Elämättömän elämän häpeä

Kiitos pitämisestäni normaalina. Se on enemmän kuin olen koskaan elämässäni keneltäkään kuullut. Tosin jos lukion käyminen olisi joku lahjakkuuden merkki, niin sitten lahjakkuuden käsite on kärsinyt melkoisesta inflaatiosta.

Jos ihminen ei ole vähälahjainen eikä lahjakas niin sitten hän on normaalilahjainen.

 

Outo on se joka poikkeaa keskiarvosta liikaa.

Jos vaikka yläasteen luokkakavereistani 90% oli kokeillut alkoholia ja lukion luokkakavereistani 75% harrastanut seksiä, niin noihin kuulumaton on määrityksenkin mukaan outo. Tuohon kun lisätään valtavirrasta poikkeavat kiinnostuksenkohteet ja ajatusmaailma niin kyseessä on oikea friikkisirkuksen outolintu.

[ap]

Se on vain hyvin pieni osa ihmisen persoonaa onko hän juonut joskus alkoholia humaltumiseen saakka tai onko hän joskus harrastanut seksiä. Sinä vaan yrität ladata noille asiolle valtavan symbolisen merkityksen vaikka niillä ei ole sellaista.

 

Niinpä. Tässä mun tilanteessa ongelmana on vielä se, että mulla ei ole työkokemusta, ei osaamista, eikä tutkintoa. Ne työpaikat johon voin hakea ovat hyvin kapealta sektorilta ja kumma kyllä juuri näistä alemman osaamisen paikoista on kovin kilpailu.

[ap]

https://www.ts.fi/lukemisto/1074192256/Hikikomorit+hammentavat+Japanissa
oletko lukenut tuota? Onko yhtäläisyyksiä?

 

Ollut 20v työttömänä mutta nyt opiskelee ja on töissä.

Väestötieteeksi sanotaan, kun on kirjoitettu talteen.
https://vaestotiede.wordpress.com/2015/12/13/keita-ovat-suomen-hikyt-ja-mita-he-toivovat/

 

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4149850/Lukijalta+Oppisopimuksella+osaamiseen

 

Taas paula pilaamassa hyvää ketjua höpinöillään...

 

Et tyhmältä vaikuta ollenkaan! 2 vinkkiä: Lataa tinder, ja pistä sinne 1-2 kuvaa. Ala naputteleen vihreetä. Saat juttu seuraa, todennäköisesti myös naista. Muista vain olla oma itsesi. Toi sun "ei mitään menetettävää" asenne saattaa toimia tässä!
Mene aikuiskoulutukseen. Yritä valita ammatti, joka kiinnostaa. Rakennusmiehenä tienasin lisineen 17,80 tunnilta eikä työ ollut edes haastavaa! Niistä ainakin oli vuosi sitten pulaa, varmaan vieläkin.

 

Se on vain hyvin pieni osa ihmisen persoonaa onko hän juonut joskus alkoholia humaltumiseen saakka tai onko hän joskus harrastanut seksiä. Sinä vaan yrität ladata noille asiolle valtavan symbolisen merkityksen vaikka niillä ei ole sellaista.

Mitä sitten, jos yritän ladata? Pitäisin ennemminkin outona ja epänormaalina, jos en näin toimisi. Suurin osa ihmisistä pitäisi itseään epänormaalina ja epäilisi itseään, jos ei olisi koskaan kokenut ihmiselämän tärkeimpiä perusasioita. Keski-ikäinen ihminen, joka ei osaa lukea on kaikilla mittapuilla outo ja poikkeava, eikä siinä auta tämän lukutaidottoman syyttely jostain ajattelumaailman vinoutumasta, koska kyseessä on tosiasia ja varmasti tälle ihmiselle paljon tuskaa sekä ikäviä tilanteita aiheuttava seikka.

Eivät faktat tai poikkeamat ole mitään symboliikkaa. Ne ovat tosiasioita, jotka merkitsevät valtavasti ihmisten elämässä. Me elämme täällä noudatellen melko vakiintuneita kaavoja, joista vain harva poikkeaa. Noudatamme noita kaavoja, koska ne ovat hyviksi havaitta ja koska poikkeamalla kaavasta aiheutamme itsellemme haittaa ja estämme etenemistä elämässä. Jokainen voi valita olla lähes mitä tahansa, mutta sitten on myöskin tulla inisemään, kun maailma, yhteiskunta ja muut ihmiset hylkäävät ja oudoksuvat sinua, koska et noudata yhteisesti sovittuja ja normaaleina pidettyjä kokemus- ja käyttäytymismalleja.

[ap]

 

. Suurin osa ihmisistä pitäisi itseään epänormaalina ja epäilisi itseään, jos ei olisi koskaan kokenut ihmiselämän tärkeimpiä perusasioita.

..maailma, yhteiskunta ja muut ihmiset hylkäävät ja oudoksuvat sinua, koska et noudata yhteisesti sovittuja ja normaaleina pidettyjä kokemus- ja käyttäytymismalleja.

[ap]

Kumpaako häpeät tällä hetkellä enemmän:sun historiaasi vai sun persoonaa+olemusta? Tietty ne nivoutuu yhteen, mutta...

Kuten oon sulle sanonu, niin ihmisen nykyhetkellä ja olemuksella on eniten merkitystä, ja nykyään ollaan valmiita antamaan paljon menneisyyttä tai sen puuttumista anteeksi.

Joku monen lapsen isä ja uransa huipulla oleva mies voi olla vihattu, ja toinen ääripää: mun ihanat sinkkukaverit ei vaan löydä miestä.

Hanki itsellesi nykyisyys. Aloittaisin pätkäduuneista. Se kuulostaa tinderissä missälie paremmalta kuin että ei hae töitä ollenkaan.

Menen kohta

 

Kumpaako häpeät tällä hetkellä enemmän:sun historiaasi vai sun persoonaa+olemusta? Tietty ne nivoutuu yhteen, mutta...

Kuten oon sulle sanonu, niin ihmisen nykyhetkellä ja olemuksella on eniten merkitystä, ja nykyään ollaan valmiita antamaan paljon menneisyyttä tai sen puuttumista anteeksi.

Joku monen lapsen isä ja uransa huipulla oleva mies voi olla vihattu, ja toinen ääripää: mun ihanat sinkkukaverit ei vaan löydä miestä.

Hanki itsellesi nykyisyys. Aloittaisin pätkäduuneista. Se kuulostaa tinderissä missälie paremmalta kuin että ei hae töitä ollenkaan.

Menen kohta

Miksi mä häpeäisin persoonaani tai olemustani? Mä olen mitä olen, enkä sitä ole koskaan pyrkinyt peittelemään tai pyytämään anteeksi. Olen jopa joskus ollut ylpeä, että olen joissakin asioissa uskaltanut poiketa normaalilta polulta ja sitä kautta löytää jotain uutta itsestäni.

Häpeä on, kun et kehtaa voi kertaakaan elämässäsi olla täysin rehellinen. Häpeää on, kun et ole kyennyt siihen mihin 99% ihmisistä kykenee. Häpeää on, kun jokainen ihminen katsoisi sinua toisenlaisin ajatuksin, jos tietäisivät totuuden.

Ja suoraan sanottuna mua ei kiinnosta normaalien ihmisten mitäänsanomattomat "ongelmat". Ne ovat sama kuin joku valittaisi neliraajahalvaantuneelta, että häneltä katkesi kynsi ja se sattuu tosi paljon.

[ap]

 

Et tyhmältä vaikuta ollenkaan! 2 vinkkiä: Lataa tinder, ja pistä sinne 1-2 kuvaa. Ala naputteleen vihreetä. Saat juttu seuraa, todennäköisesti myös naista. Muista vain olla oma itsesi. Toi sun "ei mitään menetettävää" asenne saattaa toimia tässä!
Mene aikuiskoulutukseen. Yritä valita ammatti, joka kiinnostaa. Rakennusmiehenä tienasin lisineen 17,80 tunnilta eikä työ ollut edes haastavaa! Niistä ainakin oli vuosi sitten pulaa, varmaan vieläkin.

Öö? Miten pihalla voi ihminen olla?

Mä olen ollut melkein 40 vuotta oma itseni, eikä yksikään nainen ole kaivannut seuraani. Nyt sitten kuin jostain maagisesta taikasauvan iskusta yksi kännykkä-appi muuttaakin kaiken ja tekee luuserista naistenmiehen? Tässäkin nähdää hienosti miten normoilla ei ole mitään käsitystä oman, normaalin ihmisen kuplansa ulkopuolisesta elämästä.

Aikuiskoulutuksen ammatit eivät kiinnosta mua. Rakennusmieheksi en voi mennä, kun kroppa prakaa vuosi vuodelta yhä enemmän.

[ap]

 

Miksi mä häpeäisin persoonaani tai olemustani? Mä olen mitä olen, enkä sitä ole koskaan pyrkinyt peittelemään tai pyytämään anteeksi. Olen jopa joskus ollut ylpeä, että olen joissakin asioissa uskaltanut poiketa normaalilta polulta ja sitä kautta löytää jotain uutta itsestäni.

Häpeä on, kun et kehtaa voi kertaakaan elämässäsi olla täysin rehellinen. Häpeää on, kun et ole kyennyt siihen mihin 99% ihmisistä kykenee. Häpeää on, kun jokainen ihminen katsoisi sinua toisenlaisin ajatuksin, jos tietäisivät totuuden.

Ja suoraan sanottuna mua ei kiinnosta normaalien ihmisten mitäänsanomattomat "ongelmat". Ne ovat sama kuin joku valittaisi neliraajahalvaantuneelta, että häneltä katkesi kynsi ja se sattuu tosi paljon.

[ap]

No hyvä ettet häpeä persoonaasi ja olemustasi.

Mutta se sun häpeä elämättömästä elämästä tuntuu olevan isommassa mittakaavassa kuin se, että joku on oikeasti vihattu.
Mä luulen että ei ihmiset sua oikeesti inhoamalla inhoa. Saatat hukkua tapettiin etkä pääse muiden kanssa "sykkeeseen" mukaan, ja ihmiset ei vaan malta pysähtyä sun kohdalle. Niin voi käydä hyvillekin tyypeille.

Mutta jos sun pitäisi valita kahdesta häpeän syystä, niin kummanko ottaisit?
-et ole tehnyt mitään ja häpeät
-olet tehnyt paljonkin: typeryyksiä ja häpeät tekojasi

...niin mun mielestä eka on parempi. Sulla ei ole konkurssisotkuja, epärehellisen ihmisen leimaa tai eukonhakkaajan rikosrekisteriä.

Mut tää on vaan pohdiskelua, ja toistan itseäni jo...

 

No hyvä ettet häpeä persoonaasi ja olemustasi.

Mutta se sun häpeä elämättömästä elämästä tuntuu olevan isommassa mittakaavassa kuin se, että joku on oikeasti vihattu.
Mä luulen että ei ihmiset sua oikeesti inhoamalla inhoa. Saatat hukkua tapettiin etkä pääse muiden kanssa "sykkeeseen" mukaan, ja ihmiset ei vaan malta pysähtyä sun kohdalle. Niin voi käydä hyvillekin tyypeille.

Mutta jos sun pitäisi valita kahdesta häpeän syystä, niin kummanko ottaisit?
-et ole tehnyt mitään ja häpeät
-olet tehnyt paljonkin: typeryyksiä ja häpeät tekojasi

...niin mun mielestä eka on parempi. Sulla ei ole konkurssisotkuja, epärehellisen ihmisen leimaa tai eukonhakkaajan rikosrekisteriä.

Mut tää on vaan pohdiskelua, ja toistan itseäni jo...

En ole koskaan sanonut, että ihmiset inhoaisivat mua. Varmasti joku saattaa inhota, mutta en usko, että tämmöinen ihminen olisi kanssani missään tekemisissä. En myöskään huku mihinkään tapettiin. En ole ujo, vetäytyvä tai arka. Olen ulkoisesti ja käytökseltäni normaali ihminen, jolta puuttuu kuitenkin kaikki normaalin ihmisen elämänkokemukset ja saavutukset.

En ymmärrä miksi nuo kaksi olisivat mitenkään ainoat vaihtoehdot. Tietenkin ymmärrän sen siinä mielessä, että kaltaiseni epäonnistujan ihmisarvo on samalla tasolla kuin talousrikollisen, huijarin tai naisenhakkaajan. Tämä on yleinen mielipide. Mutta jos noista pitäisi valita niin tietenkin ottaisin jälkimmäisen.

[ap]

 

En ole koskaan sanonut, että ihmiset inhoaisivat mua. Varmasti joku saattaa inhota, mutta en usko, että tämmöinen ihminen olisi kanssani missään tekemisissä. En myöskään huku mihinkään tapettiin. En ole ujo, vetäytyvä tai arka. Olen ulkoisesti ja käytökseltäni normaali ihminen, jolta puuttuu kuitenkin kaikki normaalin ihmisen elämänkokemukset ja saavutukset.

En ymmärrä miksi nuo kaksi olisivat mitenkään ainoat vaihtoehdot. Tietenkin ymmärrän sen siinä mielessä, että kaltaiseni epäonnistujan ihmisarvo on samalla tasolla kuin talousrikollisen, huijarin tai naisenhakkaajan. Tämä on yleinen mielipide. Mutta jos noista pitäisi valita niin tietenkin ottaisin jälkimmäisen.

[ap]

No sä et sit näe asioita ulkopuolelta käsin.
Kyllä täälläpäin jaksetaan ruotia ja muistella talousrikollista tai muuten naapureille velkojansa maksamatta jättänyttä, enemmän kuin vanhojapoikia.

Vanhatpojat (sori nimitys) ovat hyväksyttyjä täällä, heitä pidetään harmittomina, monia ihan mukavina.

 

No sä et sit näe asioita ulkopuolelta käsin.
Kyllä täälläpäin jaksetaan ruotia ja muistella talousrikollista tai muuten naapureille velkojansa maksamatta jättänyttä, enemmän kuin vanhojapoikia.

Vanhatpojat (sori nimitys) ovat hyväksyttyjä täällä, heitä pidetään harmittomina, monia ihan mukavina.

En ymmärrä mihin tässä vastattiin.

Tietenkin jaksetaan ruotia. Nuo ihmiset ovat eläneet. He ovat ottaneet riskejä. Heidät muistetaan. Vanhoille pojille naureskellaan tai ollaan kuin ei huomattaisikaan. Vähän sama kuin vammaisten kohdalla. Aivan karmea kohtalo.

[ap]

 

En ymmärrä mihin tässä vastattiin.

Tietenkin jaksetaan ruotia. Nuo ihmiset ovat eläneet. He ovat ottaneet riskejä. Heidät muistetaan. Vanhoille pojille naureskellaan tai ollaan kuin ei huomattaisikaan. Vähän sama kuin vammaisten kohdalla. Aivan karmea kohtalo.

[ap]

Ai säkö tiedät kaikkien asenteet? Miten mä en ole kuullut naureskelua vanhojapoikia kohtaan, ja olen nähnyt heitä 40 vuotta, missä nyt olenkaan asunut?
Ehkä mun miehen suvussa on 60-70-vuotiaat sinkut moittineet toisiaan "kun näin kävi". Ja eräs äiti on patistanut aikamiespoikaansa. Mut siinä ne.

Se riippuu ihan sinkusta miten häntä arvostetaan. Se 50-vuotiaana vaimon löytänyt on erittäin hyvämaineinen mies ja muiden pokkuroima jo ennen sitä vaimoa.

Jos toilailee typeriä (minkä sä käsität varmaan elämiseksi), niin ei arvosteta.

 

En ymmärrä mihin tässä vastattiin.

Tietenkin jaksetaan ruotia. Nuo ihmiset ovat eläneet. He ovat ottaneet riskejä. Heidät muistetaan. Vanhoille pojille naureskellaan tai ollaan kuin ei huomattaisikaan. Vähän sama kuin vammaisten kohdalla. Aivan karmea kohtalo.

[ap]

Kuka sinä olet kertomaan mikä vammaisten kohtalo on? He sentään uskaltavat elää, pettymyksistä ja petetyksi tulemisista huolimatta, eivät ruikuta vammojensa tähden somessa sitä kuinka eivät ole voineet elää vaan elävät elämäänsä ja löytävät keinot olla onnellisia. Älä sekoita ruikutukseesi ihmisiä joiden elämästä sinun kaltaisella itsesäälissä olevalla miehellä ei ole mitään käsitystä kokonaisuutta ajatellen. Sinä olet niin ennakkoluuloinen itseinhosi keskellä, että olet viimeisimpiä kertomaan kenenkään muun karmeista kohtaloista yhtään mitään.

 

Kuka sinä olet kertomaan mikä vammaisten kohtalo on? He sentään uskaltavat elää, pettymyksistä ja petetyksi tulemisista huolimatta, eivät ruikuta vammojensa tähden somessa sitä kuinka eivät ole voineet elää vaan elävät elämäänsä ja löytävät keinot olla onnellisia. Älä sekoita ruikutukseesi ihmisiä joiden elämästä sinun kaltaisella itsesäälissä olevalla miehellä ei ole mitään käsitystä kokonaisuutta ajatellen. Sinä olet niin ennakkoluuloinen itseinhosi keskellä, että olet viimeisimpiä kertomaan kenenkään muun karmeista kohtaloista yhtään mitään.

Joo, tuo ap:n rinnastus vammaisiin oli erittäin typerä ja kertoo siitä että hän ei todellakaan tiedä mistä puhuu (ja toivon että tästä ei seuraa marttyyrimaista uhriutumis-puolustusta häneltä).
Täytyy sanoa että nyt näin punaista; joku raja ap:n itsesääliin ja vertailuun.

Luulen että suurin osa vammaisista vaihtaisi ap:n kanssa osia riemusta kiljuen, ottaisivat ap:n ongelmat mielellään. Ei ole helppoa olla kehonsa vanki, sekä kipujen, jatkuvien epilepsiasäpsyjen ja pakkoliikkeiden vanki, plus usein aistirajoitteinen. Se kyvyttömyys (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) tehdä asioita on ap:n tilanne potenssiin 10.
Vammaiset ja vaikeasti pitkäaikaissairaat oikeasti ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevaa osaa, ei ap.

Kohta varmaan seuraa "oli niillä Isiksen kidutettavana olleilla helpompaa kuin mulla".

 

Öö? Miten pihalla voi ihminen olla?

Mä olen ollut melkein 40 vuotta oma itseni, eikä yksikään nainen ole kaivannut seuraani. Nyt sitten kuin jostain maagisesta taikasauvan iskusta yksi kännykkä-appi muuttaakin kaiken ja tekee luuserista naistenmiehen? Tässäkin nähdää hienosti miten normoilla ei ole mitään käsitystä oman, normaalin ihmisen kuplansa ulkopuolisesta elämästä.

Aikuiskoulutuksen ammatit eivät kiinnosta mua. Rakennusmieheksi en voi mennä, kun kroppa prakaa vuosi vuodelta yhä enemmän.

[ap]

Olet kovin ennakkoluuloinen ja lisäksi vaikuttaa siltä, että koet nykyisen elämäntapasi tietyllä tavalla turvallisena etkä halua ottaa riskiä muutoksista.

Lisäksi mitä ammatteihin tulee, niin niitä on valtava määrä ja ihan varmasti sieltä löytyy joku sinulle sopiva, jos uskallat olla avoimin mielin. Toisaalta ei valtaosa ihmisistä ole missään unelmatyössään missä heillä olisi järkyttävän hauskaa joka päivä, mutta silti harva heistä vaihtaisi työntekoa toimettomuuteen.

Jos kroppasi prakaa, niin oletko yrittänyt tehdä sille jotain? Kuntoillut tai käynyt lääkärissä? Vai oletko passiivinen myös sen asian suhteen?

 

Ai säkö tiedät kaikkien asenteet? Miten mä en ole kuullut naureskelua vanhojapoikia kohtaan, ja olen nähnyt heitä 40 vuotta, missä nyt olenkaan asunut?
Ehkä mun miehen suvussa on 60-70-vuotiaat sinkut moittineet toisiaan "kun näin kävi". Ja eräs äiti on patistanut aikamiespoikaansa. Mut siinä ne.

Se riippuu ihan sinkusta miten häntä arvostetaan. Se 50-vuotiaana vaimon löytänyt on erittäin hyvämaineinen mies ja muiden pokkuroima jo ennen sitä vaimoa.

Jos toilailee typeriä (minkä sä käsität varmaan elämiseksi), niin ei arvosteta.

Ahaa. Eli tilanteeni onkin yhtäkkiä hyvä, koska vanhoillepojille ei naureta päin naamaa? Tämä lohdutti todella paljon, Turha kierrellä ja kaarrella, jos se olisi sosiaalisesti hyväksyttävää ikuisesti yksinäisille, seksiä kokemattomille aikuisille, ikisinkuille ja vanhoillepojille naurettaisiin ja heitä kummasteltaisiin myös julkisesti, eikä vain selän takana tai yksilöiden pään sisässä.

Se että ihmiset eivät naura mulle on siis laiha lohtu. Tilanteeni on kuitenkin se, että jos haluan joskus parisuhteeseen tai kokea mitä seksi on, niin mun on pidettävä suuni supussa näistä asioista. En voi siis koskaan elämässäni olla rehellinen, jos haluan saada tai säilyttää ihmissuhteita. Tämä ei ole mun mielestä elämisen arvoista elämää.

[ap]

 

Ahaa. Eli tilanteeni onkin yhtäkkiä hyvä, koska vanhoillepojille ei naureta päin naamaa? Tämä lohdutti todella paljon, Turha kierrellä ja kaarrella, jos se olisi sosiaalisesti hyväksyttävää ikuisesti yksinäisille, seksiä kokemattomille aikuisille, ikisinkuille ja vanhoillepojille naurettaisiin ja heitä kummasteltaisiin myös julkisesti, eikä vain selän takana tai yksilöiden pään sisässä.

Se että ihmiset eivät naura mulle on siis laiha lohtu. Tilanteeni on kuitenkin se, että jos haluan joskus parisuhteeseen tai kokea mitä seksi on, niin mun on pidettävä suuni supussa näistä asioista. En voi siis koskaan elämässäni olla rehellinen, jos haluan saada tai säilyttää ihmissuhteita. Tämä ei ole mun mielestä elämisen arvoista elämää.

[ap]

Kuvittelet ihmiset paljon ahdasmielisemmiksi kuin mitä he keskimäärin ovat. Lisäksi ajattelet, että ihmisten asenteet olisivat jotenkin kopioita toisistaan eivätkä siis hyvin vaihtelevia kuten todellisuudessa on asian laita.

Mitä rehellisyyteen tulee, niin valehtelemalla et ainakaan voi menestyä ihmissuhteissa. Ihmiset eivät pidä siitä, että heille lauotaan ilmiselviä valeita päin naamaa.

 

Ahaa. Eli tilanteeni onkin yhtäkkiä hyvä, koska vanhoillepojille ei naureta päin naamaa? Tämä lohdutti todella paljon, Turha kierrellä ja kaarrella, jos se olisi sosiaalisesti hyväksyttävää ikuisesti yksinäisille, seksiä kokemattomille aikuisille, ikisinkuille ja vanhoillepojille naurettaisiin ja heitä kummasteltaisiin myös julkisesti, eikä vain selän takana tai yksilöiden pään sisässä.

Se että ihmiset eivät naura mulle on siis laiha lohtu. Tilanteeni on kuitenkin se, että jos haluan joskus parisuhteeseen tai kokea mitä seksi on, niin mun on pidettävä suuni supussa näistä asioista. En voi siis koskaan elämässäni olla rehellinen, jos haluan saada tai säilyttää ihmissuhteita. Tämä ei ole mun mielestä elämisen arvoista elämää.

[ap]

Tuossa joku sanoi monta sivua sitten, että ei kaikkea tartte muille kertoa.

Ymmärrä tämä oikein:ei tarvitse valehdella, mutta sanot vähän ylimalkaisesti että "no joooo on tässä työttömyyttäkin ollut ja vähän pätkätöitä" ja "olin nuorempana vähän ujonpuoleinen niin jäi tuo emäntä silloin hankkimatta".

Jos tulee tarkempaa kyssäriä tietystä ankeasta ajanjaksosta niin naurahdat "noo se ei oikein hyvin mennyt mut nuorempana sitä oli vähän arka kokeilemaan kaikkea."

Näin.

Mä en edes tiedä/muista kuinka kauan mun mies oli parissa työpaikassa aikaisemmin. Useimpien 30-50-vuotiaiden työkaverieni elämästä on semmonen 10-20 vuotta hämärän peitossa mulla. Ei meitä kiinnosta toistemme menneisyys vaan pölötetään kaikkea muuta, ajankohtaisempaa. Enkä mä aikuisiällä tutustumieni kavereiden nuoruustouhuista tiedä/muista kuin murto-osan, ehkä jonkun lapsuudenkaverin kans tulee käytyä enemmän historiaa läpi.

Sen pidät huolta että sulla on nykyisin kiinnostuksenkohteita (vaikka teerenmetsästys, juoksuharrastus tai se sun treeneissä käynti) ja sanot hakevasi töitä. On sitä huonommillakin kriteereillä muija löytynyt.
Mut jos ei mikään sua kiinnosta elämässä ihan oikeasti, niin sit en takaa että kukaan nainen jaksaa kiinnostua.

 

Kuka sinä olet kertomaan mikä vammaisten kohtalo on? He sentään uskaltavat elää, pettymyksistä ja petetyksi tulemisista huolimatta, eivät ruikuta vammojensa tähden somessa sitä kuinka eivät ole voineet elää vaan elävät elämäänsä ja löytävät keinot olla onnellisia. Älä sekoita ruikutukseesi ihmisiä joiden elämästä sinun kaltaisella itsesäälissä olevalla miehellä ei ole mitään käsitystä kokonaisuutta ajatellen. Sinä olet niin ennakkoluuloinen itseinhosi keskellä, että olet viimeisimpiä kertomaan kenenkään muun karmeista kohtaloista yhtään mitään.

No nyt meni tunteisiin. Oletko koskaan kuullut vertauskuvasta? Luultavasti et, koska viestisi perusteella elät elämääsi pää punaisena ja korvat savusta sauhuten kykenemättömänä pysähtymään ja edes kokeilemaan rationaalista ajattelua.

Toiseksi höpinästäsi näkee, että et edes lukenut viestiäni tai et ainakaan ymmärtänyt lukemaasi. Pääsitpähän kuitenkin öyhöttämään ja tekemään, ironista kyllä, juuri sitä mistä minua viestissäsi syytät.

[ap]

 

Joo, tuo ap:n rinnastus vammaisiin oli erittäin typerä ja kertoo siitä että hän ei todellakaan tiedä mistä puhuu (ja toivon että tästä ei seuraa marttyyrimaista uhriutumis-puolustusta häneltä).
Täytyy sanoa että nyt näin punaista; joku raja ap:n itsesääliin ja vertailuun.

Luulen että suurin osa vammaisista vaihtaisi ap:n kanssa osia riemusta kiljuen, ottaisivat ap:n ongelmat mielellään. Ei ole helppoa olla kehonsa vanki, sekä kipujen, jatkuvien epilepsiasäpsyjen ja pakkoliikkeiden vanki, plus usein aistirajoitteinen. Se kyvyttömyys (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) tehdä asioita on ap:n tilanne potenssiin 10.
Vammaiset ja vaikeasti pitkäaikaissairaat oikeasti ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevaa osaa, ei ap.

Kohta varmaan seuraa "oli niillä Isiksen kidutettavana olleilla helpompaa kuin mulla".

Tässäkin jatketaan kapean ajattelun linjaa. Esittämilläsi "perusteluilla" oikeastaan kukaan ei saa koskaan valittaa yhtään mistään. Eivät nämä ole mitkään surkeusolympialaiset, jossa annetaan vain äärimmäisen huono-osaisille oikeus tuntea itsensä ja elämänsä huonoksi. On olemassa objektiivisia ja subjektiivisa mittareita elämänlaadulle. Näitä tarkkailemalla esimerkiksi Suomesta on vaikea löytää yhtäkään ihmistä, jonka elämä olisi globaalissa vertailussa kuuluisi edes huonoimpaan kymmeneen prosenttiin. Saako tämmöinen ihminen sitten valittaa tai tuntea olonsa ja elämänsä huonoksi sekä raskaaksi?

Tietenkin saa,

On eri asia valittaa, jos ei ole varaa toiseen autoon kuin valittaa, jos ei ole varaa ruokaan. Näitä voidaan verrata ja on helppo tajuta kenellä on suurempi oikeus valittaa. Sitten kun vastakkain laitetaan kaksi huono-osaista, elämän kolhimaa tai asiansa pilannutta, niin on suorastaan kusipäistä alkaa kertomaan kuka saa tuntea ja mitä saa tuntea.

Ei tämä tietenkään enää yllätä. Keskimääräinen ihminen on kykenemätön tuntemaan empatiaa huonoina pitämiään ihmisiä kohtaan. He eivät anna heille mitään arvoa ja näkisivät heidät mieluummin kaukana itsestään. Siksi masentuneita kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni ja työttömien etuuksia ollaan valmiita leikkaamaan mahdollisimman paljon. Jos olet päällisin puolin normaali suomalainen on sinun parempi pitää turpasi kiinni siitä mitä tunnet sisälläsi, koska seurauksena avautumisesta ei ole tukea, ymmärrystä tai inhimillisyyttä vaan syytöksiä ja päälle sylkemistä.

[ap]

 

Tässäkin jatketaan kapean ajattelun linjaa. Esittämilläsi "perusteluilla" oikeastaan kukaan ei saa koskaan valittaa yhtään mistään. Eivät nämä ole mitkään surkeusolympialaiset, jossa annetaan vain äärimmäisen huono-osaisille oikeus tuntea itsensä ja elämänsä huonoksi. On olemassa objektiivisia ja subjektiivisa mittareita elämänlaadulle. Näitä tarkkailemalla esimerkiksi Suomesta on vaikea löytää yhtäkään ihmistä, jonka elämä olisi globaalissa vertailussa kuuluisi edes huonoimpaan kymmeneen prosenttiin. Saako tämmöinen ihminen sitten valittaa tai tuntea olonsa ja elämänsä huonoksi sekä raskaaksi?

Tietenkin saa,

On eri asia valittaa, jos ei ole varaa toiseen autoon kuin valittaa, jos ei ole varaa ruokaan. Näitä voidaan verrata ja on helppo tajuta kenellä on suurempi oikeus valittaa. Sitten kun vastakkain laitetaan kaksi huono-osaista, elämän kolhimaa tai asiansa pilannutta, niin on suorastaan kusipäistä alkaa kertomaan kuka saa tuntea ja mitä saa tuntea.

Ei tämä tietenkään enää yllätä. Keskimääräinen ihminen on kykenemätön tuntemaan empatiaa huonoina pitämiään ihmisiä kohtaan. He eivät anna heille mitään arvoa ja näkisivät heidät mieluummin kaukana itsestään. Siksi masentuneita kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni ja työttömien etuuksia ollaan valmiita leikkaamaan mahdollisimman paljon. Jos olet päällisin puolin normaali suomalainen on sinun parempi pitää turpasi kiinni siitä mitä tunnet sisälläsi, koska seurauksena avautumisesta ei ole tukea, ymmärrystä tai inhimillisyyttä vaan syytöksiä ja päälle sylkemistä.

[ap]

Taas ymmärsit väärin.
Koska itse rinnastit tilanteesi vammaisuuteen, niin sen takia mä ja tuo harmaa älähdettiin.