Hyvin muistettu
Aloittelen juuri toista lääkekiertoa. Eli Letrozolilla ovis (että se tulisi siltä oikealta puolelta) ja Lugesteron tukilääkkeenä oviksen jälkeen. Itse kävin ihan tavallisella gynellä kun sain lääkkeet. Tai oli hän lapsettomuuteen erikoistunut, mutta oma ajatus ei ollut aloitella mitään hoitoja, vaan enemmänkin kysyä mielipidettä tähän omaan tilanteeseen, kun tuo väärän puolen munasarja ovuloi jatkuvasti ja kuukaudet kuluivat. No hän kysyi mitä mieltä olisin ovulaation induktiosta ja tietty halusin kokeilla
Ei tarvinnut kuin ekassa kierrossa käydä vasteultrassa tsekkaamassa, ettei follikkeleita ollut kehittynyt liikaa. Nyt saan syödä lääkkeitä ihan itsekseni.
Toki meillä on se tilanne, että vika on ihan selkeästi minussa (tai ainakin hyvin suurilta osin), joten oli helppoa ruveta ilman tutkimuksia sitä vikaa hoitamaan. Esim. jos miehessä on vikaa niin eihän silloin pelkistä hormoneista ole iloa, vaan pitäisi vähintään inseminaatio siihen yhdistää. Mutta voithan kuitenkin käydä gynellä kysymässä mielipidettä. Itse en ainakaan ole yhtään ultrakäyntiä katunut
Fiilikset yrityksen suhteen... Hmm, vaihtelee
Ei tämä nyt enää mitään vaaleanpunaista hattaraa tietenkään ole, mutta välillä on silti ihan toiveikas olo
Välillä taas tekee mieli luovuttaa kokonaan, kun tuntuu että tässä menee vielä vuosia... Noh... Päivä kerrallaan eteenpäin, niin pysyy pää kasassa.