The Ketju kirjautuneille - tervetuloa

Voih Jospa muualta alueelta löytyy kaveri.

Niinku kuusta? Ei kavereita voi taikoa lapselle, joko osaa niitä hankkia tai ei. En osaa auttaa, olin itsekin yksinäinen lapsi.

 

Tunge ellu peukkus välillä muualle.

 

Niinku kuusta? Ei kavereita voi taikoa lapselle, joko osaa niitä hankkia tai ei. En osaa auttaa, olin itsekin yksinäinen lapsi.

Juu en tarkoittanut tuota.

 

Ei niin eikä minulla ole keinoa korjata asiaa. Kainalokkain itketään ja yritin lohduttaa toista.

Kun pystyiskin tollaset asiat korjaamaan jotenki...

 

Siis Fantsu ongelma ei selkeästi ole "liikaa kahvia" vaan liian VÄHÄN kahvia

Niin juuri ja juuri niin, ei ihme että hällä on vatsa sekaisin!

 

Niinku kuusta? Ei kavereita voi taikoa lapselle, joko osaa niitä hankkia tai ei. En osaa auttaa, olin itsekin yksinäinen lapsi.

Mä tulin lapsena poikien kanssa paremmin toimeen, tytöt oli just sellasia ''ei me haluta olla muitten kaaaa...'' ''mee pois me halutaan leikkiä kahestaaaa...''...poikien kanssa oli sitten usein ongelmana se, että kotiin menin polvet verillä kun rämmittiin millon missäkin pusikoissa inkkari/cowboy leikeissä...mulla on vieläkin vasemmassa polvessa arpia niiltä ajoilta.

Oli mulla tyttökavereitakin, mutta heijjän kanssa leikit oli välillä niin tylsiä, että jäin mieluummin kotiin kuuntelemaan musiikkia ja härnäämään vanhempaa veljeeni.

 

Lisää kahvia tulossa

*suojelee pannua fantzulta, kisulta ja kaisilta*

mä juon kahvia myöhemmin

 

Iltaa meillä on paha olla, pienellä siis ja itse suren ohessa. Uudessa kodissa ei ole saatu yhtään leikkikaveria, pihan lapset hyljeksivät omaani. Tänäänkin yritti puoli tuntia tehdä itteensä tykö puhaltelemalla saippukuplia, mutta turhaan. Tyttönelikko ei ollut huomaavinaan. Lopulta pyysin sisälle ja itkuhan siitä tuli pienelle On yksinäinen. No, nyt katsotaan piirrettyä.

Halauksia,toivottavasti kavereita löytyisi ajan kanssa

 

Sauna ja kiltisti oltiin

 

En usko. Minulla ei ole mitään suomenruotsalaisia vastaan, mutta nämä tuntuvat olevan sellaista nokkakippurassa ollaan -porukkaa. Ei me vaan sovita kuvioon mukaan.

Mä muistan kun kymppivanhana mun kortteliin muutti uus tyttö. Ja siinä iässähän tytöt on yäk!
Ei tuo isoa porukkaa uskaltanut lähestyä.
Mut eräänä iltana yksin ollessani kuului vieno ääni; "Moi, mä olen Minna, kukas sinä olet? Ja Minnahan oli ihan kiva likka, siis niinku tytöksi.
Mut kun mä totesin Minnan kivaksi likaksi niin pikkuhiljaa Minna hyväksyttiin korttelin kakaralaumaan. Taisin saada pari kertaa nenilleni asian johdosta mut semmoista sattuu. Mut pari kuukautta myöhemmin (pitkä aika sekin) Minna oli korttelimuksujen seurassa kuin kotonaan.
Me muksut osataan olla vielä julmempia kuin aikuiset, koska muksujen julmuus on ymmärtämätöntä ja tietämätöntä julmuutta. Ja siis ikävä kyllä sinänsä aitoa ja vilpitöntä julmuutta.

Joko itte pitää olla ihan perkeleen pätevä tai sit pitää olla joku Aksu jonka kautta porukkaan pääsee. Niinku meillä isoillakin.

 

Mä tulin lapsena poikien kanssa paremmin toimeen, tytöt oli just sellasia ''ei me haluta olla muitten kaaaa...'' ''mee pois me halutaan leikkiä kahestaaaa...''...poikien kanssa oli sitten usein ongelmana se, että kotiin menin polvet verillä kun rämmittiin millon missäkin pusikoissa inkkari/cowboy leikeissä...mulla on vieläkin vasemmassa polvessa arpia niiltä ajoilta.

Oli mulla tyttökavereitakin, mutta heijjän kanssa leikit oli välillä niin tylsiä, että jäin mieluummin kotiin kuuntelemaan musiikkia ja härnäämään vanhempaa veljeeni.

Itsellä samanlainen kokemus lapsuudesta. Onneksi olin kova juoksemaan ja kerran heilui nyrkkikin. Mutta kotiin tuli onnellinen lapsi polvet ruvella, kiviä taskussa ja housun puntit litimärkinä. Tyttöjen kanssa leikit oli erilaisia, joskus sujuivat ja useimmiten eivät.

 

Lasten ongelmat riipaisee itseä kovaa. Toffolle halit

 

Väsynyt mutta onnellinen pirpana sammui kuin saunalyhty kylvyn ja illallisen jälkeen. Tässä iässä ne vaan on niin ihanan onnellisia pienistä asioista.

Pelottaa valmiiksi jo kun tuosta vähän varttuu, ettei käy just noin kuin Toffon pienelle. Mä kun olen omanlaiseni persoona, enkä kauheen hyvin tuu naikkosten kanssa toimeen, niin ettei typy sit jää kavereitta kun äidit vierastaa äitiä

 

Yksinäisyys lapsena on persiistä. Kun olin 15v. niin muutimme muualle. Sen jälkeen ei ollut kavereita.

 

Keuhkokala ykkösellä.

 

Tänään mä meen tällaisella Rättistyyppisellä illallisella. Pakaste pyttistä, kalapuikkoja, suolakurkku ja ja kirsikka tomaatteja. Typy nääs väsähti ennen kokkauksen aloitusta kun tuli tuo pakollinen kylpy kokkauksen sijasta

 

..saanksmää tulla? Vaikka kyllä mä meinasin etten tuukaan, kun joku raja tässä meikäläisenkin olemisessa, mutta sitten mä huomasin että täällä jo oonkin ja

Sitäpaitti mä tarviin jotenki nytkyllä hiukan tasoittavaa seuraa kaiken tuon ooämgeesikasiidee- pläjäytyksen muodossa ja tiiän että sitä täältä löytyy

Ja kahvia oon ottanu näemmä tarpeeksi kun lipsahti överit hymiöosastolla

 

Yks pikku Kisu mahtuu aina joukkoon

 

Kauhee ulina vatsassa.

 

Kauhee ulina vatsassa.

Karhulla on vatsalaukku, josta kuuluu aina haukku. Täällä puhuu tyhjä suoli, ruokkijako multa kuoli?
Parkkisen lastenruno

 

Saaks

Kauhee ulina vatsassa.

Mulla myös, mut mun taitaa olla ihan vaan nälästä johtuvaa välillä meinaa syömisestä jäädä vähiin kun typyn kanssa tohottaa. Hää kun alkais kokonsa syömään itse niin ehtisi itsekin samaan aikaa jotain haukata

 

Mie en syö pakastepyttistä ​

Tänään mä meen tällaisella Rättistyyppisellä illallisella. Pakaste pyttistä, kalapuikkoja, suolakurkku ja ja kirsikka tomaatteja. Typy nääs väsähti ennen kokkauksen aloitusta kun tuli tuo pakollinen kylpy kokkauksen sijasta

 

..saanksmää tulla? Vaikka kyllä mä meinasin etten tuukaan, kun joku raja tässä meikäläisenkin olemisessa, mutta sitten mä huomasin että täällä jo oonkin ja

Sitäpaitti mä tarviin jotenki nytkyllä hiukan tasoittavaa seuraa kaiken tuon ooämgeesikasiidee- pläjäytyksen muodossa ja tiiän että sitä täältä löytyy

Ja kahvia oon ottanu näemmä tarpeeksi kun lipsahti överit hymiöosastolla

Röyh...moro

 

Kuumaa kahvia...

 

Kuumaa kahvia...

Nam