Helmikuiset 2020

Ihanaa, kun on perjantai! Huomenna ajateltiin lähteä katselemaan turvaistuimia. Joko teistä joku on niitä pohdiskellut? Olen selaillut turvaistuintestituloksia ja katsellut malleja, mutta aikamoista hepreaa ne vielä ovat. Pitää pyytää myyjältä apua.

Takana on aika raskas viikko, joten lepokin tulee tarpeeseen. Tällä viikolla oli labra-aika, lääkäriaika ja neuvola-aika. Siitä syystä pitänyt pidentää työpäiviä molemmista päistä, ettei mene tunnit miinuksen puolelle. Ensi viikolla on vähän niinkuin väliviikko, ettei ole mitään aikoja. Seuraavalla viikolla sitten taas lääkärikäyntiä ja yhteydenottoa diabeteshoitajaan.

Neuvolasta annettiin todistus äidin vanhempainetuuksia varten. Nyt siis voisi jo laittaa hakemuksen äitiyspakkausta varten. Ajattelitteko hakea samalla kertaa kaikki etuudet vai laitatteko tässä vaiheessa vasta hakemuksen äitiysavustusta varten? Äitiys- ja vanhempainrahan hakemisen kanssahan ei kyllä vielä ole kovin kiirettä, vaikka työnantajalle äitiysvapaan aloitus minun pitää viimeistään parin viikon päästä ilmoittaa. Toisaalta samallahan hakemuksella ne tulisi kaikki haettua... Hmm...

Täällä menossa 23+1.

 

@Matkallamamaksi onko nuo labrat/lääkärit/neuvolat ole ihan työaikaa, jos ovat pakollisia tutkimuksia raskauteen liittyen, ettei niihin tarvitse omaa aikaa käyttää?

Täällä on kanssa turvaistuimen hankinta tässä lähitulevaisuudessa edessä ja ajattelin myös hyödyntää myyjien osaamista siinä, että mikä on hyvä ja turvallinen valinta. Lisäksi tuttuni on liikenneturvalla töissä ja pitää luentoja näistä turvaistuimista yms. niin saan onneksi myös häneltä apua hankinnan suhteen.

Sit kun on vielä tuo turvaistuin hommattu, nii alkais olemaa nää isoimmat ensihankinnat tehtynä. Vielä toki joku kehto/sänky vauvalle tulisi ostaa, mutta muuten ajateltiin miehen kanssa, että syöttötuolit yms. mitä vauva ei ensimmäisten kk aikana tarvitse, niin ostetaan vasta siinä vaiheessa kun alkaa niitä tarvitsemaan.

Vaatteiden kanssa mietin, että mitenköhän monet bodyt ja housut vauva tarvitsee mitäkin kokoa?
Vielä en ole ostanut mut muutamat vaatteet 56cm/62cm kokoa.

 

Vielä vähän panikointia tänne eli en vieläkään tunne liikkeitä Nyt RV21+1 enkä voi sanoa varmaksi, että olisin tuntenut liikkeitä. Varmasti jotain hipaisuja olen välillä ehkä tuntenut, mutta sellaisia selkeitä että tiedän niiden olevan vauvasta johtuvia ei ole vielä ollut.
Onko kenelläkään muulla alkanut liikkeet tuntumaan vasta näin myöhään? Toki mulla on se kohtu ollut sinne taakse kallistunut ja istukka on etuseinämässä, mutta näin myös ollut kavereilla ja he ovat tunteneet liikkeet jo näihin viikkoihin mennessä omissa raskauksissaan.

Huoh näiden liikkeiden kyttäilyjen kanssa

 

@Fizzyy Teillä taisi kuitenkin rakenneultrassa olla kaikki kunnossa? Kun siellä on juuri todettu kaiken olevan kuten pitääkin niin en sinuna stressaisi vielä niitä liikkeitä Mullahan ei kauheasti näistä asioista oo kokemusta kun ensimmäinen vasta tulossa mutta en ainakaan ite näe että olis syytä huoleen! Varmasti kohdun asento ja istukan paikka vaikuttaa, ja sitten vielä sekin että ei kaikki varmaan tunne samalla lailla asioita. Joku huomaa heti pienenkin hipaisun mahassa ja joku toinen taas ehkä tuntee vasta kovemmat potkut. En tiedä onko olemassa mitään viikkorajaa milloin pitäisi tuntua selkeästi mutta sen verran ainakin ammattilaiset sanoneet että on normaalia ettei puolen välin kohdallakaan vielä tunne. Mutta joo, ymmärrän että kaikki tälläset asiat alkaa vaivaamaan kun on se pelko matkassa että mitä jos kaikki ei menekään hyvin

Nää asiat on muutenkin aika yksilökohtaisia, mulla ei esimerkiks vielä tunnu ulospäin liikkeet juuri ollenkaan, ja mun ystävällä taas tuntui jo tässä kohtaa vaikka on istukka samassa paikkaa. Ja ylipäätään nää liikkeet on vahvistunut tosi lyhyessä ajassa, tyyliin viikossa muuttunut ihan kokonaan tuntemukset. Eilen kävi ensimmäistä kertaa niin että tunsin kun pieni mies monotti virtsarakkoa.. Aika erikoinen tunne kun koko ajan oli hilkulla että tuleeko pissat housuun

Meillä kaikki suuremmat hankinnat vielä tekemättä. Tämän ja ensi kuun aikana olisi kuitenkin tarkoitus kaikki loput hommata. Meillä on vaan nyt vähän muutakin rahanmenoa kun kissa alkanut pissailemaan vääriin paikkoihin Eilen pissasi vauvan sitteriin. Eläinlääkärille saatiin aika tutkimuksiin ettei vaan ole virtsakiviä tmv kun ei ole ollenkaan sen tapaista. Mietin silti myös sitä että jos ei mitään löydykään niin voikohan olla että kissa aavistaa tän raskauden ja stressaa sitä. Täytyy nyt yrittää keksiä kaikki mahdolliset keinot stressin lievittämiseksi ettei sitten tule ongelmaa tuon pissailun kanssa. No, tulipahan todettua että onneksi on sitterissä irrotettavat ja pestävät päälliset

Tulipahan taas romaani Tänään 22+4

 

@Matkallamamaksi onko nuo labrat/lääkärit/neuvolat ole ihan työaikaa, jos ovat pakollisia tutkimuksia raskauteen liittyen, ettei niihin tarvitse omaa aikaa käyttää?

Täällä on kanssa turvaistuimen hankinta tässä lähitulevaisuudessa edessä ja ajattelin myös hyödyntää myyjien osaamista siinä, että mikä on hyvä ja turvallinen valinta. Lisäksi tuttuni on liikenneturvalla töissä ja pitää luentoja näistä turvaistuimista yms. niin saan onneksi myös häneltä apua hankinnan suhteen.

Sit kun on vielä tuo turvaistuin hommattu, nii alkais olemaa nää isoimmat ensihankinnat tehtynä. Vielä toki joku kehto/sänky vauvalle tulisi ostaa, mutta muuten ajateltiin miehen kanssa, että syöttötuolit yms. mitä vauva ei ensimmäisten kk aikana tarvitse, niin ostetaan vasta siinä vaiheessa kun alkaa niitä tarvitsemaan.

Vaatteiden kanssa mietin, että mitenköhän monet bodyt ja housut vauva tarvitsee mitäkin kokoa?
Vielä en ole ostanut mut muutamat vaatteet 56cm/62cm kokoa.

Meillä työnantajan mukaan kaikki raskauteen liittyvät terveydenhuollon käynnit, oli ne mitä hyvänsä, tehdään ensisijaisesti omalla ajalla. Ja koska meillä on liukuva työaika ja kellokortti, niin asia tulkitaan niin, että saadaan aina ajat järjestymään omalla ajalla, koska voidaan keskenkin päivää leimata itsemme ulos käynnin ajaksi. Näin meillä, olen kyllä kuullut että jossain muualla tulkitaan eri tavoin...

Me ostettiin vaatteita aina 5kpl, eli bodyja 5kpl, housuja 5kpl, potkupukuja 5kpl, yökkäreitä 5kpl jne. Siis per koko. Viiskymppisiä ei ihan niin montaa, kun voipi olla että ne on käytössä niin muutaman viikon vaan, tietysti syntymäkoosta riippuen. Näillä kokeillaan pärjätä. Ainahn niitä voi lisää hakea, jos tuntuu että menee ihan jatkuvaksi pyykkämiseksi.

 

@Fizzyy Kyttäsin myös liikkeitä pari viikkoa sitten ja oli ihan tuskallista kun ei ollut varma mikä on omasta vatsasta tulevaa ja mikä vauvasta eivätkä ne selkeät potkut olleet mitenkään säännöllisiä tai päivittäisiä täälläkään noilla viikoilla. Nyt rv 24 ja on vähän ikävä sitä ettei kokoajan se monotus tunnu, meinaan vauva valvottaa mua nyt yleensä kl 22-00 parin tunnin potkusessioilla mitkä jopa mies tuntee ihana vilkas tapaus hän taitaa olla <3 eli älä vielä hätäile jos ultrassa oli asiat mallillaan

@Matkallamamaksi tein just viikolla Kelaan hakemukset, kaikki samalla ja oli kyllä näppärää. Tuntuu että mitään muuta sitä ei sitten ookaan saanu tehtyä, hankintojen kanssa on vähän vielä sormi suussa... Täytyy myös turvautua myyjien apuun kun istuinta etsitään ja samalla varmaan utelen eri vaunuvaihtoehdoista

 

Ajattelin tänään anoa äitiysvapaan töissä ja laittaa sen jälkeen hakemuksen Kelaankin. Äitiyspakkausta malttamattomana kun jo haluaisin jo päästä hypistelemään.

Viikonloppuna käytiin tekemässä vielä viimeiset puuttuvat vaatehankinnat ja aloiteltiin tarvikehankintojakin. Aika hyvällä mallilla ollaan, muutamia juttuja enää puuttuu. Niitä sitten metsästetään ensi viikonloppuna paremmalla onnella. Mm. sopivaa/mieluisaa turvistuinta ei löytynyt, eikä kyllä lastentarvikeliikkeen myyjästäkään ollut apua.. Vastasi kysymyksiini sellaisilla asioilla, jotka jo tiesinkin, eikä osannut tarkentaa mitään. Ja esillä oleva valikoima oli todella suppea. Pitää siis ensi viikonloppuna köydä eri kaupungissa, jospa olisi parempaa onnea matkassa.

 

@Päppyrä
Olipas ilkeä lääkäri! Mulla on pinna niin kireellä, että olisin varmaan sanonut takasin samalla mitalla ja todennu loppuun, että olis parempi sanoa vaan suoraan alussa jo jos vituttaa ja on huono päivä eikä tolleen purkaa suhun sitä.

Mä oon hakenut kelasta kaikki muut, paitsi lapsilisä oli alussa vähän vaikeeta...
En oikeen ymmärtänyt kun kaikkialla sanottiin, et sitä voi hakea samalla ku hakee muitakin ja ajattelin sitten, että siellä hakemuksessa on joku täppä siihen (en kyllä nähnyt). Sitten yritin jälkikäteen hakea sitä ja se huusi ettei hakemusta voi tehdä ja kokeilin uudestaan ja sitten se antokin sen tehdä. Nyt on kaikki hakemukset Kelan kanssa hoidettu.

 

Päädyin tekemään vanhanaikaiset ja laitoin Kelaan paperihakemuksen. Ärsytti, että netin asiointipalvelussa joka asiaa varten pitää tehdä oma hakemus, ja mulla ei edes löytynyt sieltä lapsilisähakemusta, minkä voi paperiversiolla hakea yhtä aikaa muiden kanssa jo valmiiksi. Meneehän tuossa postin kulussa oma aikansa, mutta ei tässä niin kiire ole. Onpahan nyt hakemukset tehty.

 

Tänään uusinta ultraus ja jännittää. Eniten jännittää, että onko kokemuksena parempi kuin viimeksi. Saadaanko kuvia, onko lääkäri mukavampi, näkyykö sydämestä nyt kaikki, paljastaako kaveri sukupuolensa. Reilu kolme tuntia vielä jännitettävänä.

Eilen illalla oli joko suolistokramppeja tai supistuksia, mistä mää tiiän et kumpia Varmaan suoliskokramppeja, koska ainaki sattu aika paljon. Mut samankaltasia ku supistukset selkee alku, keskikohta ja loppu. Eilen oli kyllä mahan kans ongelmia, närästi ja suolistossa kupli, haisin ihan sairaan pahalle ja monta päivää taas ummettanut. Joten noiden perusteella kallistun suoliston puoleen kyllä kivuissa.

Päppyrä & Mörkö 21+6

 

@Päppyrä, Tsemppiä käynnille! Pidän peukkuja pystyssä, että sieltä saadaan nyt näkyville kaikki tarvittava. <3 Sano ihmeessä heti alkuun omat toivomukset kuvista ynnä muusta! Eivät ainakaan voi sanoa niin kuin viimeksi, että olisi pitänyt itse heti kysyä. Ja anna reilusti palautetta, jos näyttää että kohtelu on samanlaista kuin viimeksi! Ei sellaista asiatonta kohtelua tarvitse kenenkään sietää!

Mulla ei ole vielä aavistustakaan, miltä ne supistukset mahdollisesti voisi tuntua. Apua.

 

Kauan sitä ultrattiin taas, vielä kauemmin kun ekalla kerralla ja toinenki lääkäri pyydettiin sinne kattoon ja ultraskin välillä ja lopulta kaikki saatiin näkyviin ja oi normaalisti Siinä kohtaa ku toinen lääkäri sinne pyydettiin alko vähä jännittään, mutta kyllä ne heti kerto ettei sydämen rakenteissa näy vikaa ja mitään vakavaa he ei epäile, ei vaan nää kaikkea mitä pitää. Pikkunen hermostu ultralla tökkimiseen ja lähti pakosalle kun kuvaa piti naamasta ottaa niin hän kaivoi sen kohdun seinään Kuvaa ei siis saatu, mutta ensi äitiyspoli käynnillä ultrataan taas ja silloin voi kuvaa yrittää.
Sukupuoli on ehkä poika Sekään ei siis näkynyt kunnolla ja vauva vähän piilotteli jalkoväliään. Sitäkin voi pyytää katsomaan vielä myöhemmin

Ihanaa kun kaikki oli hyvin ja todella mukava ilmapiiri tällä kertaa ja lääkäri oli eri kuin viimeksi.
Sukupuolen varmaksi selviämättömyyskään ei haittaa, naurattaa lähinnä ja en tiedä miksi Joku helpotus varmaan päällä tuosta käynnistä

 

Tuli tossa mieleen että onko täällä kaikille varattu rakenneultrassa uusi äippäpoliaika? Mietin kun ystäväkin puhui että vielä ultrataan myöhemminkin, meille taas sanottiin että jos kaikki menee hyvin niin voi olla että nähdään vauva seuraavan kerran sitten synnytyssalissa. Että jatkossa neuvolasta voidaan laittaa lähete äippäpolille mutta mitään uutta aikaa ei varattu. Sinänsä se nyt ei haittaa kun tunnen liikkeet päivittäin ja tässä kohtaa jo varmasti huomaisin jos ne yllättäen loppuisi (tuntuu niin usein ja selkeinä), mutta lähinnä mietin että onko tuolle myöhemmälle ultralle jokin erityinen syy muilla? Jääkö se asia (mikä lie onkaan) meillä sitten selviämättä Jostain olen lukenut että myöhemmässä vaiheessa vauvan asentoa saatetaan ultrata, sekin ilmeisesti sitten lähempänä synnytystä? Meillä vauva oli rakenneultrassa "oikeassa asennossa" synnytystä ajatellen mutta sehän on ehtinyt muuttua miljoonaan kertaan kun pieni mahtuu vielä hyvin tekemään kuperkeikkoja yms. Jännittävää kyllä ajatella et mahdollisesti hänet saattaa nähdä seuraavan kerran sitten "ulkomaailmassa" Sellasessa 3D/4D-ultrassa olisi kiva käydä jotta näkisi ihan oikeita kasvokuvia mutta ei kyllä rahatilanne nyt veny sellaseen.

Mulla oli alkuraskaudessa järjetön väsymys ja nukuin vaikka 14 tuntia putkeen jos pystyin. Nukahdin myös aina samantien kun laitoin pään tyynyyn. Nyt on se asia muuttunut, nukun tosi katkonaisesti ja saatan herätä yön aikana ihan vaan vessaankin 4-7 kertaa. En tiedä alkaako se keho nyt jo valmistautua vauva-arjen valvomisiin vai ehtiikö tässä vielä tulla joku ihan maksimusväsymys. Nyt kun pääsin näin pitkälle mietteissä niin oletteko jo kovasti miettineet synnytystä? Mulla ollut se tässä tosi paljon mielessä ja nyt alkaa tosissaan jännittää vaikka siihen onkin vielä se melkein 4kk (toivottavasti). Tuokin 3-4kk tuntuu toisaalta niin pitkältä ja toisaalta niin lyhyeltä ajalta. Haluaisin jo päästä elämään raskausarjen sijasta sitä "ihanaa kamalaa", vauva-arkea

Tänään 23+2

 

Täällä tänään 24+0.

Vähän meinaa stressata ja turhauttaa. Paastosokerit jatkaa koholla olemista, ja eilen aloitettiin insuliinihoito. Tuntuu, että pää on ihan pyörällä kaikesta uudesta tiedosta, jonka eilen sain pistosohjauksen yhteydessä. Että miten tämä vaikuttaa kaikkeen.. Ja aamulla ensimmäinen pettymys vastassa, kun ainakaan tämä ensimmäinen insuliinipistos ei vaikuttanut paastoarvoon ollenkaan. Eli varmaan joudutaan etsimään oikeaa annosta, mikä stressaa koska arvot on jo muutenkin olleet pitkään koholla ja nyt sitten jatkoa asialle tiedossa, kun tämä on tällaista hakemista. Pelkään, että vauva kasvaa liikaa ja tulee muitakin ongelmia..

@Muhkupallero Kyllä on jonkin verran synnytys pyörinyt mielessä. Tuntuu, että siihen on enää hetkinen vain kun aika menee niin rytinällä. Minua jännittää se, että tullaanko synnytys käynnistämään ennen laskettua aikaa tämän raskausdiabeteksen ja insuliinihoidon vuoksi. Jännittää saadaanko sokeriarvot tasattua sellaisiksi, että vauva ei kasva liian isoksi, että voin synnyttää alateitse. Jännittää komplikaatioriskit ja vauvan vointi. Kuulemma synnytyksessäkin olen insuliinitipassa, että mihin kaikkeen se vaikuttaa. Nämä asiat pyörineet nyt mielessä.

Meillä ainakin täällä käytäntö, että jos nt- ja rakenneultrissa kaikki hyvin eikä mitään probleemaa matkan varrella tule, niin ei muita erillisiä aikoja äitiyspolille kuin synnytystapa-arvio loppuraskaudesta.

 

Tuli tossa mieleen että onko täällä kaikille varattu rakenneultrassa uusi äippäpoliaika? Mietin kun ystäväkin puhui että vielä ultrataan myöhemminkin, meille taas sanottiin että jos kaikki menee hyvin niin voi olla että nähdään vauva seuraavan kerran sitten synnytyssalissa. Että jatkossa neuvolasta voidaan laittaa lähete äippäpolille mutta mitään uutta aikaa ei varattu. Sinänsä se nyt ei haittaa kun tunnen liikkeet päivittäin ja tässä kohtaa jo varmasti huomaisin jos ne yllättäen loppuisi (tuntuu niin usein ja selkeinä), mutta lähinnä mietin että onko tuolle myöhemmälle ultralle jokin erityinen syy muilla? Jääkö se asia (mikä lie onkaan) meillä sitten selviämättä Jostain olen lukenut että myöhemmässä vaiheessa vauvan asentoa saatetaan ultrata, sekin ilmeisesti sitten lähempänä synnytystä? Meillä vauva oli rakenneultrassa "oikeassa asennossa" synnytystä ajatellen mutta sehän on ehtinyt muuttua miljoonaan kertaan kun pieni mahtuu vielä hyvin tekemään kuperkeikkoja yms. Jännittävää kyllä ajatella et mahdollisesti hänet saattaa nähdä seuraavan kerran sitten "ulkomaailmassa" Sellasessa 3D/4D-ultrassa olisi kiva käydä jotta näkisi ihan oikeita kasvokuvia mutta ei kyllä rahatilanne nyt veny sellaseen.

Mulla oli alkuraskaudessa järjetön väsymys ja nukuin vaikka 14 tuntia putkeen jos pystyin. Nukahdin myös aina samantien kun laitoin pään tyynyyn. Nyt on se asia muuttunut, nukun tosi katkonaisesti ja saatan herätä yön aikana ihan vaan vessaankin 4-7 kertaa. En tiedä alkaako se keho nyt jo valmistautua vauva-arjen valvomisiin vai ehtiikö tässä vielä tulla joku ihan maksimusväsymys. Nyt kun pääsin näin pitkälle mietteissä niin oletteko jo kovasti miettineet synnytystä? Mulla ollut se tässä tosi paljon mielessä ja nyt alkaa tosissaan jännittää vaikka siihen onkin vielä se melkein 4kk (toivottavasti). Tuokin 3-4kk tuntuu toisaalta niin pitkältä ja toisaalta niin lyhyeltä ajalta. Haluaisin jo päästä elämään raskausarjen sijasta sitä "ihanaa kamalaa", vauva-arkea

Tänään 23+2

Mulle sanottiin myös rakenneultrassa että jos kaikki sujuu hyvin niin seuraavan kerran nähdään vauva sitten kun syntyy. En sitä silloin rekisteröinyt, koska olin niin huojentunut, innoissani ja ajatuksissani juuri tehdystä ultrauksesta. Kaikki oli siis hyvin ja meille on tulossa tyttö! Vaikka poika piti tulla omien ja muiden fiilisten pohjalta Jälkeen päin rupesin miettimään että mitä kummaa se kätilö sanoikaan. Ja olisin paneutunut asiaan enemmän paikan päällä. Me kyllä käydään 3/4D ultrassa vielä, kauhistuttaa se hinta mutta saatiin viimeksi niin surkeet kuvat meidän vavvesta ja muutenkin haluan toisen vielä nähdä. Vaikka onhan tossa vielä neuvola lääkäri tulossa jossain vaiheessa ja viimeksikin ultrasivat, mutta 3/4D kuvat olleet muilla niin ihania niin haluan myös omasta sellaisen muiston

Mä oon miettinyt myös paljon synnytystä. Ennen raskautta ja vielä alkuraskaudessakin välttelin kaikkea synnytykseen liittyvää, mutta nyt oon uskaltautunut jopa mennä lukemaan tämän foorumin syyskuisten kirjoituksia. Todella mielenkiintoista luettavaa, kaikilla niiiin erilaiset synnytykset että ei voi oikeasti tietää millainen omasta tulee. Ja hyvä niin, ei tarvitse liikaa miettiä miten kaikki menee. Toki toivon että syntyisi alateitse, mutta sen näkee sitten. Miehelle jos koitan lukea jotain synnytykseen liittyvää käskee heti lopettaa Ei kestä yhtään. Pitää sitä vähän valmistella. On se jo esikoisensa synnytyksessä ollut mukana, mutta oli suunniteltu sektio ja hän on ihan kauhuissaan että edes mietin alatie synnytystä ihme tyyppi Kai se avuttomuus siinä vieressä tuntuu hölmöltä, sanoin kyllä että se, että on siinä mua kädestä pitämässä riittää oikein hyvin Napanuoraan ei kuulemma koske

RUssa selvisi että mulla on istukka tossa edessä niin se vaimentaa vauvan liikkeet. En vieläkään tunne juuri mitään. Mitään suurta ainakaan. Veikkaan että tiedän nyt mitä se "kuplinta" tarkoittaa koska nyt oon tämän viimeisen viikon aikana ja viimeksi juuri tämä aamuna tuntenut erittäin vahvana tämmöistä kuplintaa. Kätilö sanoi että ei huolta vaikka en mitään tunne, että ei ole tarkoituskaan ja sitten kun potkut alkaa kunnolla tuntumaan niin tunnen ne enemmän sivuilta kuin päältä. Oolsprait!

Mulla nukkuminen on nykyään kanssa vähän niin ja näin. Alussa nukuin ihan mielettömiä määriä putkeen ja sikeästi kun taas nykyään on vaikeeta saada unta ja heräilen suht usein ja silloin on pakko nousta vessaan ja uudelleen nukahtaminen kestää. Oon ottanut sen suht lungisti koska ajattelen juuri niin että on hyvä vähän valmistautua tuleviin valvomisiin Töissä on tosin vähän rankempaa nyt kun ei oo saanut kunnolla nukuttua mutta enää pari kuukautta niin pääsee "lomalle". Aloitan jo jouluna mammiksen. Ihanaa, mä oon niin fiiliksissä!

Tänään 21+1

 

@Fizzyy onko mikä tilanne sulla liikkeiden kanssa, tuntuuko vieläkään mitään? Mulla on tänään nimittäin viikkoja 21+2 ja oon nyt vasta varma että tunnen kunnolla vauvan liikkeitä välillä! Eilen aloin tuntemaan todella vahvaa kuplintaa ja se on jatkunut tänään, joten olen aivan satavarma että se on vauva joka tuolla möngertää! Tuntuu ihan tuolla alamahassa ja alhaalla sivuilla, juuri niinkuin kätilö mulle sanoikin koska istukka etuseinämässä. Tosi magee fiilis! Toivottavasti sielläkin on kaikki hyvin!

 

Hei mua kiinnostaisi tietää millainen teidän seksi elämä on tällä hetkellä? Mä oon tosi yllättynyt siitä että mun ei vaan yksinkertaisesti tee enää mieli ja se jotenkin harmittaa mua itteni ja miehen puolesta myös. Ekalla kolmanneksella kyllä teki mieli, paljonkin ja seksi oli ihanaa. Mies kyllä antaa mun olla "rauhassa" asian suhteen ja nykyään halaillaan enemmän kuin ennen. Kaipaan läheisyyttä kamalasti joka päivä ja onneksi sitä myös saan

 

Hei mua kiinnostaisi tietää millainen teidän seksi elämä on tällä hetkellä? Mä oon tosi yllättynyt siitä että mun ei vaan yksinkertaisesti tee enää mieli ja se jotenkin harmittaa mua itteni ja miehen puolesta myös. Ekalla kolmanneksella kyllä teki mieli, paljonkin ja seksi oli ihanaa. Mies kyllä antaa mun olla "rauhassa" asian suhteen ja nykyään halaillaan enemmän kuin ennen. Kaipaan läheisyyttä kamalasti joka päivä ja onneksi sitä myös saan

Mulla ei oo tehny oikeen mieli koko raskausaikana ja alakerta on ku sahara 24/7. Kerran viikossa suunnillee harrastettu seksiä, joskus harvoin kahdesti. Mulla alkanu jo selkä ja lonkat kipuileen niin sekin rajottaa jo paljon fiiliksiä ja asentoja. Mies onneksi ymmärtää vaikka myönsikin, että välillä se häiritsee kun en enää halua nii paljoa. Ennen olin meistä joka halusi enemmän.

 

@Fizzyy onko mikä tilanne sulla liikkeiden kanssa, tuntuuko vieläkään mitään? Mulla on tänään nimittäin viikkoja 21+2 ja oon nyt vasta varma että tunnen kunnolla vauvan liikkeitä välillä! Eilen aloin tuntemaan todella vahvaa kuplintaa ja se on jatkunut tänään, joten olen aivan satavarma että se on vauva joka tuolla möngertää! Tuntuu ihan tuolla alamahassa ja alhaalla sivuilla, juuri niinkuin kätilö mulle sanoikin koska istukka etuseinämässä. Tosi magee fiilis! Toivottavasti sielläkin on kaikki hyvin!

Mulla nyt rv22+3 ja ehkä viikon oon tuntenut liikkeitä selkeesti ja lähes päivittäin. Enää ne ei oo vaan hentoja hipaisuja sillon tällön

 

Mulla ei oo tehny oikeen mieli koko raskausaikana ja alakerta on ku sahara 24/7. Kerran viikossa suunnillee harrastettu seksiä, joskus harvoin kahdesti. Mulla alkanu jo selkä ja lonkat kipuileen niin sekin rajottaa jo paljon fiiliksiä ja asentoja. Mies onneksi ymmärtää vaikka myönsikin, että välillä se häiritsee kun en enää halua nii paljoa. Ennen olin meistä joka halusi enemmän.

No mullakin sitten eilen illalla liekki roihahti pitkästä aikaa Tekipä hyvää

 

Hei mua kiinnostaisi tietää millainen teidän seksi elämä on tällä hetkellä? Mä oon tosi yllättynyt siitä että mun ei vaan yksinkertaisesti tee enää mieli ja se jotenkin harmittaa mua itteni ja miehen puolesta myös. Ekalla kolmanneksella kyllä teki mieli, paljonkin ja seksi oli ihanaa. Mies kyllä antaa mun olla "rauhassa" asian suhteen ja nykyään halaillaan enemmän kuin ennen. Kaipaan läheisyyttä kamalasti joka päivä ja onneksi sitä myös saan

Vähän sama juttu täällä. Tosin mulla ollut tätä jo aika alusta alkaen. Alussa vaikutti se kun oli 24/7 paha olo ja nyt se on taas pään sisällä, tuntuu NIIN oudolta kun tietää että vatsassa on oma lapsi Vaikka eihän nuo kaksi asiaa mitenkään toisiinsa liity, mutta kun joku potkii ja myllertää vatsan sisällä niin ei se kauheesti omaa tunnelmaa nostata Seksiä kyllä on, mutta huomattavasti vähemmän kun ennen. Myös nää kropan muutokset tuntuu oudoilta. Mutta ei me oikeestaan olla tehty siitä ongelmaa, enpä mä ikuisesti raskaana ole

Tuli tästä mieleen kun kaverin kanssa vitsailtiin että eipä tarvi miesten pelätä että tyttöystävä juoksisi vieraissa kun ei varmaan tämän potkivan kessin kanssa olisi mitään halutuinta kauraa miesmarkkinoilla

 

@Fizzyy onko mikä tilanne sulla liikkeiden kanssa, tuntuuko vieläkään mitään? Mulla on tänään nimittäin viikkoja 21+2 ja oon nyt vasta varma että tunnen kunnolla vauvan liikkeitä välillä! Eilen aloin tuntemaan todella vahvaa kuplintaa ja se on jatkunut tänään, joten olen aivan satavarma että se on vauva joka tuolla möngertää! Tuntuu ihan tuolla alamahassa ja alhaalla sivuilla, juuri niinkuin kätilö mulle sanoikin koska istukka etuseinämässä. Tosi magee fiilis! Toivottavasti sielläkin on kaikki hyvin!

No vihdoinkin rv 22+0 (viime to) tunsin ekat potkut samassa paikassa kun sulla eli alamahassa ja alhaalla sivulla. Mulla myös istukka etuseinämässä.
Ja sen jälkeen on ehkä joka toinen päivä tuntunut jotain liikkeitä, oletan siis että ne on liikkeitä Mut joo, on se kyllä aika mahtava tunne!
Mietin myös, että onhan sitä saattanut jotain hyvin pieniä liikkeitä tuntea ennen tota rv22, mutta kun on eka raskaus kyseessä, niin en ole osannut ehkä ajatella että ne olisi vauvan liikkeitä yms. Monesti kun niitä ensi liikkeitä on kuvailtu kuplinnaksi/perhosen siiven iskuiksi yms. eikä minulla tällaisia tuntemuksia ole ollut.

 

Voisinpa kysellä täällä, kuinka ahkerasti te olette alkaneet tekemään lantionpohjan lihasten treenejä nyt raskauden aikana? Itse pitäisi sillä saralla vähän ryhdistäytyä... Liian vähän tulee tehtyä..

 

Voisinpa kysellä täällä, kuinka ahkerasti te olette alkaneet tekemään lantionpohjan lihasten treenejä nyt raskauden aikana? Itse pitäisi sillä saralla vähän ryhdistäytyä... Liian vähän tulee tehtyä..

Ihan liian vähän ja harvoin Aina jos tulee luettua aiheesta, kuten esim nyt, niin tulee refleksin omaisesti tehtyä pari sykäystä

No ei oo naurun asia, pitäis oikeasti harjoittaa säännöllisesti, kuitenkin suht helppoa eikä vaadi ihmeitä. Telkkaria kattelessa tai bussissa istuessa voisi hyvin treenata. Kiitos muistutuksesta!

 

Nyt pitää vähän avautua.. Tällä kertaa oli minun vuoro saada huonoja kokemuksia. Oli siis kontrolliaika äitiyspolilla tämän raskausdiabeteksen vuoksi. Viikko sitten sisätautipolilla aloitettiin insuliinihoito, niin olin ajatellut saavani nyt äitiyspolilla jotain tietoa siitä, mitä se tarkoittaa loppuraskauden ja synnytyksen kannalta. Mitä minun on hyvä tietää, millaisiin asioihin pitää reagoida heti, minkälaisia riskejä on jne.. No enpä saanut mitään infoa.. Ensinnäkin lääkäri ja kätilö kyselivät heti alkuun sellaisia asioita, joista kävi ilmi etteivät olleet kumpikaan perehtyneet tilanteeseeni etukäteen eivätkä lukeneet aikaisempien käyntieni tekstejä, koska siellä olisi ollut vastaukset kaikkiin näihin heidän kysymyksiinsä.. Sitten tuntui olevan niin kova kiire johonkin, että mulla oli koko ajan sellainen olo, että yrittivät vaan hoitaa tämän käynnin mahdollisimman nopeaa, että saavat minut ovesta ulos. Ultrattiin, ja lääkäri selosti siinä lääkärikielellä mukanaan olevalle erikoistuvalle lääkärille mitä siellä näkyy. Puhetta ei tosiaan osoitettu mulle, enkä siitä paljoa ymmärtänytkään. Tuli ulkopuolinen olo, vaikka on kyse nimenomaan minusta ja minun lapsesta. No sitten lopulta hän sanoi, että vauvalla on kaikki hyvin. Sitten alkoi kirjamaan äitiyskorttiin asioita, ja antoi sen mulle takaisin ja katselivat jo sen näköisenä että voin lähteä. Itse menin aivan lukkoon. Olisi ollut mielessä kysyttävää, mutta en saanut suustani ulos kuin yhden kysymyksen. Siihenkin sain niin ympäripyöreän vastauksen, joka sai minut enemmän huolestumaan kuin rauhoittumaan. Kun hän kuvaili mitä riskejä on synnytyksessä raskausdiabeetikoilla, mutta ei sitten kertonut mitään siitä, miten näitä asioita seurataan jne. Ja sitten vielä kovasti ihmetteli, miten minulla on raskausdiabetes kun suvussa ei juuri ole diabetesta, vaikka kerroin kyllä aiemmin että minulla on todettu pcos, joka altistaa. Sitten totesi vaan mahtavan kannustavasti, että pidä itsesi tuollaisena hoikkana kuin oletkin, niin ehkä sitten säästyt johonkin saakka diabetekseen sairastumiselta... Ja kaiken huippu oli kun kätilö siinä samalla järjesteli lääkärin potilasaikatauluja ja soitteli muille potilaille minun kuulteni. Että näinköhän minunkin asioitani puhutaan toisten potilaiden kuullen... Ei jäänyt kovin luottavainen olo tämän käynnin jälkeen. Harmittaa, kun se edellinen lääkäri oli aivan huippu. Nyt varmaan jumitun sitten tämän lääkärin listoille loppuraskauden ajaksi ja saan stressata hänen sanomisiaan. Ja muutenkin vastustanut tällä viikolla. Järjestin neuvolaan käynnin yhtenä päivänä töiden jälkeen, kun terkkari sanoi että voin silloin hakea häneltä insuliinikynään neuloja ja verensokerimittariin liuskoja. No sielläkin odottelin hyvän aikaa häntä hänen ollessaan myöhässä, ja sitten kun viimein pääsin hänen juttusilleen niin näki ilmeestä ettei ollut muistanut tuloani. Eikä ollut lukenut viestiäni kunnolla, koska ei ollut edes tajunnut että tarvitsen niitä neulojakin. Siispä hänellä ei niitä ollut. Sitten kiireessä alkoi soittamaan terveyskeskukseen paria minuuttia vaille neljän, että älkää sulkeko vielä että kerkeän hakemaan sieltä niitä. Ja sitten vielä lisäksi odottelin tänään jo toista päivää turhaan ohjeita diabeteshoitajalta, että nostetaanko insuliiniannosta vai jatketaanko samalla. Eilen hän sanoi että tänään lääkäri päättää, mutta eipä kuulunut tänäänkään mitään. Stressaa, kun asiat viipyy, ja itsellä kauhea huoli vauvan vuoksi. Tuntuu että vauvan takia asioiden pitäisi selvitä pikkuisen nopeampaa vauhtia.
Toivottavasti tulisi jatkossa parempia kokemuksia. Alkaa oikeasti luottamus rakoilemaan.

Tuli nyt melkoinen romaani, mutta pakko päästä avautumaan..