Joo joo vittu tiietään

[Ap.]

Aina ollaan jupisemassa niistä äitipuolista ja kuinka ne on niin hirveitä että. Ikinä ei sais vituttaa, ikinä ei sais kaivata mitään.

Nukutin yhteisemme ajoissa, ajatuksena pitkä ilta ja rauhallinen aamu miehen kanssa, niin johan miehen 10v lampsii sisään. Ja tämäkö ei saisi yhtään korveta mua? Vielä tänä aamuna mulle leperreltiin, kuinka suloinen ilta luvassa. Vittu aina sama homma. Viikonloppu alkaa vasta huomenna ja se jatkuu maanantaihin saakka. Joka viikonloppu, joka ikinen vapaapäivä. Eikö edes sitä yhtä iltaa voi omistaa mulle!?

Sitten vielä ihmetellään, että miksei äitipuoli ole rakastunut miehen lapseen. No siksi kun ydinperheessä ne lapset menee siinä sivussa, ei johda koko showta. Tässä tapauksessa tämä talo muuttuu taas huvipuistoksi ja dynamiikka muuttuu, niin että perheen päänä/päättäjänä/äänenä toimii 10v lapsi.

On niin saatanan vaikea ihastua lapseen, kun tää menee aina näin. Miettikää etävanhemmat, jos omistaisitte sen yhden illan viikossa (Sen ainoan joka on vuorotöiden vuoksi mahdollinen) sille kumppanillenne, niin ehkä se ei olisi aina niin vitun tympääntynyt.

Note to all: tämä oli spontaani purkaus, joka oli päästettävä ulos. Yleensä kestän hyvin, mutta viimeaikoina on ollut niin Helvetin ikävä miestäni, kun työt on vieneet kaikki yhteiset tunnit päivistä. Tämä ilta oli ainoa, kun oltais voitu valvoa hetki ja herätä aamulla rauhassa. Nyt mies valvoo velvollisuudesta mua kohtaan ja viikonloppu alkaa univajeesta, koska sillä on klo 7 herätys poikansa koulun takia. Miehen univaje taas vaikuttaa kaikkeen. Se ei itse jaksa riitelemättä poikaansa viikonloppua, saati tuota yhteistä siinä sivussa, kun mä olen töissä. Ja soppa ja perse ilmapiiri viikonlopuksi on taattu. Jes!!

 

[vierailija]

Oma moka, oisit valkannu lapsettoman ukon.

 

[vierailija]

Jokaisen joka ryhtyy uusperhesuhteeseen tulisi tajuta ennen sitä vaatia kirjallinen sitoumus siitä, että saa oikeuden toimia tasavertaisena kasvattajana ja kurinpitäjänä kaikille niille lapsille joiden kanssa asuu samassa taloudessa.

 

[Ap.]

Oma moka, oisit valkannu lapsettoman ukon.

Mä taisin kirjottaa että tiietään joo...

 

[Ap.]

Jokaisen joka ryhtyy uusperhesuhteeseen tulisi tajuta ennen sitä vaatia kirjallinen sitoumus siitä, että saa oikeuden toimia tasavertaisena kasvattajana ja kurinpitäjänä kaikille niille lapsille joiden kanssa asuu samassa taloudessa.

Niin pitäis...

 

[vierailija]

??? Vittu joo. Tiietään.
Sinä ihan samanlainen ku muutkin.

Mikä ihme siinä on, että niihin miehen lapsiin ei osata suhtautua EDES asiallisesti???

Syytetään lasta ja miestä kaikesta mahdollisesta kun TÄLLÄKIN kertaa oli pikku rouva ihan itse kun alotti ja yrittää pilata kaikkien viikonlopun.


Ja ihan oikeesti?? Joka viikko luxusilta puolison kanssa?? Vähän on nyt realiteetit hukassa.

 

[vierailija]

??? Vittu joo. Tiietään.
Sinä ihan samanlainen ku muutkin.

Mikä ihme siinä on, että niihin miehen lapsiin ei osata suhtautua EDES asiallisesti???

Syytetään lasta ja miestä kaikesta mahdollisesta kun TÄLLÄKIN kertaa oli pikku rouva ihan itse kun alotti ja yrittää pilata kaikkien viikonlopun.


Ja ihan oikeesti?? Joka viikko luxusilta puolison kanssa?? Vähän on nyt realiteetit hukassa.

 

[Echo]

Ei mulla oo kerta viikossa luxusiltaa mun miehen kans...ehkä kerran-pari puolessa vuodessa.

Se taas on väärin, jos lapsi pomottaa tai pompottaa, oli se ydinperhe tai uusperhe.

 

[vierailija]

Ei mulla oo kerta viikossa luxusiltaa mun miehen kans...ehkä kerran-pari puolessa vuodessa.

Se taas on väärin, jos lapsi pomottaa tai pompottaa, oli se ydinperhe tai uusperhe.

Katsoit tarpeelliseksi noustaa ykkösasiaksi tämän otsakkeen?

 

[.....]

Vähän samaa mieltä tuosta vierailijan ”realiteetit hukassa” -kommentin kanssa. Lapsiperheessä (oli sitten omia tai muiden) on melko epärealistista olettaa, että joka perjantai voi viettää rauhallista ja romantiikantäytteistä iltaa kuktansa kanssa kotona... Tai muuallakaan. Mutta muualla se onnistuu todennäköisemmin, eli ala etsiä hyvää lastenhoitajaa.

 

[Ap.]

Vähän samaa mieltä tuosta vierailijan ”realiteetit hukassa” -kommentin kanssa. Lapsiperheessä (oli sitten omia tai muiden) on melko epärealistista olettaa, että joka perjantai voi viettää rauhallista ja romantiikantäytteistä iltaa kuktansa kanssa kotona... Tai muuallakaan. Mutta muualla se onnistuu todennäköisemmin, eli ala etsiä hyvää lastenhoitajaa.

Väärin. Meillä se on mahdollista, jos miehen lapsi saapuisi sovitusti pe koulun jälkeen, ei yllättäen to iltana. Silloin ei olisi taas tarvinnut repiä hermojaan.

Ongelmahan eivät ole lapset, yhteiset tai puolikkaat, vaan se että tämän puolikkaan asioista en saa päättää piirun vertaa. Syy on siis miehessä ja pojan äidissä. Mistään eivät osaa sopia ja jos sopivatkin, niin kumpikaan ei pidä siitä kiinni, kun poika alkaa narisemaan vastalauseitaan.

Tulee ja menee siis miten mieli tekee, kun kumpikaan ei osaa sanoa mihinkään ei. Vika ei ole pojan, mutta hän on sen kaiken vanhempiensa jatkuvasti toistamien virheiden ilmentymä ja sille tunteelle on hyvin vaikea mitään tehdä.

Ja pointtina tässä oli se, että äiti jos olisi hommannut lapsenvahdin ja järkännyt kaikkea, niin kyllä sais raivota mielessään ja olla pettynyt illan peruuntuessa ja se oman lapsen seura saisi sillä hetkellä ärsyttää (hoidat hommat, mutta vituttaa sisällä), mutta äitipuolella ei ole tätä oikeutta, ehei, aina pitäisi olla mielin kielin ja hymy pyllyssä. Älkää nyt hitto vie olko tosissanne, ettei teillä menisi ikinä hermot omiin lapsiinne. Miten se sen äitipuolen kohdalla on niin erityisen väärää?

 

[Echo]

Siis edelleen, ei se 10-vee saa määräillä, vaan jos on tietyt päivät sovittu aikuisten kesken niin niistä pidetään kiinni.
Ei se saa olla niin että muksu sanoo "tän vanhemman luona onkin tylsää, ai isin luona onkin xbox, menenpä sinne".
Joskus kuulee tuommoista...

Mutta. Meillä se yhteinen aika miehen kans on lasten mentyä nukkumaan, ja meillä rupeaa muksut olemaan samanikäisiä kuin sun miehellä. -> laitatte sen tenavan nukkumaan samoin kuin teidän yhteisenkin muksun, ja 10-vuotiaalla se nukkumaanmenoaika voi ihan hyvin olla jo 21.-21.30 viikonloppuisin.

Jos se kerran änkeää teille ennalta sovitusta poiketen, niin ei teillä ole velvollisuutta järkätä sille jotain leffa-ja peli-iltaa joka kestää klo 01 asti.
Sanotte että tää on tavallinen ilta eikä mikään happy hour. Joten tenava nukkumaan, oltuaan ensin illalla isin ja teidän kans.

Sit fiilistelette kahdestaan.
Ei ydinperheeläisetkään noin vaan pysty täysin kahdenkeskistä iltaa järkkäämään, useamman lapsen huushollissa aina joku muksu on viereisessä huoneessa uinailemassa.

 

[.....]

Väärin. Meillä se on mahdollista, jos miehen lapsi saapuisi sovitusti pe koulun jälkeen, ei yllättäen to iltana. Silloin ei olisi taas tarvinnut repiä hermojaan.

Ongelmahan eivät ole lapset, yhteiset tai puolikkaat, vaan se että tämän puolikkaan asioista en saa päättää piirun vertaa. Syy on siis miehessä ja pojan äidissä. Mistään eivät osaa sopia ja jos sopivatkin, niin kumpikaan ei pidä siitä kiinni, kun poika alkaa narisemaan vastalauseitaan.

Tulee ja menee siis miten mieli tekee, kun kumpikaan ei osaa sanoa mihinkään ei. Vika ei ole pojan, mutta hän on sen kaiken vanhempiensa jatkuvasti toistamien virheiden ilmentymä ja sille tunteelle on hyvin vaikea mitään tehdä.

Ja pointtina tässä oli se, että äiti jos olisi hommannut lapsenvahdin ja järkännyt kaikkea, niin kyllä sais raivota mielessään ja olla pettynyt illan peruuntuessa ja se oman lapsen seura saisi sillä hetkellä ärsyttää (hoidat hommat, mutta vituttaa sisällä), mutta äitipuolella ei ole tätä oikeutta, ehei, aina pitäisi olla mielin kielin ja hymy pyllyssä. Älkää nyt hitto vie olko tosissanne, ettei teillä menisi ikinä hermot omiin lapsiinne. Miten se sen äitipuolen kohdalla on niin erityisen väärää?

Ehkä tuo aggressiivinen ilmaisutyylisi vain saa asian vaikuttamaan siltä, että sinun asenteesi on osa ongelmaa.
Jokainen lapsia kasvattanut tietää, että aina tulee yllätyksiä. Joko ne tulevat lapsen kaverin, oksutaudin, ylitöiden tai ultimaattisen väsymyksen muodossa. Kun päikystä ilmoitetaan perjantai iltapäivällä, että lapsi raapii päätään, ne romanttiset illanvietot on vain vaihdettava suursiivoukseen.

Toni suunnitelmien muuttuminen, saati huonosti kasvatetun ipanan yhtäkkinen ilmaantuminen ärsyttää, mutta tärkeintä olisi nyt saada homma oikeille raiteille, sen sijaan että itkee oman pieleen mennyn illan perään.

Sinänsä näkisin, että typerää lähteä kieltämään lasta isänsä luokse tulemaan, mutta yhteisistä säännöistä on sovittava. Jos isä ei osaa asettaa lapsen käyttäytymiselle rajoja, sinun on tehtävä se.
Mutta kannattaisi panostaa sen miehen kasvattamiseen, sillä muuten omasta lapsestanne tulee yhtä ärsyttävä.

 

[vierailija]

Ehkä tuo aggressiivinen ilmaisutyylisi vain saa asian vaikuttamaan siltä, että sinun asenteesi on osa ongelmaa.
Jokainen lapsia kasvattanut tietää, että aina tulee yllätyksiä. Joko ne tulevat lapsen kaverin, oksutaudin, ylitöiden tai ultimaattisen väsymyksen muodossa. Kun päikystä ilmoitetaan perjantai iltapäivällä, että lapsi raapii päätään, ne romanttiset illanvietot on vain vaihdettava suursiivoukseen.

Toni suunnitelmien muuttuminen, saati huonosti kasvatetun ipanan yhtäkkinen ilmaantuminen ärsyttää, mutta tärkeintä olisi nyt saada homma oikeille raiteille, sen sijaan että itkee oman pieleen mennyn illan perään.

Sinänsä näkisin, että typerää lähteä kieltämään lasta isänsä luokse tulemaan, mutta yhteisistä säännöistä on sovittava. Jos isä ei osaa asettaa lapsen käyttäytymiselle rajoja, sinun on tehtävä se.
Mutta kannattaisi panostaa sen miehen kasvattamiseen, sillä muuten omasta lapsestanne tulee yhtä ärsyttävä.

En ole ap, mutta olen eri mieltä siitä, saako ja pitääkö aikuisia kasvattaa.
Ja mielestäni, jos lapsi on kymmenen, saa itkeä, jos illat menee vähän duroilleen.
Ja mielestäni, jos ipana on jonkun toisen, saa raivota vielä lisää, jos ei niiden kasvatus onnistu, jos itse joutuu kärsimään.

 

[.....]

En ole ap, mutta olen eri mieltä siitä, saako ja pitääkö aikuisia kasvattaa.
Ja mielestäni, jos lapsi on kymmenen, saa itkeä, jos illat menee vähän duroilleen.
Ja mielestäni, jos ipana on jonkun toisen, saa raivota vielä lisää, jos ei niiden kasvatus onnistu, jos itse joutuu kärsimään.

Mitä se raivoaminen auttaa?
Eikö olisi järkevämpää korjata tilanne, eikä vain vuodesta toiseen raivota asiasta?

 

[vierailija]

Mitä se raivoaminen auttaa?
Eikö olisi järkevämpää korjata tilanne, eikä vain vuodesta toiseen raivota asiasta?

Niin, en puhunut niinkään tilanteen selvittämisestä, vaan siitä saako ärsyyntyä toisen kymmenvuotiaasta lapsesta.. tai oikeastaan lapsen vanhempien käyttäytymisestä.
Itkupotkuraivarit ei auta, mutta voi helpottaa olotilaa

 

[.....]

Niin, en puhunut niinkään tilanteen selvittämisestä, vaan siitä saako ärsyyntyä toisen kymmenvuotiaasta lapsesta.. tai oikeastaan lapsen vanhempien käyttäytymisestä.
Itkupotkuraivarit ei auta, mutta voi helpottaa olotilaa

Ai, no totta kai saa.
Kaikki lapset käyvät välillä hermoille.
Niin omat, kun vieraat.

Omille lapsille sitä on tietty ymmärtäväisempi (vaikea tilanne, vaihe elämässä) yms, kun taas vieraiden lapset ihan vain vaikuttavat huonosti kasvatetuilta, luonnevammasilta ja tyhmiltä.

 

[vierailija]

Ai, no totta kai saa.
Kaikki lapset käyvät välillä hermoille.
Niin omat, kun vieraat.

Omille lapsille sitä on tietty ymmärtäväisempi (vaikea tilanne, vaihe elämässä) yms, kun taas vieraiden lapset ihan vain vaikuttavat huonosti kasvatetuilta, luonnevammasilta ja tyhmiltä.

Toi oli hyvin sanottu

 

[vierailija]

Mutta se on vaan fakta, että jos se oma kultanuppu (eli aviomies) on oikeesti täys löysä villasukkavätys(jonka takia varmaa erosivatkin aiemmin ja lapsi on huonosti kasvatettu), niin ne kaikki turhautumisen tunteet kohdennetaan siihen lapseen.

Se lapsi kun onkin helppo kohde.
Muutenhan pitäisi myöntää että se alkuperäinen syy on se oma kultapuppeli, kyvyttömyys puhua vaikeista asioista hänen kanssaan ja kyvyttömyys itse toimia ASIALLISENA kasvattajana.

Mut syytä vaan sitä lasta. Se on helpointa.
Tiedätkö mikä on vielä helpompaa? Lähteä menemään.

 

[vierailija]

Ei saa siitä suuttua kun lapsi tulee kotiinsa. Toiseen niistä. Lapsiperheessä yhteinen aika on nipistettävä jostain - meillä lähinnä omasta uniajasta 15 min ( jos jaksaa )ja sillä mennään, ihan riittää pitämään suhteen kasassa...

 

[vierailija]

Se on vaan niin sääli(!!!) kun niin lapsirakas äitipuoli on huolissaan lasten koulukiusaamisesta, syrjäytymisestä ja ym ym. Ja ehkä muistetaan lause, että "Lapsen elämässä yksikin turvallinen aikuinen voi ratkaista koko lapsen kehityksen".
Mutta siltikään, siltikään ei kyetä olemaan edes se ainut turvallinen aikuinen sille viattomalle lapselle joka vieläpä tulee ihan siihen omalle ovikynnykselle.

Tämä on minusta Niiiiin(!!!) Käsittämätöntä!

Ei sun tarvii olla mikää traumapsykologikasvattaja sille lapselle, riittää kun edes olisit asiallinen, välittäisit.
Mutta ei. Vedät persekarvat nenääs ja olet yhtä PAHA aikuinen lapselle kuin kaikki muutkin.

 

[Echo]

Se on vaan niin sääli(!!!) kun niin lapsirakas äitipuoli on huolissaan lasten koulukiusaamisesta, syrjäytymisestä ja ym ym. Ja ehkä muistetaan lause, että "Lapsen elämässä yksikin turvallinen aikuinen voi ratkaista koko lapsen kehityksen".
Mutta siltikään, siltikään ei kyetä olemaan edes se ainut turvallinen aikuinen sille viattomalle lapselle joka vieläpä tulee ihan siihen omalle ovikynnykselle.

Tämä on minusta Niiiiin(!!!) Käsittämätöntä!

Ei sun tarvii olla mikää traumapsykologikasvattaja sille lapselle, riittää kun edes olisit asiallinen, välittäisit.
Mutta ei. Vedät persekarvat nenääs ja olet yhtä PAHA aikuinen lapselle kuin kaikki muutkin.

Öö, ootko kuullut että erovanhempienkin lapset on taitavia vedättäjiä?

"Äitillä on tiukemmat säännöt, menenpä isille kun se antaa periksi."
"Isin lähistöllä asuu parhaat kamut, siksi sinne." (erään tuttuni lapsi tuumi)
"Äitillä saa pelata klo 24 asti, isi on niin köyhä ettei varaa pleikkaan, siispä äitillä tää ilta."

 

[vierailija]

Ei saa siitä suuttua kun lapsi tulee kotiinsa. Toiseen niistä. Lapsiperheessä yhteinen aika on nipistettävä jostain - meillä lähinnä omasta uniajasta 15 min ( jos jaksaa )ja sillä mennään, ihan riittää pitämään suhteen kasassa...

Aika hyvä, jos univeloissa ei suutahtele.

 

[vierailija]

Aika hyvä, jos univeloissa ei suutahtele.

Tuskin univelat ovatko tuon kymmenen vuotiaan aiheuttamia vaan ihan itsehän ne on hankittu.

 

[vierailija]

Tuskin univelat ovatko tuon kymmenen vuotiaan aiheuttamia vaan ihan itsehän ne on hankittu.

En minä tiedä, kuinka vanhat lapset tuolla viheltelijäharmaalla on. Mutta väitti, että ei nuku ja ei suuhtahtele. Niin minusta se on hemmetin hyvä juttu. Minun ei tarvi olla edes kovin väsynyt, niin ärripurri tulee.