~Elokuiset 2020~

Tervetuloa ja onnea plussanneille!
Onnea @MonaLisa33 hyvistä ultra kuulumisista

Vähensin kahvin juontia niin nyt sit koskee päähän vähän väliä. Tai nyt kotona lomalla ollessa en oo juonu ollenkaan. Huomenna eka neuvola. Tässä raskaudessa on kyllä tavoitteena ettei tulis liikaa kiloja. Ekassa tuli 16kg, tokassa 1kg ja kolmannessa 18kg! Toisessa raskaudessa mulla oli 10kg ylimääräistä niin siksi tuli vain kilo ja liikuin sillon paljon enemmän niin laihduin samalla. Tavoite ois max 12kg. Mulla aika tiukassa on ollu saada kilot pois synnytyksen jälkeen

 

Elokuiset 2020

1.8 lillans
1.8 Sunshine90, 1.lapsi, HUS
1.8 Pörröviltti
1.8 SwanDeSol, 1.lapsi
3.8 rosemarie, 1.lapsi, SATKS
3.8 Ilonjaonnen, 1.lapsi, EKKS
4.8 lolu
5.8 Karpalo88
5.8 Helema, 2.lapsi
6.8 Bubblemama
7.8 Taimis, 3.lapsi
8.8. Nadine88, 2.lapsi, SATKS
8.8. merin, 4. lapsi, NKL
9.8 Emilia.
10.8 Kettupieni, 1.lapsi, OYS
10.8 Hedvig
10.8 Marilainen
10.8. Linne19, 3.lapsi, TYKS, 31v
10.8 deeä
11.8 Evananna, 4.lapsi, KYS
11.8 MonaLisa33
11.8. heidihm, 2. lapsi, SATKS
13.8 Varpu88, 5.lapsi
14.8 Appelsiiniomena, 2. lapsi, NKL
14.8 Kyfi, 4.lapsi, PKSSK
14.8 KeepGoing, 6.lapsi, Espoon sairaala
15.8 Aileen, 2.lapsi
16.8 Aavikkokettu, 1.lapsi, OYS
16.8 Uusintayritys
17.8 susu90, 2.lapsi, PHKS
17.8 Emiliee
18.8 Jmilla
21.8 Hipshops, 2.lapsi, NKL
23.8 Aurorials, 2.lapsi
24.8 Aava1216, 2.lapsi
24.8. Emerentia, 2. Lapsi, Tays
24.8 mursutin
25.8 najohanna
26.8 Jonsku88, 2.lapsi, Tays
30.8 Jenspa91, 3.lapsi

korventyttö
Habib

 

Kiitokset onnitteluista!!!

En oo itse vielä soitellut neuvolaan. Meillä on tässä pian varhaisultra ja ajattelin vasta sitten soittaa. Meidän eka lapsi on pian 2,5-vuotias, mutta en silti oikein muista mitä neuvolassa ekoilla kerroilla oli. Ahdistaa jo valmiiks taas se painon tarkkailu.. viimeksi painoa tuli 18 kiloa. Ne kyllä sai nopsaan pois, mutta työelämään paluu ja taaperoarki toivat muutamia ylimääräisiä kiloja. Ylipainon puolella siis jo valmiiksi.

Mulla ei ekassa raskaudessa ollut pahoinvointia, kovaa väsymystä vain. Nyt on kuvottanut ja oon pari kertaa oksentanutkin. Tosin ei niin paljoa pysty lepäämään, kun lapsi keksii tekemistä Laitoin pyynnön faceryhmään tulemaan.

Tsemppiä pahaan oloon ja väsyyn kaikille! Ihana lukea hyviä ultrakuulumisia. Niitä toivottavasti pääsen itsekin kertomaan pian.

Listaan voi lisätä 21.8., 2.lapsi, NKL.

 

@MonaLisa33 aivan mahtava uutinen!!

Tervetuloa ja onnittelut @Hipshops

 

Ihania ultrakuulumisia täällä. Mulla olis huomenna ultra, jaiks! Tervetuloa kaikki uudet myös!

Tää päivä töissä oli aivan totaalisen kamalaa! Ihan järkyttävää, niin paha olo koko päivän. Mikään ruoka ei maistu ja väkisin joutuu syömään. En muista että esikoisesta olis näin karseeta oloa ollut

Meillä samalla tavalla kun @Hipshops, en oo neuvolaa varannut vielä, vasta sen ultran jälkeen ajattelin varata.

 

Me ollaan taas semmosia että meille saa tulla vaikka heti kun ollaan laitokselta kotiuduttu
Meillä on suvussa ollu tapana käydä heti tutustumassa uuteen sukulaiseen tai lähinnä serkkuihin
Jotenkin sit taas ehkä just sisarusten ajattelin olevan osa perhettä vaikka ei olis omia lapsia niin haluaisin heidän tapaavan sisaruksensa koska äkkiä sit tulee sitä että uus vauva on tärkeempi kun he ajatusta
Mutta kukin oman tuntemuksensa mukaan menee

 

@Aavikkokettu Ymmärrän mistä puhut. Meillä appiukko olisi tullut synnytyssaliin (!!!) katsomaan esikoista, mutta kielsin tiukasti Muut sukulaiset ja ystävät olivat tuolloin kaukana ja harva ehti heti paikalle mutta silloin alkuun ahdisti, kun kotona ravasi heti porukkaa. Tiedän, että tässä käy samoin vaikka en niin haluaisi.

Toisaalta on ihanaa, että on heti ympärillä läheisiä mutta kyllä sitä varsinkin esikoisen kanssa tarvii sitä tutustumisaikaa ja lepoa sekä toipumista synnytyksestä.

Imetystä ei kannata stressata vielä. Mullakin oli sen kanssa ongelmia ja kävin kerran ”imetyskoulussa” Kättärillä. Meni monta kuukautta ennen kuin alkoi sujua ja sitten lapsi päättikin, että nyt riittää Onneksi imetyksen tueksi on paljon tietoa ja apuja tarjolla.

 

Täällä on jotkut kirjpittaneet pätkittäisestä nukkumisesta. Mua vaivaa sama juttu. Herään yöllä pahoinvointiin, ihan kuin olisin keinuvassa laivassa. Oksennus ei tule, mutta olo on niin huono, että on vaikea saada unen päästä uudestaan kiinni. Ei helpota päiväaikaista väsymystä .

@najohanna Toivottavasti saat kuulla hyvät uutiset ultrassa!

@Aavikkokettu Mä voin eläytyä noihin sun tunteisiin, vaikka en olekaan ihan samanlaisessa tilanteessa. Mullakin on esikoinen tulossa ja tällä hetkellä tuntuu, että en haluaisi heti avata "pesää" kaikille sukulaisille ja ystäville. Ehkä se tunne liittyy juuri tuohon oman äitiyden suojelemiseen, kuten sanoit.

 

@Aavikkokettu Olen miettinyt samoja asioita imetyksen suhteen, paitsi että meillä ei ole kummallakaan ennestään lapsia. Olen kuvitellut mielessäni, miten toimisin ja tällä hetkellä en koe että haluaisin imettää muiden paitsi mieheni edessä. Kai kaikilla on oikeus imettää rauhassa, jos niin haluaa! Mutta luulen myös, että omat tunteet imettämistä kohtaan voivat myös muuttua, kun se konkretisoituu ja arkipäiväistyy.

 

@Aavikkokettu mun mielestä on ihan normaalia ja suotavaakin että vauvan kanssa saa rakentaa pesää ja vauvakuplaa rauhassa kotona. Tutustua rauhassa pieneen ja opetella imetystä ja hoitoa. Jos siihen ei halua vieraita niin rohkeasti vain sanoo siitä läheisille
Sillon kun toinen ja kolmas lapsi syntyi niin meillä sai heti käydä vieraita. Tosin ei kolmannen kohdalla enää mitään yleisöryntäystä ollutkaan. Mutta muistan että esikoisen aikaan kun kaikki oli opettelua niin mun oli vaikea olla jos tuli vieraita. Kyllä yleensä ihmiset osaa kysyä koska vauvaa voi tulla katsomaan ja en mä ite ainakaan oo loukkaantunut jos on sanottu ettei vielä. Toki poikkeuksiakin on
Imetys on semmoinen asia että vaatii tosiaankin opettelua, aikaa ja kärsivällisyyttä Moni haluaa pitää sen omana hetkenään. Ite oon oppinut imettämään missä vain ja kenen vain seurassa mutta kyllä minäkin esikoisen ensi kuukausina menin makkariin imettämään jos oli vieraita. Puolison omista lapsista mulla ei ole kokemusta. Kyllä periaatteessa puolisisaruksillakin olisi oikeus olla mukana alusta asti vauva-arjessa. Mutta luulisi lapsen äidin ymmärtävän itsekin äitinä, että haluatte rauhoittua pari ekaa viikkoa ja tutustua vauvaan. Rohkeasti vaan ottaa lähempänä asia puheeksi.

 

@Aavikkokettu
Meillä ei itsellä oo uusperhe kuviota mutta lähipiirissä monta ja juurikin näitä Isi sai uuden vauvan ja me ei enää kiinnosta sitä tapauksiapn nähty voihan se toki mennä erilailla teillä

 

@Aavikkokettu Mä luulen että lasten kannalta on yleensä hyvä, jos ei tule liian monia muutoksia kerralla. Et jos hetken jatkaa vanhalla mallilla (jos se siis toimii) ja kun arki tasoittuu, niin sitten vasta aloittaa uusia käytäntöjä.

[Muoks.] Tuli vielä mieleen, että jos lasten isä ehtii lomalla keskittymään lapsiinsa oikein kunnolla, niin ei uuden lapsen syntymän jälkeiset viikot varmasti pysyvästi horjuta mitään.

 

Me nyt ei olla vielä mitään pelisääntöjä asetettu mutta luultavasti jatketaan samalla mallilla miten tähänkin asti, eli ovi kyläilyyn aukeaa ainoastaan silloin kun siitä on etukäteen sovittu. Ainakin anopille tämä tulee varmasti olemaan kova paikka mutta täysin pakollista oman mielenterveyden kannalta.

Pitää puhua miehen ja lähipiirin kanssa sitten lähempänä mutta näillä näkymin haluaisin, että ensimmäinen viikko vietettäisiin vain kolmestaan. Toki tuoreet mummot ja papat tervetulleita synnärille katsomaan mutta rauhoitetaan koti viikoksi sit siihen vauvakuplaan.

@Aavikkokettu mun mielestä ei oo väärin ns. vaatia sitä parin viikon rauhassa oloa vauvan kanssa.
En tietenkään tiedä mutta voin kuvitella, että ne ensimmäiset hetket on muutenkin haastavia sulle, kun mies on jo kokenut kaiken ennemmin ja sulle ne kokemukset tulee ensimmäistä kertaa. Toki miehen lapsien iästä riippuen olis varmasti hyvä, että esim viestien, kuvien ja videopuheluiden ym välityksellä ne tulevat isosisarukset otetaan jollain tasolla mukaan siihen kuplaan. En tiedä.

Vaikeita juttuja. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa miettiä ja keskustella asioista sit läheisten kanssa.

 

Aavikkokettu: ensimmäisen lapsen syntymä on niin iso asia, isompi kuin osaa kuvitellakaan, että saat tehdä juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Teidän muut lapset eivät siitä viikosta kärsi mitenkään, kun saavat vauvaa tulla kurkkaamaan. Sä sen sijaan varmasti. Sovitte vaan jo hyvissä ajoin ja toimitte niin äidit ja naiset usein joustavat muutenkin oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Mä itse tykkäsin kun meillä kävi heti alkuun ihmisiä ja pyytelin käymään. Imetin silti kauan makkarissa rauhassa. Ymmärrän silti, että on paljon ihmisiä jotka haluavat uuteen tilanteeseen rauhassa totutella. Ja se on aivan yhtä oikein Luota omiin ajatuksiisi ja itseesi, ja toisaalta, ole valmis luopumaan kaikista periaatteista. Näin sanon kaikille tuleville vanhemmille jos joku neuvoa kysyy

 

Veikkaan että tämä on vähän luonnekysymyskin, että kuinka paljon haluaa rauhaa vauvan kanssa. Esikoinen on jo 10v ja silloin nuorempana en osannut itse edes miettiä että voisin rajoittaa vierailijoita sairaalassa sekä kotona heti synnytyksen jälkeen. Olin todella kipeä ja sitten tulee miehen sukulaisia käymään kysyen että paljonko on kiloja jäänyt ja olenhan jo käynyt lenkillä. Nyt on eri mies, mutta ajattelin että mahdollisimman paljon rauhoitan sitä aikaa. Olen muutenkin enemmän introvertti.

Meillä myös uusioperhe ja enemmän olen miettinyt sitä että mitä jos miehen lapset on meillä kun synnytys alkaa eikä heille ole paikkaa mennä siksi aikaa. Toivon että sitä pystyy sitten jotenkin sopimaan etukäteen vaikka sitä ajankohtaa onkin vaikea tarkentaa.

Imetystäkin olen miettinyt, kun viimeksi se meni ihan pieleen vaikka hain apua neuvolasta. Surin asiaa aikalailla hormonihuuruissani ja olin pitkän aikaa sitä mieltä että jos ikinä lisää lapsia saan niin en edes yritä vaan pyydän estolääkityksen sairaalassa. Nyt kun tätä lasta on haluttu 3v jo niin olen muuttanut mieleni yrityksen aikana ja toivon että nyt onnistuisi. Sitä rauhaa kyllä siihen alkuun tarvitsen. Ajattelin myös tutkia jo etukäteen kaikkia apukeinoja ja paikkoja mistä voi hakea apua.

Yleisesti toivon nyt tämän vauva-ajan olevan korjaava kokemus. Vaikka raskaus ja vauva olivat silloin aikoinaan helppoja, niin silloinen mies ei ollut ja pilasi monen monta asiaa.

 

@Aavikkokettu, ajatuksistasi moni kuulostaa tutulta esikoisen odotusajalta, vaikkei uusperhe ollakaan. Mäkin kaipasin sitä, että saisi olla alkuun rauhassa vauvan kanssa, ja todellakin halusin imettää vain omassa rauhassa.

Meille on sopinut hyvin se, että isovanhemmat käyvät sairaalassa katsomassa vauvaa. Saadaan pahin paine purettua, ja sen jälkeen saadaan olla rauhassa kotona. Ollaan järkätty ristiäiset aina varhain, ja viimeistään siellä sitten muutkin on päässeet katsomaan vauvaa. Erityisesti kakkosen kohdalla muistan sen ärsytyksen, kun jotkut kaverit änkesivät väkisin kylään parin viikon sisällä. Kolmonen syntyi kesällä, ja silloin olikin luontevaa sopia treffejä leikkipuistoihin ym., missä liikuttiin isosisarusten kanssa. Kotiin en kaipaa tuossa vaiheessa ketään.

 

Mitä puolisisaruksiin tulee, niin liian monta muutosta kerralla ei varmasti ole hyvä juttu. Niinhän se on täyssisarustenkin kanssa! Aina kehotetaan tekemään tarpeelliset muutokset hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Meilläkin edessä nyt kevään aikana kuopuksen siirto makkarista keskimmäisen lapsen huoneeseen, ja keskimmäisen lapsen siirto joko kauempana asunnossa olevaan uuteen omaan huoneeseen tai toimiva jakojärjestelu nykyiseen huoneeseen pikkusisaruksen kanssa. Myös mm. sänkyjä menee uusiksi (kuka missäkin nukkuu), ja vaikka se kuulostaa pieneltä asialta, herkälle lapselle sellainenkin voi olla yllättävän iso asia.

Vielä sellainen huomio, että usein raskausaikana asiat saavat omassa päässä suhteettoman suuria mittasuhteita. Monesti olen jälkikäteen yrittänyt saada omasta raskaudenaikaisesta järjenjuoksusta kiinni tiettyihin asioihin liittyen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tällä en kuitenkaan mitenkään tarkoita, etteivätkö itse asiat ja pohdinnat olisi hyvinkin olennaisia, mutta ne mittasuhteet omassa päässä ovat jälkeenpäin tuntuneet käsittämättömiltä. Ne hormonit, ne hormonit...

 

Pahoittelut tästä hirveästä omanapaisesta paasauksesta!! Mutta tuohon imetykseenkin liittyen et jos en halua et kattoo imetystä ja jos pystyn pumppaamaan maitoa niin olen ajatellut et antais lasten sit pulloruokkia aina kun mahdollista. Eli kompensois sitä sillä tavalla.

Kaikessa tietty mietin asiat niin et lapset ei kokis kuitenkaan oloaan ulkopuoliseksi ja saisi osallistua sit tavalla tai toisella vaikka mulla omia rajotteita olisikin.

Mun mielestä tämä kuulostaa ihanalta ajatukselta! Meillä keskimmäinen sai joskus antaa kuopukselle tuttipullosta mun lypsämää maitoa, kun mummi oli hoitovuorossa. Se oli hänelle paljon isompi juttu, kuin mitä itse olisin tajunnutkaan. Täytyy muistaa tämä nyt, kun kuopuksesta itsestään tulee isosisarus. Hän onkin kyllä hyvin vauva- ja nukkerakas ja hoivaava luonne muutenkin. Tänään sanoi mulle ratikassa:"Tutti putos lattialle". Tällä hän viittasi viereisissä vaunuissa istuvan vauvan tuttiin, joka tosiaan oli pudonnut lattialle, mutta sen paremmin minä kuin vauvan äitikään emme olleet sitä huomanneet (ei, emme kumpikaan olleet myöskään kännyköillä).

 

"Raskauden aikana terveellinen ruokavalio on tärkeää molempien sekä äidin ja sikiön kannalta.."

Öö, no mites jos ei voi. Kaikki terveellinen oksettaa. Salaatti, peruskotiruoka jne.
Tämän päivän saldo on mehukeittoa, paahtoleipää, leipää ja pari tortillasipsiä.

 

Nyt meneillään rv 8 ja eilen ja tänään inhottavat mahakivut palanneet menkkamaista jomotusta. Ei tiä miten päin olisi.. Johtuukohan kohdun kasvusta lämmintä vesipulloa pitänyt ja vähän helpottanut.

 

Tuosta imetyksestä vielä. Esikoisen kanssa en todellakaan halunnut, että kukaan muu kuin mies näkee. Sitten pikkuhiljaa imetin äidin nähden ja parhaan ystävän nähden. Mitään julki-imetystä en koskaan tehnyt vaan aina etsin jonkun suojaisan paikan. Jotenkin koin sen niin intiiminä asiana vaikka luonnollista onkin. Ymmärrän ja arvostan heitä, jotka pystyvät julkisesti imettämään mutta itsestäni siihen ei ollut. Ei edes, että olisi joku huivi ollut näköesteenä. Meillä se imetys tosiaan alkuun oli vähän haastavaa, joten kai pelkäsin, että olen sitten kaikkien nähden tissit paljaana, kun lapsi rimpuilee rinnalla ja maitoa roiskuu joka paikkaan

Mutta ei kannata siihen vauva-aikaan mitään kamalan suuria suunnitelmia tehdä. Ne kun tuppaa aina muuttumaan tilanteen mukaan. Minäkin olisin halunnut täysimettää, mutta lapsella paino ei noussut ja 8kk iässä kieltäytyi rinnasta kokonaan. Piti siis mennä vähän lapsen ehdoilla ja antaa korviketta vaikka sitä en olisi halunnut Toivottavasti seuraavan kanssa sujuu paremmin.

 

Minulla juuri tämä sama! Täytyy vaan toivoa että vauva saa kaiken tarvitsemansa..

Tää on niin koettu joka kerta. Mua on kyllä lohduteltu neuvolassa että, vauva ottaa tarvitsemansa, äiti siinä vaan kärsii, jos ei saa syötyä. Kyllä tämä nytkin vaikeaa on. Iltaisin otan lisäravinteita, ja ne meinaa välillä tulla ylös saman tien. Neuvolassa tänään ohjeistettiin kalsiumlisän käyttöön, sillä tiedän, että saan sitä alle suositusten. Mutta mulla on vielä viime raskauden aikaisetkin kalsiumlisät kaapissa. En saanut niitä alas silloin, enkä kyllä saa nytkään.

 

Nyt meneillään rv 8 ja eilen ja tänään inhottavat mahakivut palanneet menkkamaista jomotusta. Ei tiä miten päin olisi.. Johtuukohan kohdun kasvusta lämmintä vesipulloa pitänyt ja vähän helpottanut.

Tsemppiä kovasti! Oliko sulla ultra jo takana vai vasta tulossa? Just luin jostain, että tällä viikolla voi olla kaikenlaisia kipuja, ja useimmiten liittyvät raskauden terveeseen etenemiseen.

Mulla on vaan niin huono olo ja järkyttävä väsymys. Olin vähän pettynyt, kun neuvolassa ei mitattukaan hemoglobiinia tänään, vaan vedottiin reilun viikon päästä tulevaan labraan.

Muuten neuvolassa meni aika nopeasti papereita läpikäydessä ja keskustellessa. Olin iloinen, kun kohdalle osui jo iäkkäämpi täti, kun en nyt niin nuori enää itsekään ole. Ja ultran aikaan pystyy kuulemma nykyään itse vaikuttamaan Helsingissä, se varataan sähköisesti tiettyjen aikaraamien puitteissa. Ensin tulee kutsu sähköpostiin, sitä odotellessa...!

 

Tsemppiä kovasti! Oliko sulla ultra jo takana vai vasta tulossa? Just luin jostain, että tällä viikolla voi olla kaikenlaisia kipuja, ja useimmiten liittyvät raskauden terveeseen etenemiseen.

Mulla on vaan niin huono olo ja järkyttävä väsymys. Olin vähän pettynyt, kun neuvolassa ei mitattukaan hemoglobiinia tänään, vaan vedottiin reilun viikon päästä tulevaan labraan.

Muuten neuvolassa meni aika nopeasti papereita läpikäydessä ja keskustellessa. Olin iloinen, kun kohdalle osui jo iäkkäämpi täti, kun en nyt niin nuori enää itsekään ole. Ja ultran aikaan pystyy kuulemma nykyään itse vaikuttamaan Helsingissä, se varataan sähköisesti tiettyjen aikaraamien puitteissa. Ensin tulee kutsu sähköpostiin, sitä odotellessa...!

Maanantaina oli ultra! Toivotaan näin että on normaalia ja uskon kyllä että on täälä kans tajuton väsymys koko ajan..

Neuvola kohta edessä. Toivottavasti on kiva neuvolatäti

 

Tuosta imetyksestä vielä. Esikoisen kanssa en todellakaan halunnut, että kukaan muu kuin mies näkee. Sitten pikkuhiljaa imetin äidin nähden ja parhaan ystävän nähden. Mitään julki-imetystä en koskaan tehnyt vaan aina etsin jonkun suojaisan paikan. Jotenkin koin sen niin intiiminä asiana vaikka luonnollista onkin. Ymmärrän ja arvostan heitä, jotka pystyvät julkisesti imettämään mutta itsestäni siihen ei ollut. Ei edes, että olisi joku huivi ollut näköesteenä. Meillä se imetys tosiaan alkuun oli vähän haastavaa, joten kai pelkäsin, että olen sitten kaikkien nähden tissit paljaana, kun lapsi rimpuilee rinnalla ja maitoa roiskuu joka paikkaan

Mutta ei kannata siihen vauva-aikaan mitään kamalan suuria suunnitelmia tehdä. Ne kun tuppaa aina muuttumaan tilanteen mukaan. Minäkin olisin halunnut täysimettää, mutta lapsella paino ei noussut ja 8kk iässä kieltäytyi rinnasta kokonaan. Piti siis mennä vähän lapsen ehdoilla ja antaa korviketta vaikka sitä en olisi halunnut Toivottavasti seuraavan kanssa sujuu paremmin.

Itse asiassa näin tuo imetys arkipäiväistyi vähitellen itselläkin, ja monesti oli vaan niin paljon käytännöllisempää imettää tilassa, jossa oli muitakin ihmisiä. Mutta aina mulla on ollut joku harso, ohut peitto tms. siinä päällä, ja olen kyllä "haistellut" myös ympäristöä että onko heille kiusallista vai eikö.

 

@merin mulla oli eilen neuvola ja linkki ultrien varaukseen tuli eilen illalla 22 jälkeen, jotka varasinkin heti ja sain ajan heti kun mahdollista eli 12+0