vähän vois rauhottua sen Jallun kanssa, kamalaa katella jo.
Viimeksi kun mulle reaalimaailmassa noin sanottiin, niin ilta pari tuntia myöhemmin sanojan osalta päättyi siihen, että jouduin kantamaan hänet kotiin ennen palaamistani nurkkabaariin. Siis hänen kotiinsa. Poliisia ei viittitty vaivata. Väärin, koska kukaan pöydästä ei ollu mikään lääketieteen asiantuntija sanomaan, että onko oma sänky vai sairaala oikee paikka.
Luotimme juoppojen asiantuntemukseen ja siihen, että neito ei kaipaa sairaanhoitoa tai poliisia vaan ihan oma sänky riittää.
Kämpille mentäessään jouduin kaivamaan käsilaukustaan avaimet. Hänestä itsestään ei siihen ollut. Rikos.
Eteisessä oli oksennusämpäriksi kelpaava siivousämpäri johon valutin pohjalle hieman vettä. Rikos, koska minulla ei ole mitään asiaa hänen kylpyhuoneeseensa. Hän on pyytänyt minua viemään vain kotiinsa, semmoiset 30 kertaa matkan varrella.
Kun hänellä seuraavana päivänä oli silmä mustana niin yhtälöhän oli selvä; minut on viimeksi nähty hänen seurassaan.
Mutta mä en lakkaa ihmisistä välittämästä sen perusteella mitä pahantahtoiset kielet saavat minusta päähänsä kertoa.
He eivät tiedä mistään mitään, eivät osaa mistään mitään mutta mielellään levittävät kaikenlaista paskaa.