Moi kaikille! Hyppään mukaan tässä vaiheessa, toista lasta odotetaan ja viikkoja nyt 9+1. Raskaus ei oo ollu helppo, seiskaviikolla sain keskenmenodiagnoosin kun verta tuli desitolkulla lorisemalla. Viikko siitä käytiin ultrassa kattomassa onko kohtuun jäänyt jotain kun raskausoireet jatku, siellä sykki sitkeesti pieni sydän edelleen. Selitystä vuodolle ei löytynyt, sen jälkeen ei oo ollut enää onneks mitään. Tämä tsemppinä muille vuotelijoille, suurempikin vuoto voi olla vaaratonta vaikka isoa huolta tietty aiheuttaakin.
Mulla raskautta varjostaa myös pahoinvointi, edellisen raskauden (tyttö 1v5kk nyt) oksensin alusta synnytykseen saakka ja puoleen väliin raskautta olin tosi huonos kunnos. Nyt osasin varautua ja alotin pahoinvointilääkkeet heti oksentelun alkaessa, niillä tilanne pysyny nyt hallinnas sen verran että kykenen jopa tekemään lyhyet kauppareissut yleensä oksentamatta. Odotan sitä raskauden puoliväliä josko se taas tekis ihmeitä niinku viimeks ja olo normalisoitus siinä määrin et paha olo ei vellois 24/7 vaan oksentelisin kerran pari päivässä ja muun ajan olo ois hyvä. Kyllä täs taaperon kans välillä ollaan lujilla miehen työpäivien ajan kun jo ruuan näkeminen saa pahan olon aikaan.
Meillä vielä ultraan on melkein kuukausi, kiva että täällä moni on jo käyny näkemäs pikkusia. On se kyllä nii uskomatonta kun ekan kerran näkee sen pienen touhuamassa siellä ultran ruudulla
Mulla raskautta varjostaa myös pahoinvointi, edellisen raskauden (tyttö 1v5kk nyt) oksensin alusta synnytykseen saakka ja puoleen väliin raskautta olin tosi huonos kunnos. Nyt osasin varautua ja alotin pahoinvointilääkkeet heti oksentelun alkaessa, niillä tilanne pysyny nyt hallinnas sen verran että kykenen jopa tekemään lyhyet kauppareissut yleensä oksentamatta. Odotan sitä raskauden puoliväliä josko se taas tekis ihmeitä niinku viimeks ja olo normalisoitus siinä määrin et paha olo ei vellois 24/7 vaan oksentelisin kerran pari päivässä ja muun ajan olo ois hyvä. Kyllä täs taaperon kans välillä ollaan lujilla miehen työpäivien ajan kun jo ruuan näkeminen saa pahan olon aikaan.
Meillä vielä ultraan on melkein kuukausi, kiva että täällä moni on jo käyny näkemäs pikkusia. On se kyllä nii uskomatonta kun ekan kerran näkee sen pienen touhuamassa siellä ultran ruudulla