Mitralaisuus, Jeesus-kandidaatit ym.kristinuskon kilpailijat antiikin aikoina

Tarkoituksena ei ole "tuomita", vaan varoittaa ihmisiä eksytyksestä. Sellaisen päätelmän olen tehnyt ja aika monikin on huomannut, että aidolla uskolla Jeesukseen on parantava vaikutus. Ihan omakohtaisesti voin sen sanoa, että voisin olla ties kuinka vahvojen lääkkeiden vaikutuksen alaisena ja psykoosissa, jos en olisi uskossa. En usko että muu olisi tätä mun elämäntilannetta pelastanut, kuin usko Jeesukseen.
Kaikkea olen kyllä kokeillut, myös niitä lääkkeitä, psykologilla käyntejä ym. Mutta niistä ei ollut oikein hyötyä... Joku vaan aina ahdisti ja puristi mun sisällä... Sitten luin Raamatusta vanhasta testamentista kohdan, Jesaja 53 (muistaakseni), jossa "ennustettiin" jo Jeesuksesta että Hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava , joka kantoi myös meidän sairautemmekin. Tarkemmin voit lukea Raamatusta jos kiinnostaa. Tuo lause vaan paranti mun sen sisäisen ahdistuksen ja pelon , kun ymmärsin että jos olen uskossa, saan myös uskoa että Herra haluaa ottaa nämä taakat pois minun harteilta ja kantaa ne.
Noh, mihin tällä tähtään, on sekin asia että monessa muussa uskonnossa luvataan myös paranemista ja eheytymistä... mutta silti ne ihmiset eivät parane oikeasti, että tilalle voi tulla joku muu sairaus tai joutuu kärsimään pahoista psyykkisistä ongelmista ikänsä ja vaan sekavammaksi menee. Et jos joku pystyy tuomaan mun elämään vapauden niistä taakoista lopullisesti, (mistä yritin kaikin keinoin päästä pois muulla tavalla ensin,) niin kyllä minä uskon että sellainen Jumala on olemassa.
Olen kuullut ja nähnyt paljon pahaa meedioihin liittyen ja ajatuskin niistä jo ahdistaa... siis se mihin ne ihmiset ovatkaan menneet sotkemaan itsensä, mutta yksin Herra voi ne niistä ongelmista vapauttaa ja se vapaus on jokaiselle tarjolla, joka vaan täydestä sydämenhalusta haluaa luovuttaa elämänsä Jeesukselle.

Ja tuo nainen on heikompi kuin mies, niin en kyllä sitä sano, ettei olisi vahvoja ja määrätietoisia naisia. Ihmiset ovat erillaisia ja usein olosuhteidensakin uhreja, joku tyttö on joutunut olemaan pienestä pitäen vahva... kun on joutunut eroon vanhemmistaan ja tai menettänyt vaikka äitinsä, tai nähnyt miten saamattomia omat vanhemmat ovat olleet ja päättänyt että minähän en sitten ole surkea tässä elämässä, ja saattaa ollakin sitten oikea uranainen. Mutta Raamatun esimerkkien mukaan, naisen asema olisi kumminkin se joka huolehtii lapsista, kodista, ja monesta muustakin asiasta, mutta miehellä olisi se päävastuu perheestä. Uskon että moni esim. perheen äiti joutuu olosuhteiden pakosta tässäkin kärsimään vaikka ahdistuneisuushäiriöistä ja muusta , kun nainen joutuu kantamaan perheestä suuremman vastuun kuin kuuluisi ja olisi itselle sopivaa. Nykymaailman paineet on niin kovat monelta suunnalta, pitää olla talot ja autot ja kaikki, kovat velat painaa niskaan eikä tiedetä miten pärjätään rahallisesti edes äitiysloman loppuun...
Ja onhan se joillekin kova pala ylpeydelle, hyväksyä olevansa jotenkin heikompi.
Minulle se on tavallaan ollut vaan helpotus, myöntyä siihen ja sanoa ettei mun tarvitse taipua jonkun tietyn muotin mukaan tänne maailmaan.
Mutta nyt mun pitää jo alkaa tekemäänkin jotain, joten toivottavasti tästä vastauksesta oli edes jotain apua

Hmm. No tä on just tämä. " Olen kuullut ja nähnyt paljon pahaa meedioihin liittyen ja ajatuskin niistä jo ahdistaa... siis se mihin ne ihmiset ovatkaan menneet sotkemaan itsensä"
Ihan samoin minä olen lukenut raamatusta paljon pahaa, nähnyt miten uskontoa käytetään aseena ihmisiä vastaan, miten uskonnon nimissä tehdään pahaa. Paljon enemmän pahaa, kuin yksikään meedio on koskaan aiheuttanut. En siltikään tuomitse kristittyjä, eivätkä ajatus heistä ahdista, kuten sinua ahdistaa ajatuskin meedioista.
Nämä on taas näitä asioita, joita minun on vaikea ymmärtää.

En ymmärrä sitäkään, että jos kerran naisella on vastuu lapsista, kodista ja monista muistakin asioista, niin mikä se miehen päävastuu sitten on? Eihän sille enää jää mitään vastuuta mistään?
Eikös ne lapset juurikin ole se kaikkein oleellisin osa sitä vastuuta?

Mun nähdäkseni on kiva jakaa taakka mieheni kanssa. Me kannamme yhdessä vastuun taloudesta, kodista, lapsista ja perheestämme. Taakka painaa vähemmän, kun sitä on jakamassa kaksi aikuista. Tasapuolisesti ja kaikilla osa- alueilla.
En voisi koskaan elämässäni heittäytyä sivustakatsojaksi omaan elämääni ja nimetä jonkun muun olemaan "päävastuussa" minusta ja lapsistani tai perheeni hyvinvoinnista. Koko ajatus tuntuu minusta naurettavalle ja vähän raivostuttavan typerällekkin.
Minä olen vastuussa itsestäni ja lapsistani. Minun mieheni on vastuussa itsestään ja lapsistaan.

Itseasiassa juurikin kristittyjen (useimpien) nais- mies näkökulma on yksi niistä syistä, miksi minä koen olevani hyvin etäällä kyseisestä uskonnosta.

 

Hmm. No tä on just tämä. " Olen kuullut ja nähnyt paljon pahaa meedioihin liittyen ja ajatuskin niistä jo ahdistaa... siis se mihin ne ihmiset ovatkaan menneet sotkemaan itsensä"
Ihan samoin minä olen lukenut raamatusta paljon pahaa, nähnyt miten uskontoa käytetään aseena ihmisiä vastaan, miten uskonnon nimissä tehdään pahaa. Paljon enemmän pahaa, kuin yksikään meedio on koskaan aiheuttanut. En siltikään tuomitse kristittyjä, eivätkä ajatus heistä ahdista, kuten sinua ahdistaa ajatuskin meedioista.
Nämä on taas näitä asioita, joita minun on vaikea ymmärtää.

En ymmärrä sitäkään, että jos kerran naisella on vastuu lapsista, kodista ja monista muistakin asioista, niin mikä se miehen päävastuu sitten on? Eihän sille enää jää mitään vastuuta mistään?
Eikös ne lapset juurikin ole se kaikkein oleellisin osa sitä vastuuta?

Mun nähdäkseni on kiva jakaa taakka mieheni kanssa. Me kannamme yhdessä vastuun taloudesta, kodista, lapsista ja perheestämme. Taakka painaa vähemmän, kun sitä on jakamassa kaksi aikuista. Tasapuolisesti ja kaikilla osa- alueilla.
En voisi koskaan elämässäni heittäytyä sivustakatsojaksi omaan elämääni ja nimetä jonkun muun olemaan "päävastuussa" minusta ja lapsistani tai perheeni hyvinvoinnista. Koko ajatus tuntuu minusta naurettavalle ja vähän raivostuttavan typerällekkin.
Minä olen vastuussa itsestäni ja lapsistani. Minun mieheni on vastuussa itsestään ja lapsistaan.

Itseasiassa juurikin kristittyjen (useimpien) nais- mies näkökulma on yksi niistä syistä, miksi minä koen olevani hyvin etäällä kyseisestä uskonnosta.

Siis juuri näin molemmat on kyllä vastuussa lapsista, kodista ja muusta, mutta isoimmat päätökset päättää mies. Niistä toki puhutaan ja neuvotellaan. Kyllä jos mies olis minun moneen ehdotukseen taipunut niin oltais perikadossa, mutta onneksi olen sitten suostunut asiassa miestä kuuntelemaan
Et ei se sen kummempaa ole, mut naisen ei vaan kuuluisi olla se jonka hallinnassa on kaikki perheeseen asiat, siis sillä tavalla et sanoo aina viimesen sanan kaikkeen ja mies vikisee enpä tuota nyt sen paremmin osaa selittää.

Ja siitä pitikin mainita, että uskonnon nimissä voi tehdä kuka mitä vaan... mutta onko se usko PELASTAVAA uskoa, jolla päästään eräänä päivänä taivaaseen, se onkin eri asia.
Raamatussakin myös sanotaan, että itse saatanakin pukeutuu valkeuden enkeliksi ja yrittää eksyttää kaikki.
Se meedioissa ahdistaa, että altistavat itsensä vaaralle, ja sellaiselle opille mikä on täysin sielunvihollisen keksintöjä.

 

Siis juuri näin molemmat on kyllä vastuussa lapsista, kodista ja muusta, mutta isoimmat päätökset päättää mies. Niistä toki puhutaan ja neuvotellaan. Kyllä jos mies olis minun moneen ehdotukseen taipunut niin oltais perikadossa, mutta onneksi olen sitten suostunut asiassa miestä kuuntelemaan
Et ei se sen kummempaa ole, mut naisen ei vaan kuuluisi olla se jonka hallinnassa on kaikki perheeseen asiat, siis sillä tavalla et sanoo aina viimesen sanan kaikkeen ja mies vikisee enpä tuota nyt sen paremmin osaa selittää.

Ja siitä pitikin mainita, että uskonnon nimissä voi tehdä kuka mitä vaan... mutta onko se usko PELASTAVAA uskoa, jolla päästään eräänä päivänä taivaaseen, se onkin eri asia.
Raamatussakin myös sanotaan, että itse saatanakin pukeutuu valkeuden enkeliksi ja yrittää eksyttää kaikki.
Se meedioissa ahdistaa, että altistavat itsensä vaaralle, ja sellaiselle opille mikä on täysin sielunvihollisen keksintöjä.

Niin, siis tässä ero. Meillä tehdään päätökset yhdessä. Meillä mies ei ole mikään isojen päätöksien tekijä, johon minä voin ehkä vaikuttaa. Meillä on kummallakin aivan yhtä suuri valta isojen asioiden suhteen.
Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.

 

Niin, siis tässä ero. Meillä tehdään päätökset yhdessä. Meillä mies ei ole mikään isojen päätöksien tekijä, johon minä voin ehkä vaikuttaa. Meillä on kummallakin aivan yhtä suuri valta isojen asioiden suhteen.
Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.

Suurimmassa osassa suomalaisista perheistä nimenomaan nainen on nykyään se joka tekee valtaosan päätöksistä. Uskikset tietty erillään.

 

Niin, siis tässä ero. Meillä tehdään päätökset yhdessä. Meillä mies ei ole mikään isojen päätöksien tekijä, johon minä voin ehkä vaikuttaa. Meillä on kummallakin aivan yhtä suuri valta isojen asioiden suhteen.
Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.

Miten tiedät, että jokin perhe on harras kristitty? Miten sen määrittelet? Onko muotomenojen noudattaminen harrasta kristillisyyttä, ja tunnetko yhtään ns elävässä uskossa elävää kristittyä? Niissä on ero kuin yöllä ja päivällä. Ensinkään et voi tietää mitä kulissien takana tapahtuu, vaikka hyvinkin muotomenoja noudattava "harras" kristitty perhe voi harjoittaa siellä pimeydessä vaikka mitä. Sieltä tulee nimenomaan toisen alistaminen, jota voi esiintyä sitten niinkin, että nainen hallitsee miestä, eikä mies saa olla mies.
Raamatussa nimenomaan sanotaan, että miehen tulee rakastaa vaimoaa niin kuin Kristus rakastaa seurakuintaansa, eli on aikamoiset vaatimukset miehellekin. Kenellä olisi vaikeuksia silloin elää miehensä kanssa, joka todellakin on valmis antamaan henkensä vaimonsa ja perheensä puolesta, sekä rakastaa heitä niin, että tekee aina sitä, mikä perheelle on parasta. Ja vaimolle taas on sanottu, että tämän tulee kunnioittaa miestään. Kun mies nauttii vaimon kunnioitusta, eikä ole tarpeen alistaa miestään, niin eiköhän siinäkin tapauksessa ole onnellisuuden avaimet aika lähellä.
Olet kyllä ymmärtänyt asian aivan väärin, ei Kristuksessa ensinäkään ole naista ja miestä. Kaikki ovat Hänen edessään tasa-arvoisia, mutta eiväthän kaikki olekaan Jumalan lapsia. Eivät uskovat naiset kulje kaavuissa miehen perässä kyselemässä ja anomassa, kyllä se tapa kuuluu ihan muuhun uskontoon.

Tärkein pointti on kuitenkin sinunkin ymmärtää, etteivät tosiaan kaikki ole Jumalan lapsia, jolloin ei voi myöskään nauttia Isän perinnöstä, eikä niistä "oikeuksista", joita Jumalan lapsena saa omistaa. Tämä on sitten ihan se oma valinta, kuka haluaa Israelin Jumalan lapsi olla.
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,"
Ei Jumala ole asettanut naista mihinkään ala-arvoiseen asemaan. Vastoin sen aikaista kulttuuria, Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen nimenomaan naiselle, jonka todistuarvo oli puolet miehen todistusarvosta.

 

Miten tiedät, että jokin perhe on harras kristitty? Miten sen määrittelet? Onko muotomenojen noudattaminen harrasta kristillisyyttä, ja tunnetko yhtään ns elävässä uskossa elävää kristittyä? Niissä on ero kuin yöllä ja päivällä. Ensinkään et voi tietää mitä kulissien takana tapahtuu, vaikka hyvinkin muotomenoja noudattava "harras" kristitty perhe voi harjoittaa siellä pimeydessä vaikka mitä. Sieltä tulee nimenomaan toisen alistaminen, jota voi esiintyä sitten niinkin, että nainen hallitsee miestä, eikä mies saa olla mies.
Raamatussa nimenomaan sanotaan, että miehen tulee rakastaa vaimoaa niin kuin Kristus rakastaa seurakuintaansa, eli on aikamoiset vaatimukset miehellekin. Kenellä olisi vaikeuksia silloin elää miehensä kanssa, joka todellakin on valmis antamaan henkensä vaimonsa ja perheensä puolesta, sekä rakastaa heitä niin, että tekee aina sitä, mikä perheelle on parasta. Ja vaimolle taas on sanottu, että tämän tulee kunnioittaa miestään. Kun mies nauttii vaimon kunnioitusta, eikä ole tarpeen alistaa miestään, niin eiköhän siinäkin tapauksessa ole onnellisuuden avaimet aika lähellä.
Olet kyllä ymmärtänyt asian aivan väärin, ei Kristuksessa ensinäkään ole naista ja miestä. Kaikki ovat Hänen edessään tasa-arvoisia, mutta eiväthän kaikki olekaan Jumalan lapsia. Eivät uskovat naiset kulje kaavuissa miehen perässä kyselemässä ja anomassa, kyllä se tapa kuuluu ihan muuhun uskontoon.

Tärkein pointti on kuitenkin sinunkin ymmärtää, etteivät tosiaan kaikki ole Jumalan lapsia, jolloin ei voi myöskään nauttia Isän perinnöstä, eikä niistä "oikeuksista", joita Jumalan lapsena saa omistaa. Tämä on sitten ihan se oma valinta, kuka haluaa Israelin Jumalan lapsi olla.
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,"
Ei Jumala ole asettanut naista mihinkään ala-arvoiseen asemaan. Vastoin sen aikaista kulttuuria, Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen nimenomaan naiselle, jonka todistuarvo oli puolet miehen todistusarvosta.

aivan jeesuksen tappoi israelilainen jeesus tosin oli aramelialainen

 

aivan jeesuksen tappoi israelilainen jeesus tosin oli aramelialainen

ihan uusi kansallisuus tuo aramelialainen
tietenkin jos tarkoitat aramean kieltä, niin eri asia. Jäikö kirjautumatta

 

Suurimmassa osassa suomalaisista perheistä nimenomaan nainen on nykyään se joka tekee valtaosan päätöksistä. Uskikset tietty erillään.

No sille minustakin näyttää, että naiset on enemmänkin niitä vetovastuussa olevia päättäjiä.

 

Miten tiedät, että jokin perhe on harras kristitty? Miten sen määrittelet? Onko muotomenojen noudattaminen harrasta kristillisyyttä, ja tunnetko yhtään ns elävässä uskossa elävää kristittyä? Niissä on ero kuin yöllä ja päivällä. Ensinkään et voi tietää mitä kulissien takana tapahtuu, vaikka hyvinkin muotomenoja noudattava "harras" kristitty perhe voi harjoittaa siellä pimeydessä vaikka mitä. Sieltä tulee nimenomaan toisen alistaminen, jota voi esiintyä sitten niinkin, että nainen hallitsee miestä, eikä mies saa olla mies.
Raamatussa nimenomaan sanotaan, että miehen tulee rakastaa vaimoaa niin kuin Kristus rakastaa seurakuintaansa, eli on aikamoiset vaatimukset miehellekin. Kenellä olisi vaikeuksia silloin elää miehensä kanssa, joka todellakin on valmis antamaan henkensä vaimonsa ja perheensä puolesta, sekä rakastaa heitä niin, että tekee aina sitä, mikä perheelle on parasta. Ja vaimolle taas on sanottu, että tämän tulee kunnioittaa miestään. Kun mies nauttii vaimon kunnioitusta, eikä ole tarpeen alistaa miestään, niin eiköhän siinäkin tapauksessa ole onnellisuuden avaimet aika lähellä.
Olet kyllä ymmärtänyt asian aivan väärin, ei Kristuksessa ensinäkään ole naista ja miestä. Kaikki ovat Hänen edessään tasa-arvoisia, mutta eiväthän kaikki olekaan Jumalan lapsia. Eivät uskovat naiset kulje kaavuissa miehen perässä kyselemässä ja anomassa, kyllä se tapa kuuluu ihan muuhun uskontoon.

Tärkein pointti on kuitenkin sinunkin ymmärtää, etteivät tosiaan kaikki ole Jumalan lapsia, jolloin ei voi myöskään nauttia Isän perinnöstä, eikä niistä "oikeuksista", joita Jumalan lapsena saa omistaa. Tämä on sitten ihan se oma valinta, kuka haluaa Israelin Jumalan lapsi olla.
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,"
Ei Jumala ole asettanut naista mihinkään ala-arvoiseen asemaan. Vastoin sen aikaista kulttuuria, Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen nimenomaan naiselle, jonka todistuarvo oli puolet miehen todistusarvosta.

Jos mä sanon, että joku on harras kristitty, niin sehän on aina juurikin sitä, mitä se ihminen kertoo itse olevansa. Mä en pääse toisen päänsisään tai kärpäsenä kattoon seuraamaan mikä tilanne oikeasti on.

Mun nähdäkseni kunnioitus on kaksisuuntainen tie. Ei vain vaimon velvollisuus.
Jos kristuksen edessä kaikki on saman arvoisia, miksi raamatussa on niin tarkkaan määritelty naisen ja miehen velvollisuuksien erot?

 

Jos mä sanon, että joku on harras kristitty, niin sehän on aina juurikin sitä, mitä se ihminen kertoo itse olevansa. Mä en pääse toisen päänsisään tai kärpäsenä kattoon seuraamaan mikä tilanne oikeasti on.

Mun nähdäkseni kunnioitus on kaksisuuntainen tie. Ei vain vaimon velvollisuus.
Jos kristuksen edessä kaikki on saman arvoisia, miksi raamatussa on niin tarkkaan määritelty naisen ja miehen velvollisuuksien erot?

Miksi sinun pitää kaikki vääntää jotenkin kieroon. Eiköhän rakkaus pidä sisällään nimenomaan kunnioittamisen.
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Meidän käsketään rakastamaan nimenomaan lähimmäistämme, ja kukahan se lähin ihminen sitten on??

 

ihan uusi kansallisuus tuo aramelialainen
tietenkin jos tarkoitat aramean kieltä, niin eri asia. Jäikö kirjautumatta

sillon olit sen kansalainen minkä protektuurissa synnyit aramenialainen oli aramenialainen.

 

sillon olit sen kansalainen minkä protektuurissa synnyit aramenialainen oli aramenialainen.

Jeesus oli kylläkin juudealainen.

 

Jeesus oli kylläkin juudealainen.

Nimenomaa, Juudaan jalopeura, puhui äidinkielenään arameaa, kuten äitinsäkin.

 

sillon olit sen kansalainen minkä protektuurissa synnyit aramenialainen oli aramenialainen.

Itseasiassa juutalaiset syntyivät nimenomaan johonkin 12:sta sukukunnasta.

 

Miksi sinun pitää kaikki vääntää jotenkin kieroon. Eiköhän rakkaus pidä sisällään nimenomaan kunnioittamisen.
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Meidän käsketään rakastamaan nimenomaan lähimmäistämme, ja kukahan se lähin ihminen sitten on??

Mä väännän kaiken kieroon???
Mun mielestä tuo kaikki on ihan kierossa ja mä vaan tuon sen esiin?

 

Mä väännän kaiken kieroon???
Mun mielestä tuo kaikki on ihan kierossa ja mä vaan tuon sen esiin?

Niin että sinä ihan mielenkiinnosta kysele, mutta sitten ne vastaukset eivät miellytä.
Jos oikeasti mielenkiinnosta kyselisit, niin silloin myöskin ottaisit vastaan ne vastaukset, etkä yrittäisi vääristää toisen ihmisen uskoa sellaiseksi, jota se ei ole, koska ethän sinä voi toisen uskoa tietää, tuntea tai ymmärtää.
Mutta etsivälle kyllä asiat avautuvat, jos etsii vilpittömällä sydämellä, eikä niin, että kaikin voimin yrittää osoittaa toisen uskon turhaksi ja vääräksi.

 

Niin että sinä ihan mielenkiinnosta kysele, mutta sitten ne vastaukset eivät miellytä.
Jos oikeasti mielenkiinnosta kyselisit, niin silloin myöskin ottaisit vastaan ne vastaukset, etkä yrittäisi vääristää toisen ihmisen uskoa sellaiseksi, jota se ei ole, koska ethän sinä voi toisen uskoa tietää, tuntea tai ymmärtää.
Mutta etsivälle kyllä asiat avautuvat, jos etsii vilpittömällä sydämellä, eikä niin, että kaikin voimin yrittää osoittaa toisen uskon turhaksi ja vääräksi.

Olen pahoillani, mutta minun on vaikea tyytyä epätarkkaan ympäripyöreään vastaukseen, joka ei itseasiassa vastaa edes kysymykseeni.

En pidä itseäni niin suurena auktoriteettina, että voisini vääristää kenenkään uskoa yhtään miksikään.

Minulle, etsivälle on asiat avautuneet, kun olen vilpittömällä sydämellä etsinyt. Minun silmiini ne näyttää aivan toiselle kuin monen muun. Mikäli olisit kiinnittänyt huomiota mihinkään sanomaani tai kysymääni, olisit huomannut, etten ole yrittänyt vakuuttaa kenenkään uskon olevan "väärässä".

En edelleenkään ymmärrä, mitä pahaa on kysymyksissä? Jos sinä olisit vakuuttunut uskostasi, et olisi noin epävarma ja ahdistunut minun kysymyksistäni. Etkä edes syyttelisi minua vääristelystä. Sinä vastaisit kysymyksiini, etkä ottaisi niitä henkilökohtaisina loukkauksina.

Se, mikä minua hämää eniten, on se, että mitään ei saisi kyseenalaistaa, vaan se koetaan hyökkäyksenä tai henkilökohtaisena loukkauksena.

 

Olen pahoillani, mutta minun on vaikea tyytyä epätarkkaan ympäripyöreään vastaukseen, joka ei itseasiassa vastaa edes kysymykseeni.

En pidä itseäni niin suurena auktoriteettina, että voisini vääristää kenenkään uskoa yhtään miksikään.

Minulle, etsivälle on asiat avautuneet, kun olen vilpittömällä sydämellä etsinyt. Minun silmiini ne näyttää aivan toiselle kuin monen muun. Mikäli olisit kiinnittänyt huomiota mihinkään sanomaani tai kysymääni, olisit huomannut, etten ole yrittänyt vakuuttaa kenenkään uskon olevan "väärässä".

En edelleenkään ymmärrä, mitä pahaa on kysymyksissä? Jos sinä olisit vakuuttunut uskostasi, et olisi noin epävarma ja ahdistunut minun kysymyksistäni. Etkä edes syyttelisi minua vääristelystä. Sinä vastaisit kysymyksiini, etkä ottaisi niitä henkilökohtaisina loukkauksina.

Se, mikä minua hämää eniten, on se, että mitään ei saisi kyseenalaistaa, vaan se koetaan hyökkäyksenä tai henkilökohtaisena loukkauksena.

Mikä on ympäripyöreä vastaus jonka olet kysymykseesi saanut?
Tottakai saa kysyä, mutta jos ne perustellaan raamatun sanalla, koska eihän raaamtun sannan uskova voi niitä muulla perustella. sama asia islamin kanssa, jos kysyn jotain islamista, niin totta kai miä odotan, että henkilö perustelee sen minulle koraanilla.
Mutta ihminen, joka ei elä uskovan elämää, ei voi ymmärtää miksi jokin asia on niin kuin se kirjoitettu.
Laita jokin kysymys, niinkatsotaan. Tuskin siis pääsemme yhteisymärräykseen vastauksesta, koskapa minä perustelen sen raamatulla, joka on minun elämäntapani, kun taas sinä perustelet omalla elämänkokemuksellasi ja omalla uskollasi, joka ei ole amaan lähteeseen perustuvaa. Ja tämä ei tarkoita sitä, että halveksin uskoasi, vaan sitä, että koska alkuperä on eri, niin me tuskin pääsemme lopputulemassa samaan pisteeseen.

 

Mikä on ympäripyöreä vastaus jonka olet kysymykseesi saanut?
Tottakai saa kysyä, mutta jos ne perustellaan raamatun sanalla, koska eihän raaamtun sannan uskova voi niitä muulla perustella. sama asia islamin kanssa, jos kysyn jotain islamista, niin totta kai miä odotan, että henkilö perustelee sen minulle koraanilla.
Mutta ihminen, joka ei elä uskovan elämää, ei voi ymmärtää miksi jokin asia on niin kuin se kirjoitettu.
Laita jokin kysymys, niinkatsotaan. Tuskin siis pääsemme yhteisymärräykseen vastauksesta, koskapa minä perustelen sen raamatulla, joka on minun elämäntapani, kun taas sinä perustelet omalla elämänkokemuksellasi ja omalla uskollasi, joka ei ole amaan lähteeseen perustuvaa. Ja tämä ei tarkoita sitä, että halveksin uskoasi, vaan sitä, että koska alkuperä on eri, niin me tuskin pääsemme lopputulemassa samaan pisteeseen.

Miksi Jeesus sanoo, että taivaaseen pääsee, jos sydämessään uskoo Jumalaan? - ja silti raamattu on täynnä käskyjä joiden noudattamatta jättämisestä joutuu helvettiin?

Miksi vammaiset ei saa mennä ehtoolliselle eikä kirkon etuosaan?

Miksi tyttärensä saa myydä torilla?

Miksi jotkin asiat raamatussa ohitetaan nykypäivänä "ei nykypäivään kuuluvina", mutta pidetään kynsinhamapain kiinni siitä, että seksi kuuluu avioliittoon tai että homous on väärin.

 

Miksi Jeesus sanoo, että taivaaseen pääsee, jos sydämessään uskoo Jumalaan? - ja silti raamattu on täynnä käskyjä joiden noudattamatta jättämisestä joutuu helvettiin?

Miksi vammaiset ei saa mennä ehtoolliselle eikä kirkon etuosaan?

Miksi tyttärensä saa myydä torilla?

Miksi jotkin asiat raamatussa ohitetaan nykypäivänä "ei nykypäivään kuuluvina", mutta pidetään kynsinhamapain kiinni siitä, että seksi kuuluu avioliittoon tai että homous on väärin.

Jeesushan on koko kristinuskon perusta, ilman Jeesusta ei ole Isää. Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Jeesus täytti koko lain, koska ihminen ei siihen pystynyt.
Meille ei ole annettu kuin kaksi asiaa, joita meidän tulee noudattaa. Eli rakkauden kaksoiskäsky, rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestä, sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Hyvin yksinkertaista.

Juuri tuollaiset perinnäissäännöt, kuten se ettei vammaisille tarjota ehtollista, eivät ole raamatusta, vaan täysin jonkin kirkolliskokouksen perutama sääntö, joka ei missään kohden perustu raamattuun. Sanoiko Jeesus jossain kohden, että vammaisille ei ehtoollista anneta. Juuri tuollaisista asioista Jeesus nimenomaan halusi varoittaa seuraajiaan ja siksi Hän sanoikin fariseuksia (sen ajan pappeja) että he olivat kyykäärmeitten sikiöitä. Pistivät ihmisten päälle sellaisia käskyjä, joita kukaan, eivät edes he itse, voineet noudattaa, ja tulla käytöksellään estivät ihmisten pääsyn Jumalan luokse.

Seksin kuuluminen avioliittoon suojelee nimenomaan aika monelta asialta. Jos ajattelet vaikkapa ensirakkautta, kuinka se jää aina ihmisen mieleen. Se pysyy siellä aina, koska tämä rakkaus on niin syvää jne. Jos ihmiset pysyisivät uskollisina, olisivat avioliitot onnellisia, säästyisi seksitaudeilta, lapset säästyisivät avioeroilta jne..... seksi on vain yksi asia.

 

Niin, siis tässä ero. Meillä tehdään päätökset yhdessä. Meillä mies ei ole mikään isojen päätöksien tekijä, johon minä voin ehkä vaikuttaa. Meillä on kummallakin aivan yhtä suuri valta isojen asioiden suhteen.
Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.

Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.[/QUOTE]

No niin meilläkin tehdään päätökset yhdessä, mutta joskus on asioita jolloin miehen arviointikyky on parempi. Naiset voi valita asioita esim tunteidensa perusteella, ja onko valintoja hyvä tehdä tunnepohjalta, harvoin kyllä. Miehet ei ole niin tunteiden riepoteltavissa, kuin suurinosa naisista taas on.
Syntiinlankeemuksessa, se oli Eeva joka lankesi houkutukseen, siinä jo esimerkki että jo aikojen alussa nainen oli vietävissä.
Mutta huomaan, ettei sinulla ole oikein sitä vastaanottoa näille asioille... joten turha näitä on vatvoa, jos et haluakaan ymmärtää.
Meidän avioliiton pelasti oma uskoontulo, siitä olen kumminkin täysin varma.

 

Seksin kuuluminen avioliittoon suojelee nimenomaan aika monelta asialta. Jos ajattelet vaikkapa ensirakkautta, kuinka se jää aina ihmisen mieleen. Se pysyy siellä aina, koska tämä rakkaus on niin syvää jne. Jos ihmiset pysyisivät uskollisina, olisivat avioliitot onnellisia, säästyisi seksitaudeilta, lapset säästyisivät avioeroilta jne..... seksi on vain yksi asia.

Tämä totta.

 

Mun mielestä on outoa, että nykypäivänä nainen on miehensä holhottavana.

Miksei naisen kuuluisi olla se, jonka hallinnassa perheen asiat ovat? Entä, jos nainen on siinä hommassa miestään parempi?
Itse en pidä lainkaan hyväksyttävänä sitä, että nainen luopuu kaikesta vastuusta ja vikisee vain miehensä "viimeisen" sanan perässä.

Ei hittovie. Ei menis kyllä ikinä läpi.
Olen kyllä huomannut tämän vanhanaikaisen ja aikansa eläneen elämisen mallin olevan vallassa aika monessakin hartaasti krtistityssä perheessä.

No niin meilläkin tehdään päätökset yhdessä, mutta joskus on asioita jolloin miehen arviointikyky on parempi. Naiset voi valita asioita esim tunteidensa perusteella, ja onko valintoja hyvä tehdä tunnepohjalta, harvoin kyllä. Miehet ei ole niin tunteiden riepoteltavissa, kuin suurinosa naisista taas on.
Syntiinlankeemuksessa, se oli Eeva joka lankesi houkutukseen, siinä jo esimerkki että jo aikojen alussa nainen oli vietävissä.
Mutta huomaan, ettei sinulla ole oikein sitä vastaanottoa näille asioille... joten turha näitä on vatvoa, jos et haluakaan ymmärtää.
Meidän avioliiton pelasti oma uskoontulo, siitä olen kumminkin täysin varma.[/QUOTE]

Eli sä tavallaan oletat miehen arviointikyvyn olevan parempi vain koska se on mies?
Miksi oletat, että miehen päätöksentekoon vaikuttaisi vähemmän tunteet kuin naisen? - Epäilen tätä suuresti.

Sen lisäksi uskon suuresti intuitioon. Siihen, että jos ihminen oikeasti kuutelisi "sisintään", hän tekisi huomattavasti enemmän parempia ratkaisuja elämässään. Kyseinen tunteiden ja sisäisien viestien kuunteleminen ei sulje pois järkeä. Yleensä ne viestit on niitä kaikkein järkevimpiä.

Eikö ole hassua, miten koet, että minulla ei ole "vastaanottoa" näille asioille ja vain siksi, että en koe asioiden olevan kuten sinä ne koet? Toivottavasti ymmärrät, että minun on kovin vaikea ymmärtää asioita, joissa ei ole mitään järkeä?

On mahtavaa, että teidän avioliiton pelasti uskoontulo. Se, että minä en ymmärrä kaikkea uskossasi ja pidän sitä epäloogisena ei tarkoita sitä, että pitäisin uskoasi millään tavalla pahana tai huonona asiana. Se on selkeästi helpottanut sinun elämääsi, joten se on hyvä asia.

 

Jeesushan on koko kristinuskon perusta, ilman Jeesusta ei ole Isää. Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Jeesus täytti koko lain, koska ihminen ei siihen pystynyt.
Meille ei ole annettu kuin kaksi asiaa, joita meidän tulee noudattaa. Eli rakkauden kaksoiskäsky, rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestä, sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Hyvin yksinkertaista.

Juuri tuollaiset perinnäissäännöt, kuten se ettei vammaisille tarjota ehtollista, eivät ole raamatusta, vaan täysin jonkin kirkolliskokouksen perutama sääntö, joka ei missään kohden perustu raamattuun. Sanoiko Jeesus jossain kohden, että vammaisille ei ehtoollista anneta. Juuri tuollaisista asioista Jeesus nimenomaan halusi varoittaa seuraajiaan ja siksi Hän sanoikin fariseuksia (sen ajan pappeja) että he olivat kyykäärmeitten sikiöitä. Pistivät ihmisten päälle sellaisia käskyjä, joita kukaan, eivät edes he itse, voineet noudattaa, ja tulla käytöksellään estivät ihmisten pääsyn Jumalan luokse.

Seksin kuuluminen avioliittoon suojelee nimenomaan aika monelta asialta. Jos ajattelet vaikkapa ensirakkautta, kuinka se jää aina ihmisen mieleen. Se pysyy siellä aina, koska tämä rakkaus on niin syvää jne. Jos ihmiset pysyisivät uskollisina, olisivat avioliitot onnellisia, säästyisi seksitaudeilta, lapset säästyisivät avioeroilta jne..... seksi on vain yksi asia.

Mutta vanha testamentti oli jo ennen Jeesusta? Tarkoittaako se sitä, että itseasiassa Jumala on horissut vaan niitänäitä ja vasta Jeesuksen sanomalla on jotain väliä?

Jos raamattu on pyhä kirja, johon uskotaan, niin miten sinne on päässyt ihmisten tekemiä sääntöjä joukkoon, jotka eivät itseasiassa edes kuulu kristinuskoon? Jos ihmiset ovat tällaisiakin asioita voineet kirjata raamattuun, miksi oletetaan ettei se muilta osin olisi vääristelty 2000 vuoden aikana?

En puhunut uskollisuudesta, vaan seksistä ennen avioliittoa.
Minä olisin hyvin onneton, jos olisin perustanut perheen ensirakkauteni kanssa. Olisin myös ollut hyvin onneton toisen rakkauteni kanssa. Kolmas rakkauteni on se oikea rakkaus. Ihminen, jonka kanssa voin jakaa elämäni. Olisin myös ollut hyvin onneton, jos olisin joutunut elämään 31 ensimmäistä vuotta elämästäni ilman seksuaalista kanssakäymistä kenenkään kanssa. Minun on vaikea uskoa, että Jumala ei olisi tarkoittanut minulle juuri niitä ihmisiä elämääni, ellei sillä olisi ollut merkitystä oman kehitykseni kannalta. Hän tuskin olisi myöskään kieltänyt seksiä aiemmissa pitkissä suhteissani, vaikka naimisissa en näiden miesten kanssa ollutkaan.

 

Mutta vanha testamentti oli jo ennen Jeesusta? Tarkoittaako se sitä, että itseasiassa Jumala on horissut vaan niitänäitä ja vasta Jeesuksen sanomalla on jotain väliä?

Jos raamattu on pyhä kirja, johon uskotaan, niin miten sinne on päässyt ihmisten tekemiä sääntöjä joukkoon, jotka eivät itseasiassa edes kuulu kristinuskoon? Jos ihmiset ovat tällaisiakin asioita voineet kirjata raamattuun, miksi oletetaan ettei se muilta osin olisi vääristelty 2000 vuoden aikana?

En puhunut uskollisuudesta, vaan seksistä ennen avioliittoa.
Minä olisin hyvin onneton, jos olisin perustanut perheen ensirakkauteni kanssa. Olisin myös ollut hyvin onneton toisen rakkauteni kanssa. Kolmas rakkauteni on se oikea rakkaus. Ihminen, jonka kanssa voin jakaa elämäni. Olisin myös ollut hyvin onneton, jos olisin joutunut elämään 31 ensimmäistä vuotta elämästäni ilman seksuaalista kanssakäymistä kenenkään kanssa. Minun on vaikea uskoa, että Jumala ei olisi tarkoittanut minulle juuri niitä ihmisiä elämääni, ellei sillä olisi ollut merkitystä oman kehitykseni kannalta. Hän tuskin olisi myöskään kieltänyt seksiä aiemmissa pitkissä suhteissani, vaikka naimisissa en näiden miesten kanssa ollutkaan.

Jeesus oli lain loppu!!

Kyllä omasta mielestäni kumppanin valinnassa ihmisen persoona on kuitenkin se, mihin rakastutaan, ja joka merkitsee eniten. Samat arvot jne. Seksiä voi yhdessä opetella, ja sen tulee olla molemmille osapuolille tyydyttävää, ei vai pelkän seksipartnerin vaihtaminen ole itseisarvo, vaikka niinhän taitaa nykyään olla. Kyllä monien haastattelujen ja tutkimusten perusteella ihmiset ovat katuneet nimenomaan surkeita seksikokeiluja monien eri partnereiden kanssa. Hyvässä parisuhteessa seksi on molemminpuolista arvostusta ja yhteistä hyvää aikaa.

On eri asia tulee uskoon myöhemmällä iällä, vai onko lapsesta saakka ollut uskossa. Mutta itse aikuisena uskoon tulleena olen niin kiitollinen, että minun ei tarvitse enää elää sitä "vapaata" elämää, joka oikeastaan vain rikkoo ihmistä sisältä. Näennäinen vapaus ei tuonut mitään hyvää, päinvastoin paljon, paljon, paljon pahaa ja murhetta. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan, sillä tiedän Lunastajani elvän. Tiedän, että se ihminen, joka teki kaiki nuo teot, sitä ei enää ole. Olen uusi lomus, ja saan elää puhdasta ja pyhää elämää. ja se ei suinkaan ole tylsää, vaan päinvastoin. Koskaan ei tiedä mitä tämä päivä tuo tullessaan.