muta ei se lopulta ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma.
Vertaat 1917 tähän päivään, jolloin työ oli pääosin ruumillista rehkimistä ihmisvoimilla?
Miksi ihmisen pitäisi muuttaa asuinkuntaansa (=kuntaan jossa hän jo asuu)?
Ilomantissa työllistyjinen ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin Tampereella. On kuolevia kuntia, joissa tulevaisuuden näkymät eivät ole erityisen auvoisat.
Onko mielekästä, että opettaja työskentelee juuri 8 tuntia päivässä? Ja miksi ihmeessä neljäs vuoro tarkoittaisi merkittäviä palkkakustannusten korotuksia?
Opettajan palkka koostuu kolmesta osasta. He voivat myös ottaa vastuulleen ylimääräisiä tunteja tai vastuita, jotka kasvattavat palkkaa.
Ihmettelet miksi neljäs vuoro tarkottaisi merkittäviä korotuksia... no... ehkä siksi, että on lomaraha, sairas- ajan palkka, lomapalkka, äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa, palkalliset vapaat, hoitovapaat, tilapäiset hoitovapaat, lääkärikäynnit, lääkärintarkastukset, työhyvinvointi ym. ym. ym. jotka kasvattavat sitä, paljonko työtekijä oikeastaan tulee maksamaan työnantajalleen.
Työajan lyhentäminen mahdollistaisi verojen radikaalin laskemisen, koska työttömien määrän vähentyessä maksettavien tukien ja ties minkä muiden kulujen (kuten "syrjäytymisen ehkäisemisen") kulut vähenisivät.
Paljonko varoja siis kuluu syrjäytymisen ehkäisyyn?
Suurin osa veroista ei suinkaan muodostu ansiotuloveroista, vaan kaiken muun verotuksesta.
Jos valtio maksaa erilaisia työttömyystukia n. 3,3 miljardia vuodessa ja koko budjetti on noin 57 miljaria, tarkoittaa tuo menoerä alle 6% valtion menoista. Ne olisi katettu esim. sillä, ettei suomi olisi ostanut EU:lta 6 miljardilla kolmea miljardia? Vai mitä?
Lisäksi se, että "kaikki" työttömät saataisiin töihin ja säästettäisiin 3,3 miljardia työttömyystuista, tarkottaisi se, sitä, että jokaiselle työssäkäyvälle jäisi kuukaudessa 90 euroa enemmän käteen, noin suoraan laskettuna. Vastaavasti taas tuotteiden hinnat nousisisvat lisääntyneistä työvoimakustannuksista, joka taitaisi syödä aika hyvin tuota 90 euroa.
Totuus on se, että Marin kalastelee suosiota tällä 6 tunnin työpäivällä.