Kesäkuiset 2020 <3

@Effis Kiva kuulla, että pieni kaveri siellä voi hyvin. Vaikkakaan hematooma ja vuotelu ei kuulostakaan kivalta. Tiedän, että pienikin vuoto jo pelästyttää kunnolla, vaikka onkin normaalia. Tsemppiä sinne!

Täällä käytiin tänään ultrassa (11+0), nt 0,7 mm ja riskiluku 1:100000. Ei kätilön mukaan voisi enää paremmin asiat olla. Siellä pieni toukka heilui minkä ehti, ja saatiin ultrakuva, jossa heiluttaa meille niin helpotus, kun jännitti sikana tulokset. Pituutta oli 46mm, ja vastasi 11+3, eli muutettiin laskettua aikaa paria päivää aiemmaksi.

 

Onnea @Lastunen! Ja @Effis ille tsempit, on varmasti hermoaraastavaa jännittää noita vuotoja.

Sain tänään varattua nt-ultran ja eka vapaa aika oli vasta rv 12+3. Siihen tuntuu olevan ikuisuus...

 

@Effis Ohhoh, sullapa on jännät paikat. Mutta eiköhän se jäljelle jäänyt vauva ole sen verran sisukas, että pysyy menossa mukana.

 

Mä varmaan nyt yli reagoin (hormonit?) mut jotenki tää kaikki tuntuu maailmanlopulta vaikka vauva polskikin siellä ihan hyvissä voinneissansa. Tuntuu, että jos kerran yks vauva on mahasta ko hiipunut niin voiko tää toinenkaan selvitä? Ja että varmasti kaikki hematooma vaan päättyy huonosti (ei pidä paikkaansa, tiedän).

Inhottava, miten terve järki hylkää pään raskauden aikana. Sen tilalle saa hirveän määrän epävarmuutta, mutuilua ja epäonnen manaamista, kun ei uskalla luottaa siihen, että kävi miten kävi tämä elämä kyllä kantaa. Voi kun olis jo rv 30+

 

Mä varmaan nyt yli reagoin (hormonit?) mut jotenki tää kaikki tuntuu maailmanlopulta vaikka vauva polskikin siellä ihan hyvissä voinneissansa. Tuntuu, että jos kerran yks vauva on mahasta ko hiipunut niin voiko tää toinenkaan selvitä? Ja että varmasti kaikki hematooma vaan päättyy huonosti (ei pidä paikkaansa, tiedän).

Inhottava, miten terve järki hylkää pään raskauden aikana. Sen tilalle saa hirveän määrän epävarmuutta, mutuilua ja epäonnen manaamista, kun ei uskalla luottaa siihen, että kävi miten kävi tämä elämä kyllä kantaa. Voi kun olis jo rv 30+

Tsemppiä! Kyllä se huoli luonnollista on, jokainen meistä on varmasti jo todella kiintynyt omaan pikkuiseen. Raskainta on se epävarmuus ja se fakta, ettei voi tehdä muuta kuin odottaa ja yrittää ottaa mahdollisimman rennosti. Uskon kyllä, että teidän vauva on sitkeä sissi eikä mikään hematooma mahda hänelle mitään.

 

On se kyllä ihan uskomatonta miten nuo hormonit ottaakin "vallan" - järjestä erityisesti. Ja miten monesta asiasta huomaakaan itkevänsä, pitäisi olla joka paikassa Nessut mukana. Ei ole esimerkiksi kovin usein tullut jääkiekkohallilla itkettyä, nyt tuli pari viikkoa sitten tehtyä sekin..

 

Tsemppiä Effis, sitkeä tyyppi sinulla siellä. Selviää varmasti vastakin
Omaa napaa: Tänään vihdoin sain kerrottua vauvan isälle. Tilanne oli ja eteni juuri niin hirveäksi kun olin sen ehtinyt päässäni kuvittelemaankin. Miehen näkökanta on abortti ja minä en siihen suostu. Ollaan aivan umpikujassa, kumpikin vaan koettaa toiselle perustella omaa kantaansa ja menee huudoksi.
Ilmoitin että jos valitsemaan joudun niin valitsen lapsen. Aivan heittämällä.
Tiesin tasan mikä helvetti tästä repeää mutta silti tuntuu pahalta.

 

@Durable Kurja tilanne. En muista enää ootko kertonut tarkemmin teidän tilannetta, mutta siis seurusteletteko lapsen isän kanssa?

Tottakai pidät lapsen jos se susta tuntuu oikealta. Tietysti se vaan on niinkin ettei ketään voi isäksi pakottaa vastoin tahtoa. Etenkään jos kyseessä siis ei-suunniteltu raskaus eikä toinen tosiaan lasta halua. Mutta tärkeintä että lapsella on sinut aina. Tulee saamaan varmasti paljon rakkautta. Ja eipä sitä tiedä vaikka miehen mieli muuttuisi kun aikaa kuluu.

Tsemppiä joka tapauksessa! Onko sulla muuta tukiverkostoa?

 

Tsemppiä Durable, I feel you. Olen tullut siihen tulokseen, että jatkossa ennenkuin enää kosken keneenkään, käyn ensin keskustelun miehen reaktiosta jos vauva tulisi vastoin suunnitelmia. En aio harrastaa enää seksiä ihmisen kanssa, jolle abortti olisi ratkaisu. Mun päätös oli, että isä voi jatkaa omissa oloissaan ihan rauhassa elämäänsä, minä hoidan ja huollan lapsen yksin. Sitten kun lapsi on riittävän iso - aikuinen? voi kertoa että isäsi halusi nimetä sinut abortiksi..

Suututtaa lurjukset, jotka harrastavat kukasta kukkaan hyppien seksiä ja sitten räyhäävät jos nainen tulee raskaaksi.

 

@Durable kiitos ja myös muille ihanista viesteistä, oon täällä illan kasaillut järjen hippusia ja henkistä selkärankaa ja hyväksynyt, että en mä tällä pallolla voi kun mennä eteenpäin niillä korteilla, jotka on mulle jaettu. Halailin pientä poikaani vähän tiukemmin ja koitin taas löytää sen ajatuksen, miten oon onnekas kun oon saanut edes hänet tänne ilokseni. Ja kyllä mä kaikkeni teen, vaikka sitten makaan selällään jalat ristissä ja sukkahousut persvaossa, että tämä uusi kyytiläinenkin pysyy äidin mahassa

Mutta @Durable olen pahoillani myös sinun tilanteestasi. Vaikka raskaus ja lapsen hoito yksin ei varmasti ole ruusuilla tanssimista, tämä on sinun lapsi ja sinun keho. Ja sinun oma päätös, halusi isä mitä hyvänsä. Hänen oikeutensa on ikävä kyllä joko osallistua tai pestä kätensä. Ja pakko nyt sanoa, anteeksi vain, että jos minä joudun hyväksymään oman osani tällä pallolla, niin kyllä joutuu nyt lapsen isäkin nielemään tämän roolinsa (ehkä vähän mauton vertaus, anteeksi huono huumori). Tarkoitan vain, että sinä saat valita eikä hänellä ole siihen sanottavaa. Toivottavasti sinulle löytyy isän sijasta paljon muita ihmisiä tukemaan tämän ajan läpi. Perhehän voi olla paljon muutakin kuin isä, äiti ja lapsi. Vaikka äiti, äidin ihanat ystävät, isovanhemmat ja lapsi ja isät monesti tajuavat elämää vasta sitten, kun näkevät vauvan eka kerran

 

Ei seurustella, jonkinlaiseksi tapailuksi kai tätä voi kutsua.
Tilanne aivan levällään, otin hatkat miehen luota tänään keskenkaiken. En vaan enää pystynyt kuuntelemaan sitä aborttihypetystä. Mulla viikkojakin jo 11+5, ei olisi edes fyysisesti mikään kovin helppo homma tuo keskeytys.
Parempi olis mun mielestä nyt hetki miettiä kummankin tahoillaan asioita.
Mä teetän tämän vauvan jälkeen sterin ja muutan luostariin. I’m done with this shit

 

Mä varmaan nyt yli reagoin (hormonit?) mut jotenki tää kaikki tuntuu maailmanlopulta vaikka vauva polskikin siellä ihan hyvissä voinneissansa. Tuntuu, että jos kerran yks vauva on mahasta ko hiipunut niin voiko tää toinenkaan selvitä? Ja että varmasti kaikki hematooma vaan päättyy huonosti (ei pidä paikkaansa, tiedän).

Inhottava, miten terve järki hylkää pään raskauden aikana. Sen tilalle saa hirveän määrän epävarmuutta, mutuilua ja epäonnen manaamista, kun ei uskalla luottaa siihen, että kävi miten kävi tämä elämä kyllä kantaa. Voi kun olis jo rv 30+

En oo pitkään aikaan kirjotellut, mutta pakko nyt tsempata. Jos on käynyt niin, että on ollut kaksoisraskaus ja toinen selvinnyt toisen poistumisesta (jos käsitin oikein niin vuotanut aijemmin pois) niin kyllä mä suht luottavaisin mielin olisin. MUTTA nyt otat rennosti ja lepäät. Ainahan vuodossa on riskinsä, mutta tilanteessa ei voi itse tehdä nyt kauheasti mitään. Tsemppiä kovasti! Oliko ultraaja varma kaksoisraskaudesta? Käsittääkseni suurin riski on siinä vaiheessa kun toinen vuotaa ulos, että veisi toisen mukanaan. Yleistä on kyllä, että toisen tilalle tulee hematoma.

 

En oo pitkään aikaan kirjotellut, mutta pakko nyt tsempata. Jos on käynyt niin, että on ollut kaksoisraskaus ja toinen selvinnyt toisen poistumisesta (jos käsitin oikein niin vuotanut aijemmin pois) niin kyllä mä suht luottavaisin mielin olisin. MUTTA nyt otat rennosti ja lepäät. Ainahan vuodossa on riskinsä, mutta tilanteessa ei voi itse tehdä nyt kauheasti mitään. Tsemppiä kovasti! Oliko ultraaja varma kaksoisraskaudesta? Käsittääkseni suurin riski on siinä vaiheessa kun toinen vuotaa ulos, että veisi toisen mukanaan. Yleistä on kyllä, että toisen tilalle tulee hematoma.

Meillä siis nähtiin toinen Alkio rv 6 ultrassa, mutta silloinkin vain toisella kahdesta oli syke. Eli varmaan Kaksonen on hiipunut jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja aiheutti vuodon silloin varhaisilla viikoilla. Rv7 nuppiluvun varmistus ultrassa nähtiin varmuudella vain yksi Alkio, ja istukan vieressä harvebtuna, jota lääkäri silloin arveli pieneksi hematoomaksi. Nyt tuohon harvebtuna kohtaan on kuitenkin tullut se iso(hko?) hematooma, saman kokoinen kuin Alkio nyt, ja lääkäri sanoi, että se jotenkin olisi ollut oudon mallinen ja oudossa kohdassa ja siksi arveli sen olevan hiipuneen kaksosen istukka.

Pitkä sepustus. Mutta kyllä. Stressaavaa mutta doppler pitää järjissänsä. Mulla on tullut vain niukkaa ruskeaa vuotoa, mutta vähän ahdistaa, että milloin se useamman millin klöntti humahtaa ulos. En tiedä pitäisikö varmuuden vuoksi kulkea side pöksyissä sitten koko ajan, sitä nimittäin pikkuhousunsuoja tuskin stoppaa.

 

Oon taas seuraillut sivusta ketjua, mutta itse asiaan. Huh, mikä päivä! Tänään rv 12+1 ja nt-ultra oli klo 10.

Jännitti ja ahdisti todella paljon, ajattelin kokoajan parin vuoden takaista kkm. Mutta siellä oli kaikki hyvin! Tyyppi vastasi kooltaan 12+3 ja niskaturvotuksen tulos oli 1.8mm.

Onnellisen epätodellinen olo.

 

Kovasti tsemppiä @Durable ja @Vauhtimamma haastaviin tilanteisiin. Tuolla aiemmin jo hyvin kommentoitiinkin, että päätös näissä asioissa on naisen, mutta eipä ketään voi toisaalta vanhemmaksi pakottaa ilman yhteistä päätöstä. Varmasti lapsi saa kuitenkin paljon rakkautta ja on välitetty, sehän lopulta on tärkeintä Minulla löytyy lähipiiristä yksi vahingossa tapailun aikana alun saanut lapsi ja siellä ainakin vanhemmat ovat saaneet asiat ihan hyvin toimimaan, isä tapaa lasta ja vanhemmilla on hyvä keskusteluyhteys ja ovat ihan ystävällisissä väleissä

@Effis Kovasti tsemppiä myös sinulle ja pikkuiselle. Tämä odottaminen on muutenkin niin stressaavaa, niin eihän tässä mitään ylimääräistä huolta kaipaa.

Täällä on alkanut vatsa jo vähän pyöristyä. Taitaa nyt kostautua vatsalihasten skippaaminen salilla kun alkaa näin aikaisin näkyä Alavatsa myös tuntuu eriltä, kasvukipuja on ollut useamman päivän ja ihan kuin kohtu jo vähän tuntuisi ainakin se ilmeisesti painaa rakkoa kun saa koko ajan ravata vessassa.

 

Eka neuvola takana 10+2 ja tippa linssissä sydänääniä kuunnellessa

 

Moi, Ilmoittaudun mukaan. Raskausviikkoja ehkä 8, 9 tai 10. Selvinnee pian nt ultrassa kun pääsen mittauksille. Neljättä odottelen ja toistaiseksi kaikki hyvin ja odotellaan sitten vain.

 

Tervetuloa kaikille uusille ja taustailijoille Itsellä ollut tauko tässä kirjoittelussa, mutta lukemassa olen toki käynyt ja hengessä ollut mukana jännäämässä teidän tilanteissa. Hieno asenne Effis (en osaa täällä tägää) , et niillä korteilla mennään mitä saatu on, mutta ymmärrän hyvin ahdistuksen, hormonit itselläkin heittää hullut ahtarit pienemmästäkin jo päälle.
Ihailen myös teidän yksin odottavien rohkeutta, olen itse myös ollut aikoinaan yli vuoden ajan kahden vanhemman lapsen totaali yh:na niiden ollessa pieniä , ilman minkäänlaista turvaverkkoa, kun niiden isä päätti olla ottamatta lapsia ollenkaan luokseen. Vaikka aika oli rankkaa, muistan sen silti yhtenä parhaimpana ja merkityksellisimpänä pätkänä elämässäni.
Täällä on pahoinvointi hellittäny otettaan, ja Nt uuttakin jo takana.Niskaturvotusta oli 1mm, ja kaikki oli mitä piti
Laskettu aika aikastui viikolla eli se on jo 2.6.2020.Nyt siis viikkoja 12+1.
Kuinka moni täällä treenaa? Lähinnä mietityttää suorien vatsalihasten treenaus. Vielä 11 vuotta sitten niitä sai tehdä kevennetysti, nyt löytyy netti pullollaan eri ohjeistuksia asiasta.Toisissan on ehdoton ei ja toisissa ohjeissa alkuun (eka kolmannes) antaa luvan treenaa normisti ja sitten kevennetysti.
Terkkarilta kun kysyin se sanoi ettei tiedä mitä on suorat vatsalihakset ja tulosti mulle netistä jtn sauvakävely ja tuoli jumppaohjeita

 

@hipp Minä treenaan, olen myös personal trainer. Olen nimenomaan ahertanut vatsalihasten parissa, kun vielä voi

Eli sehän menee niin, että liikuntaa aiemminkin harrastanut voi yhä harrastaa liikuntaa tavalliseen tapaan niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Esim. itse viimeksi hölkkäsin vielä 7. kuulla, kun tuntui hyvältä. Jos ei ole aiemmin vatsoja treenaillut, niin ei niitä kannata alkaa liikaa yhtäkkiä revittelemään. Eikä ryhtyä himo/aktiiviliikkujaksi, jos ei ole sitä jo ollut. Mä treenaan 3-5krt/vko. Huono olo toki viime viikkoina rajoittanut, että lähempänä kolmea pysynyt.

 

@hipp Minä treenaan, olen myös personal trainer. Olen nimenomaan ahertanut vatsalihasten parissa, kun vielä voi

Eli sehän menee niin, että liikuntaa aiemminkin harrastanut voi yhä harrastaa liikuntaa tavalliseen tapaan niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Esim. itse viimeksi hölkkäsin vielä 7. kuulla, kun tuntui hyvältä. Jos ei ole aiemmin vatsoja treenaillut, niin ei niitä kannata alkaa liikaa yhtäkkiä revittelemään. Eikä ryhtyä himo/aktiiviliikkujaksi, jos ei ole sitä jo ollut. Mä treenaan 3-5krt/vko. Huono olo toki viime viikkoina rajoittanut, että lähempänä kolmea pysynyt.

Okei. Kiitos,
Mä oon kanssa treenannu sen neljästi viikossa viimeiset 13 vuottaja edellisissä raskauksissa kävin pumpissa ihan viimeisille viikolle asti ja jatkoin heti jälkitarkastuksen jälkeen. Lähinnä pelkään sitä erkaumaa ja siksi suorien absien treenaamista mietin

 

@hipp Erkaumahan tulee ennemmin jos synnytyksen jälkeen liian nopeasti lähtee treenaamaan vatsoja. Mulla luontaisestikaan ei tehnyt mieli viimeksi vatsalihaksia jumpata, taisin pitää sen 6kk taukoa. Jälkisupistukset kyllä huolehti vatsan litistymisestä

Luultavasti nyt jumppailen vatsaa sen aikaa, että se ei enää tunnu hyvältä eli varmaan kun maha alkaa pyöristyä.

 

Olettepa te urheilullisia ja reippaita! Mulla on kyllä ollut todellinen sohvamarraskuu ja just söin pussillisen irtokarkkeja... Mutta sentään pyöräilin tänään töihin

 

@hipp Treenaan itse aktiivisesti ja kyselin tästä neuvolasta plus yhdeltä ystävältä, joka on fysioterapeutti ja työskentelee juurikin odottavien äitien kanssa paljon. Suoria vatsalihaksia ei suositella treenattavaksi, koska n. vkon 12 jälkeen vatsalihakset lähtevät erkanemaan ja tuo treeni tässä kohtaa menisi harakoille ja lisäksi vahvistaisi sitä vatsalihasten välistä jännettä, joka aiheuttaa sen että synnytyksen jälkeen erkaumasta voi olla vaikea päästä eroon. Toki monessa liikkeessä joudut käyttämään keskivartalon tukea, mutta ainakaan nämä ammattilaiset eivät suositelleet erikseen treeniä suorille vatsalihaksille (vatsarutistukset, lankkupito). Vinoja vatsalihaksia voi halutessaan kyllä tehdä.

 

Mä poistun palstalta.. Eilen aamulla käytiin vielä yksityisellä mun mielenrauhan vuoksi ja siellä ei sitten enää sykettä näkynyt. Viikkoja 9. Mentiin heti sairaalaan siitä, vastasi 8+4. Päivälleen vuosi sitten oon joutunut tyhjentään tuulimunaraskauden ja huomenna tämän pienen tyhjennys sitten. Elämä on kyllä niin hiton epäreilua, onneksi meillä on siis kuitenkin yksi lapsi joka auttaa jaksamaan eteenpäin taas Tsemppiä jatkoon muille!

 

Niin harmi. Voimia paljon @Annnvei !