Harvoin syön sipsiä, nyt ostin pitkästä aikaa.
Mitä tekemistä sipseillä on rannekanavalngelmien kanssa ? Varsinkaan kun harvoin syön?
Tämä on jo 10 vuotta vanha uutinen:
"Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan eräiden rikkakasvien ja perunaruton torjunnassa käytettyjen torjunta-aineiden käyttöä koskevat rajoitukset ovat perusteltuja. Laajassa hankkeessa selvitettiin torjunta-aineiden käyttäytymistä maassa ja niiden vaikutuksia maan mikrobeihin pitkäaikaisessa perunanviljelyssä.
Perunan viljelyssä käytettävien rikkakasvien torjunta-aineiden metributsiinin (Senkor) ja linuronin (Afalon-neste) ja perunaruton torjunta-aine fluatsinamin (Shirlan) toistuvasta käytöstä aiheutuvia maaperän torjunta-ainejäämiä tutkittiin kenttäkokeissa kolmella paikkakunnalla kolmen vuoden ajan. Torjunta-aineiden maaperäkäyttäytymistä selvitettiin myös tietokonemallinnuksen ja talvisimulointikokeen avulla. Mikrobivaikutuksia tutkittiin astia- ja kenttäkokein. Lopuksi tuloksia käytettiin maaperäeliöiden riskinarviointiin, jonka avulla selvitettiin, ovatko torjunta-aineille annetut käytön rajoitukset tarpeellisia.
Hankkeen tuloksena saatiin Suomen pohjoisiin oloihin soveltuvaa tietoa, jota on saatavilla vain harvoista torjunta-aineista. Yleensä niiden hyväksyminen perustuu muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin.
Leudot talvet lisäävät kulkeutumisriskiä
Tutkimuksen mukaan maaperään kertyi fluatsinamia ja linuronia, kun niitä käytettiin peräkkäisinä vuosina. Metributsiinia kertyi maahan vähemmän, mutta se oli maassa herkästi kulkeutuvaa. Fluatsinamin puoliintumisaika oli selvästi pitempi kuin kirjallisuudessa on esitetty. Pitkään jatkuva märkyys näyttää pystyvän irrottamaan maahan sitoutuneita metributsiini- ja linuronijäämiä maaveteen. Maan jäätyminen talvella viivästyttää torjunta-aineiden hajoamista. Yhä yleisemmät leudot talvet ja pitkään vetiset pellot lisäävät torjunta-aineiden kulkeutumisriskiä pinta- ja pohjavesiin.
Fluatsinami havaittiin voimakkaasti myrkylliseksi bakteeritestissä vielä talven jälkeenkin. Useimpien mikrobien toimintaa kuvaavien entsyymien aktiivisuudet laskivat perunaa kasvavissa astioissa, kun samaan maahan lisättiin kaikkia kolmea torjunta-ainetta. Toisaalta herbisidit lisäsivät monien entsyymien aktiivisuuksia laboratoriokokeissa ilman kasveja. Metributsiini vähensi nitrifikaatiota laboratoriossa. Torjunta-aineiden vaikutukset maan mikrobien toimintaan olivat usein tilapäisiä, mutta ne saattoivat vaikuttaa bakteerien ja sienten lajistoon maassa.
Rajoitukset syytä säilyttää
Fluatsinamia ja linuronia sisältävillä torjunta-aineilla on Suomessa toistuvan käytön rajoitus peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla. Riskinarvioinnin perusteella näiden aineiden toistuvasta käytöstä aiheutuu riskiä maaperän eliöille, joten toistuvan käytön rajoitus on perusteltua. Metributsiinia sisältävien torjunta-aineiden käyttö on Suomessa kielletty pohjavesialueilla. Tutkimuksen valossa metributsiinin kulkeutumisriski on Suomen oloissa suuri, joten pohjavesirajoitus on syytä säilyttää. Metributsiinin toistuvaa käyttöä samalla peltolohkolla ei kuitenkaan ole tarpeen rajoittaa.
Jatkuva perunanviljely tai minkä tahansa kasvin viljely samalla pellolla vuodesta toiseen johtaa yksipuoliseen torjunta-aineiden käyttöön ja lisää torjunta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä, joten monipuoliseen viljelykiertoon tulisi pyrkiä kaikin keinoin. Perunanviljelyssä torjunta-aineiden hajoamista maassa voitaisiin ehkä edistää mm. perunan varsiston murskauksella ja peltojen kevätmuokkauksilla.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimushanke käynnistyi vuonna 2004 ja siihen osallistuivat Helsingin, Jyväskylän ja Kuopion yliopistot, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Perunantutkimuslaitos (PETLA) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Loppuraportti julkistetaan päätösseminaarissa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) 16.4.2008, seminaariohjelma liitteenä."
Mukulakasveihin ne kaikki kertyy, kuten myös juureksiin.