Voi kuinka surullista! Voimia teille
40 + so what, wol 14 (2019)
- Viestiketjun aloittaja kirsillevauva
- Ensimmäinen viesti
vierailija
Ei varmasti ole sopivaa kysellä nyt Hipsulta enempää, anteeksi vain, että täältä sivusta huutelen.
Todella surullinen juttu. Voimia Hipsu79 teille! Toivottelee taustalla lueskellut.
Todella surullinen juttu. Voimia Hipsu79 teille! Toivottelee taustalla lueskellut.
vierailija
Pahoittelinkin kysymyksiäni. Tiedän , että Hipsu79:llä on nyt erityisen rankka tilanne.
Ja nuo jatkokysymykset oli tarkoitettu Momon- nimimerkille , joka juuri oli nipt-testissä käynyt. Asia itsellä ajankohtainen myöskin enkä netistä kaikkea infoa ole löytänyt.
Hei. Täällä kanssa 41v nainen. 8+2. Luomuvauva 11 v jälkeen. 5 lapsi. Tehokas on näköjään tuo foolihappo kun aloin napsiin sitä niin se oli siinä. Tosin otin monivitamamiinit ja kalaljykapselit mukaan amaan syssyyn ja saattoihan sitä foolihappoa mennä yli suosituksen yhdistelmässä mutta sama se..Sitä ennen ei 11v aikana tapahtunut mitään. 22.3. La. Katsotaan pysyykö kyydissä.
vierailija
Kiitos vastauksesta. Täytyy selvitellä, että mistä lähin testiä tekevä yksityinen löytyy.
vierailija
Täällä hirveä alakuloisuus ja masennus vallanneet mielen. Plussan jälkeen mieli oli jännittynyt ja vauvahaaveinen. Mutta nyt parissa vkossa kääntynyt negatiivisiin tunteisiin. Pelottaa ihan kaikki. Meneekö kesken, onko sairas, saanko koronan...mitä jos isommat lapset suuttuu, kun vielä yhtä lasta toivonut ..mitä sukulaiset sanoo, entä töissä, saako arvostelua ja kauhistelua osakseen. Mitä jos täytyy keskeyttää gen. syistä, miten sellaisen kestää. Mitä jos...jos...
Onko tälläset fiilikset enää normaaleja?
Tekis mieli vaan vetää peitto korviin ja herätä 8kk päästä...
Untuva79
Onko tälläset fiilikset enää normaaleja?
Tekis mieli vaan vetää peitto korviin ja herätä 8kk päästä...
Untuva79
Mulla täysin samat tunteet. Olen siis 43v ja nyt uudessa suhteessa raskaana viikolla 8+5. olen ihan alavireinen ja mietin koko ajan, onko tässä mitään järkeä.
@Untuva79
Luulen ymmärtäväni fiiliksesi, vaikkei itsellä ehkä ihan noin moni asia vaivaa. Tällä hetkellä lähinnä yritän "kovettaa" itseäni kun tämä asia tulee julki. Ikäviltä kommenteilta ei välty...koska ikä ja koska 6. Lapsi.
Ihmiset on julmia tai ainakin todella ajattelemattomia.
Tiedän ettei asia muille kuulu mutta kommentit tuntuu ikävältä koska itselle asia on yhtä iloinen ja toivottu kuin vain voi olla.
Siis herranjumala, tuollaiset nenän nyrpistykset ja mahdolliset kommentit vaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Kertoo vain ja ainoastaan nyrpistelijästä! Onpas ihmiset tyhmiä..
Tykkäsin Annamaija76:n kommentista, koska ole tismalleen samaa mieltä. Silti nuo epäilykset, negatiiviset tunteet ja muiden mielipiteet välillä vaivaa mieltä. Koitan silloin muistuttaa itseäni, että tämä on minun elämäni. Arvostelijat eivät välttämättä tiedä siitä paljoakaan. Sitten koitan pohtia, että minäkin yritän olla arvostelematta toisten valintoja. Aika usein onnistun, mutta toisinaan huomaan ajattelevani negatiivisesti tai olevani ymmärtämätön. Sitten on helpompi olla armollisempi muiden ajatuksille (epätäydellisyydelle). Lopulta en edes tiedä, mitä muut ajattelevat (paitsi jos ääneen kommentoivat). Minä itse pelkään olevani jollain lailla liian vanha. Toivoisin kovasti, että olisin 10 vuotta nuorempi. Toisaalta halu saada toinen / yhteinen lapsi on valtava. Ristiriita on kuitenkin omassa päässäni ja se tulee helposti siirrettyä muiden ajatukseksi. Muistan muuten jostain lukeneeni, että raskautuessa naisella usein herää ristiriitaisia tunteita. Tämä koski kaikkia naisia.
En ole pahoittanut mistään mieltäni..tekee ihan hyvää kun voi keskittyä muitten vauvahaaveisiin. Itse en koe itteäni vanhaksi muuta kun tässä vauva-asiassa.. helkkarin ikä ja ikäriskit.
Vihdoinkin sain ovistestiin ihan selvän plussan tänään. Ollaan kyllä koitettu lemmiskellä niin että pitäisi siimahäntiä olla jo pelipaikalla. Tänään yritän vielä varmuuden vuoksi houkutella rakkaani tositoimiin. Outoa on se, että tänään on jomotellut tuolla vasemmalla puolella, josta munasarja on poistettu. Liekö sitten sitä haamusärkyä. Pieniä ajoittaisia nippailuja tuntuu tosin tuolla oikeallakin puolella.
Nuo ristiriitaiset fiilikset on varmaan kaikille tuttuja. Itselleni jo nyt vaikka vasta yritys on alkumetreillä. Yritän ainakin kovasti olla miettimättä ainakaan sitä mitä muut asiasta ajattelevat, koska tämä on mun elämä ja itse lasta kovasti toivon
Mulla on tällä viikolla aika hormonikierukan poistoon. Onko muilla kokemuksia siitä? Onko helppo toimenpide? Tasoittuuko kierto helpolla?
@Hulbertiinalle onnea oviksen bongailuun
Mulla on tällä viikolla aika hormonikierukan poistoon. Onko muilla kokemuksia siitä? Onko helppo toimenpide? Tasoittuuko kierto helpolla?
@Hulbertiinalle onnea oviksen bongailuun
Marmeladia : mulla ei ole ollut ehkäisyä varmaan 10 vuoteen, mutta aikoinaan kun kierukka poistettiin oli pala kakkua ja tulin heti raskaaksi. Tosin se meni kesken, seuraavasta mahdollisesta kierrosta sit tuli tuo kakkonen. Eli mulla palautui kaikki heti. Olin tosin 26v.
Eilen kovasti jomotteli tuolla oikealla puolella ja kohdun paikkeilla. Varsinkin tärähdykset tuntuivat ikävältä ja melkein jäi nurmikon leikkuu kesken, kun niin kovasti hytkytti ajella kenttää ympäri. Ensimmäistä kertaa ikinä tuntui noin voimakkaita tuntemuksia, joten toivottavasti ne johtuivat oviksesta. Limailukin loppui, joten sekin puoltaa ovista. Hain lugejakin vaihteeksi, jospa niillä saisi taltumaan tiputtelut ennen varsinaista vuotoa ja ainakin niillä saa tekemistä ja muisteltavaa testin tekoa odotellessa. Toiveet taas korkealla.
Mulla on ylihuomenna aamusta kierukan poisto jännittää. Toivottavasti kierukka lähtisi helpolla ja pääsisi siitä eroon heti, että saisi aloittaa yrittämisen.
On tämä ihmeellistä aikaa!
jännittää. Toivottavasti kierukka lähtisi helpolla ja pääsisi siitä eroon heti, että saisi aloittaa yrittämisen.On tämä ihmeellistä aikaa!
@Marmeladia, toivottavasti kaikki menee hyvin ja kierto palautuu nopeasti.
Hhhmmm, vuodon pitäisi alkaa ehkä 1. tai 2.9., joten koitan ainakin ensi viikon kärvistellä ja jäähdytellä polttelevia näppejä. Lienee ehkä noiden lugejen syytä, mutta tänään on alkanut tissejä kihelmöidä ja eilen aivastaessa tuli yllättävä kipu tuonne munasarjan paikkeille. Meni toki parissa sekunnissa ohi, mutta herätti lisää toivoa. Mahdollinen kiinnittyminen voisi tapahtua vasta ensi viikon alussa.
Ristiriitaisin tuntein täällä apuja lueskelemassa...
Inseminaatioita 3, 1 ivf ja 1 pas takana eikä yhtään mitään ei edes haamuja testeihin. Ihan kamalan raskasta, kun aiemmat raskaudet tulleet todella helposti eri miehen kanssa. 2 vuotta takaperin meille uuden puolison kansaa pärähti heti plussa, kun lopetin pillerit ja siitä keskenmeno. Nyt toki ikää tulee koko ajan lisää ja epätoivo kasvaa.
Tänään tein PAS negan, virallinen testipäiviä tiistaina. Eihän tuo voi muuksi enää muuttua, kun ei ole mitään oireitakaan ja alaselkää juimii menkkamaisesti. Pakkanen on nyt tyhjä, en taida kyetä enää uuteen ivf-kierrokseen...
Tässä ajateltavana on isot asiat jättääkö tilanne tähän vaiko yrittää lahjamunasoluilla. Kustannukset vaan on valtavat ja tyhjää jäänyt käteen.
Inseminaatioita 3, 1 ivf ja 1 pas takana eikä yhtään mitään ei edes haamuja testeihin. Ihan kamalan raskasta, kun aiemmat raskaudet tulleet todella helposti eri miehen kanssa. 2 vuotta takaperin meille uuden puolison kansaa pärähti heti plussa, kun lopetin pillerit ja siitä keskenmeno. Nyt toki ikää tulee koko ajan lisää ja epätoivo kasvaa.
Tänään tein PAS negan, virallinen testipäiviä tiistaina. Eihän tuo voi muuksi enää muuttua, kun ei ole mitään oireitakaan ja alaselkää juimii menkkamaisesti. Pakkanen on nyt tyhjä, en taida kyetä enää uuteen ivf-kierrokseen...
Tässä ajateltavana on isot asiat jättääkö tilanne tähän vaiko yrittää lahjamunasoluilla. Kustannukset vaan on valtavat ja tyhjää jäänyt käteen.
Hei! En ole hetkeen käynyt päivittämässä, näköjään kaikenlaista on taas sattunut. Pahoittelut teille, joille on sattunut menetyksiä
Itsellä on nyt meneillään rv 16+4. Tänään tuli sokerirasituskokeen tulokset ja raskausdiabetes diagnoosi. Tuli vähän yllättäen vaikka arvelinkin että ei tässä nyt varmasti kaikki tule menemään niin hienosti kuin nuorempana.
Torstaina sitten hakemaan verensokeriseurantaa varten mittari ja ohjeistuksia.
Itsellä on nyt meneillään rv 16+4. Tänään tuli sokerirasituskokeen tulokset ja raskausdiabetes diagnoosi. Tuli vähän yllättäen vaikka arvelinkin että ei tässä nyt varmasti kaikki tule menemään niin hienosti kuin nuorempana.
Torstaina sitten hakemaan verensokeriseurantaa varten mittari ja ohjeistuksia.
Huh. Elämäni rankin kuukausi takana. Meitä on tutkittu ja vauvaa on tutkittu kaikilla mahdollisilla tavoilla ja me päätettiin pitää tyttö..downin syndrooma hänellä nyt siis on, toivon ettei kukaan teistä joudu tommoisten päätöksien eteen. Nyt en aio murehtia enää turhia vaan jos jotain vielä käy niin sitten käy..nyt keskityn siihen, että ollaan alkuvuodesta valmiita ottamaan neiti vastaan.
Kylläpä täällä on vaikeuksia enemmän ja vähemmän, jotka aiheuttavat vaikeitakin mietintöjä ja päätöksiä.
@M4rianne77, tottakai kuulostelet omaa kroppaasi ja teet päätöksen sen mukaisesti. Hoidot ovat rankkoja, jos ei välttämättä fyysisesti kaikilla niin henkisellä tasolla voikin olla eri juttu. Toisia ei hetkauta juuri mikään, kun taas toiset kokevat kaiken tosi voimakkaasti ja nääntyvät taakan alla. Meillä aikoinaan jäi hoidot siihen vaiheeseen, että olisimme joutuneet turvautumaan yksityiseen klinikkaan ja yksinkertaisesti meidän taskut ja sukanvarretkin ammottivat tyhjyyttään. Lainaa mulla on jo liiankin paljon yhden ihmisen tuloihin nähden, joten oli pakko tyytyä noihin letroihin, jotka ainakin vielä pitää kierron kohtuullisen tasaisena ja testien mukaan oviksetkin tulevat.
Toki lahjasoluilla oletetaan onnistumisprosentinkin nousevan sinne nuoren naisen tasolle, mutta mitään takeita onnistumiselle sillä ei ole. Hinta siitä on todella suolainen. Toivottavasti päädytte ratkaisuun, johon olette molemmat tyytyväisiä.
@skorpioni-79, mulla myös todettiin molemmissa alkaneissa raskauksissa radi ja vaikka työssäni olen joutunut toisia pistelemään, niin se omaan sormeen pistäminen oli ja on edelleenkin kammottavaa. Ei muuten, mutta kun se sattuu paljon enemmän kuin ne hormonipistokset, joita joutui vatsannahkaan pistelemään. Sormenpäät siinä oli kovilla, kun joutui monta kertaa päivässä sokerit mittaamaan, ennen ja jälkeen joka ruokailun. Onhan se aiheellista tarkkailla niitä sokereita, mutta ihan vain omasta mielestäni Suomessa on vähän liiankin tiukat raja-arvot raskauden aikana. Tsemppiä mittailuun ja syömisten tarkkailuun.
@hipsu79, kylläpä nyt koetellaan. Toivottavasti kaikki muuten on hyvin. Downlapset osaavat olla hellyttäviä ja ihania sekä myös hyvinkin temperamenttisia. Ihan samoin kuin muutkin lapset. Oli varmasti hyvä saada tietää syndroomasta jo tässä vaiheessa, niin ehtii siihen valmistautua ja etsiä tietoa ja ensinnäkin totutella ajatukseen erilaisesta vauvasta.
Mä vaihdoin keväällä työpaikkaa ja olen nyt kehitysvammaisten hoitokodissa ohjaajana. Kovasti monta kertaa sapettaa ihmisten ilkeät ajatukset, sanat ja teotkin kehitysvammaisia kohtaan. Paljon on ennakkoluuloja ja pelkojakin. Vammaisuus ei kuitenkaan ole oma valinta, mutta me muut voimme valita paremman asenteen toisia ihmisiä kohtaan ja opettaa lapsiamme hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Rohkean ja varmasti hyvän päätöksen teitte!
@M4rianne77, tottakai kuulostelet omaa kroppaasi ja teet päätöksen sen mukaisesti. Hoidot ovat rankkoja, jos ei välttämättä fyysisesti kaikilla niin henkisellä tasolla voikin olla eri juttu. Toisia ei hetkauta juuri mikään, kun taas toiset kokevat kaiken tosi voimakkaasti ja nääntyvät taakan alla. Meillä aikoinaan jäi hoidot siihen vaiheeseen, että olisimme joutuneet turvautumaan yksityiseen klinikkaan ja yksinkertaisesti meidän taskut ja sukanvarretkin ammottivat tyhjyyttään. Lainaa mulla on jo liiankin paljon yhden ihmisen tuloihin nähden, joten oli pakko tyytyä noihin letroihin, jotka ainakin vielä pitää kierron kohtuullisen tasaisena ja testien mukaan oviksetkin tulevat.
Toki lahjasoluilla oletetaan onnistumisprosentinkin nousevan sinne nuoren naisen tasolle, mutta mitään takeita onnistumiselle sillä ei ole. Hinta siitä on todella suolainen. Toivottavasti päädytte ratkaisuun, johon olette molemmat tyytyväisiä.
@skorpioni-79, mulla myös todettiin molemmissa alkaneissa raskauksissa radi ja vaikka työssäni olen joutunut toisia pistelemään, niin se omaan sormeen pistäminen oli ja on edelleenkin kammottavaa. Ei muuten, mutta kun se sattuu paljon enemmän kuin ne hormonipistokset, joita joutui vatsannahkaan pistelemään. Sormenpäät siinä oli kovilla, kun joutui monta kertaa päivässä sokerit mittaamaan, ennen ja jälkeen joka ruokailun. Onhan se aiheellista tarkkailla niitä sokereita, mutta ihan vain omasta mielestäni Suomessa on vähän liiankin tiukat raja-arvot raskauden aikana. Tsemppiä mittailuun ja syömisten tarkkailuun.
@hipsu79, kylläpä nyt koetellaan. Toivottavasti kaikki muuten on hyvin. Downlapset osaavat olla hellyttäviä ja ihania sekä myös hyvinkin temperamenttisia. Ihan samoin kuin muutkin lapset. Oli varmasti hyvä saada tietää syndroomasta jo tässä vaiheessa, niin ehtii siihen valmistautua ja etsiä tietoa ja ensinnäkin totutella ajatukseen erilaisesta vauvasta.
Mä vaihdoin keväällä työpaikkaa ja olen nyt kehitysvammaisten hoitokodissa ohjaajana. Kovasti monta kertaa sapettaa ihmisten ilkeät ajatukset, sanat ja teotkin kehitysvammaisia kohtaan. Paljon on ennakkoluuloja ja pelkojakin. Vammaisuus ei kuitenkaan ole oma valinta, mutta me muut voimme valita paremman asenteen toisia ihmisiä kohtaan ja opettaa lapsiamme hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Rohkean ja varmasti hyvän päätöksen teitte!
vierailija
@hipsu79 ihan kyyneleet tuli silmiin liikutuksesta, kun luin kirjoitustasi. Rankka jakso takana, mutta hurjan rohkean ja varmasti oikean päätöksen teitte. Toivotaan, että pienellä on kaikki kunnossa ja kaikki sujuu hyvin.
-Untuva79
-Untuva79