Sinä, joka kutsut itseäsi maahanmuuttokriittiseksi/maahanmuuttovastaiseksi, mitä mieltä näistä...?

vierailija
Ei pidä paikkaansa. Esitetty äitiyslaki näytti olevan vain osa isyyslain pykälistä kopiotuna, vaihtaen vain isän/isyyden tilalle äiti/äitiys. Joten yksinkertaisimmin asia toki hoituisi muuttamalla isyyslain nimeksi vanhemmuuslaki ja lisäämällä siihen pykälä "Äitiyden vahvistaminen", jossa lueteltaisiin mitkä pykälät soveltuvat äitiyden vahvistamiseen. Tällöin toki lakiin jäisi sekä äitiys ja isyys, mutta sentään samaan lakiin ja turhaa toistoa välttäen. Ei olisi myöskään mitenkään vaikeaa luopua kokonaan äitiydestä ja isyydestä lakitekstissä, mies ja nainen toki tarvitsee mainita joissain kohdin, koska biologiset asiat useimmiten vaikuttavat vanhemmuuden syntyyn. Mutta aivan yhtä hyvin kuin sanotaan, että lapsen synnyttänyt nainen on äiti, voidaan kirjoittaa että lapsen synnyttänyt nainen on vanhempi.

Ja sitten taas ne pari muualla lainsäädännössä sijaitsevaa asiaa joihin äitiys/isyys vaikuttaa, tulee huomioida jo siinä tapauksessa että lapsella voi olla kaksi äitiä. Tulee mieleen sukunimi ja uskonto, nämähän määräytyvät äidin mukaan jos vanhemmat eivät muuta sovi/pääse asiasta yhteisymmärrykseen. Jos äitejä onkin kaksi, niin täytyy jotenkin määritellä, kumpi heistä saa viimeisen sanan vai arvotaanko asia, vai miten jatkossa toimittaisiin jos ristiriitaa näistä syntyy.
Eli sinä olet sitä mieltä että toinen nainen (ei-synnyttävä) pitäisi automaattisesti olla lapsen äiti mikäli lapsi on syntynyt (naisparin) avioliittoon? Niin, miksipäs ei.
 
vierailija
:)

No sitä, että kun on selvää, ettei toinen nainen ole voinut siittää lasta niin miten hänet voidaan suoralta kädeltä merkitä lapsen vanhemmaksi. Ehkä isä ei halua tästä naisesta lapsensa toista äitiä.
Siis nyt en ymmärrä? Tarkoitatko tilannetta jossa mies on saattanut naisen normaalisti raskaaksi, mutta nainen seurusteleekin naisen kanssa? Vai tarkoitatko että naispari saa lapsen hedelmöityshoidoilla, että mikä on biologisen isän asema? Vai täh?
 
Siis nyt en ymmärrä? Tarkoitatko tilannetta jossa mies on saattanut naisen normaalisti raskaaksi, mutta nainen seurusteleekin naisen kanssa? Vai tarkoitatko että naispari saa lapsen hedelmöityshoidoilla, että mikä on biologisen isän asema? Vai täh?
Tarkoitan tilannetta jossa nainen on saatettu raskaaksi joko perinteisellä yhdynnällä tai mies on omatoimisesti luovuttanut spermaa.
Oliko sitä jotenkin vaikea tajuta?
 
vierailija
:)

No sitä, että kun on selvää, ettei toinen nainen ole voinut siittää lasta niin miten hänet voidaan suoralta kädeltä merkitä lapsen vanhemmaksi. Ehkä isä ei halua tästä naisesta lapsensa toista äitiä.
Vai mietitkö siis tuon kannalta, että jos isyyslaki muutettaisiin vanhemmuuslaiksi? Sanoin puoliksi vitsillä tuon "niin, miksipäs ei". Koska en ole isyyslakiin niin perehtynyt. Voin kyllä kuvitella että eipä olisi niin simppeliä muuttaa isyyslakia vanhemmuuslaiksi, toisinkuin tuo yksi kirjoitti. Varmaan siis äitiyslain tekeminen olisi paljon yksinkertaisempaa, kuin se, että isyyslaki muutettaisiin naispareillekin sopivaksi.
 
Ei pidä paikkaansa. Esitetty äitiyslaki näytti olevan vain osa isyyslain pykälistä kopiotuna, vaihtaen vain isän/isyyden tilalle äiti/äitiys. Joten yksinkertaisimmin asia toki hoituisi muuttamalla isyyslain nimeksi vanhemmuuslaki ja lisäämällä siihen pykälä "Äitiyden vahvistaminen", jossa lueteltaisiin mitkä pykälät soveltuvat äitiyden vahvistamiseen. Tällöin toki lakiin jäisi sekä äitiys ja isyys, mutta sentään samaan lakiin ja turhaa toistoa välttäen. Ei olisi myöskään mitenkään vaikeaa luopua kokonaan äitiydestä ja isyydestä lakitekstissä, mies ja nainen toki tarvitsee mainita joissain kohdin, koska biologiset asiat useimmiten vaikuttavat vanhemmuuden syntyyn. Mutta aivan yhtä hyvin kuin sanotaan, että lapsen synnyttänyt nainen on äiti, voidaan kirjoittaa että lapsen synnyttänyt nainen on vanhempi.

Ja sitten taas ne pari muualla lainsäädännössä sijaitsevaa asiaa joihin äitiys/isyys vaikuttaa, tulee huomioida jo siinä tapauksessa että lapsella voi olla kaksi äitiä. Tulee mieleen sukunimi ja uskonto, nämähän määräytyvät äidin mukaan jos vanhemmat eivät muuta sovi/pääse asiasta yhteisymmärrykseen. Jos äitejä onkin kaksi, niin täytyy jotenkin määritellä, kumpi heistä saa viimeisen sanan vai arvotaanko asia, vai miten jatkossa toimittaisiin jos ristiriitaa näistä syntyy.
Niin, minulle sopisi toki myös vanhemmuuslaki. Ehkä sukunimen ja uskonnon suhteen asian voi ratkaista niin, että puhutaan äidin sijaan lapsen synnyttäneestä henkilöstä.

Mutta juuri nyt vanhemmuuslakialoitetta ei ole, ja lapsen oikeudet ovat sen verran tärkeät, että minusta olisi tärkeää saada edes tämä välivaihe eli äitiyslaki nyt läpi.
 
vierailija
Äitiyslakia ei sovelleta tilanteissa, joissa lapselle on mahdollista vahvistaa isyys. Eli toisin sanoen äitiyslakia sovellettaisiin niissä tilanteissa, joissa raskaus on saatettu alkuun hedelmöityshoidoilla. Tällöinhän spermanluovuttajaa ei katsottaisi juridisesti isäksi missään tapauksessa.
Eikös hedelmöityshoidoissakin ole isyydentunnustus mahdollinen?
 
Vai mietitkö siis tuon kannalta, että jos isyyslaki muutettaisiin vanhemmuuslaiksi? Sanoin puoliksi vitsillä tuon "niin, miksipäs ei". Koska en ole isyyslakiin niin perehtynyt. Voin kyllä kuvitella että eipä olisi niin simppeliä muuttaa isyyslakia vanhemmuuslaiksi, toisinkuin tuo yksi kirjoitti. Varmaan siis äitiyslain tekeminen olisi paljon yksinkertaisempaa, kuin se, että isyyslaki muutettaisiin naispareillekin sopivaksi.
No mua lähinnä kiinnostaa se, että voiko biologisen isän vaan sivuuttaa merkitsemällä vaikkapa se toinen äiti toiseksi vanhemmaksi, vaikka on kuitenkin selvää, ettei lapsi ole toisesta vanhemmasta lähtöisin.
Eli siis mua kiinnostaa, että halutaanko tällaisessa tilanteessa viedä biologiselta isältä oikeudet?
 
Äitiyslakia ei sovelleta tilanteissa, joissa lapselle on mahdollista vahvistaa isyys. Eli toisin sanoen äitiyslakia sovellettaisiin niissä tilanteissa, joissa raskaus on saatettu alkuun hedelmöityshoidoilla. Tällöinhän spermanluovuttajaa ei katsottaisi juridisesti isäksi missään tapauksessa.
No kiitos. Sieltähän se vastaus loppuviimein tuli :)

Mutta joo, tällaisissa tilanteissa kuulostaa ihan järkevällekkin tavalle toimia.
 
viera.s
Eli sinä olet sitä mieltä että toinen nainen (ei-synnyttävä) pitäisi automaattisesti olla lapsen äiti mikäli lapsi on syntynyt (naisparin) avioliittoon? Niin, miksipäs ei.
Kannanottoni oli vain lakitekninen. Ja kieltämättä karsastan jo ajatuksena äitiyslakia, sillä vanhemmuus on mielestäni vanhemmuutta, ei erityisesti äitiyttä tai isyyttä. Toistaiseksi äitiydestä ei ole säännöksiä lainkaan, mutta jos sellaisia tulee ne pitäisi sijoittaa samaan lakiin kuin isyyttä koskevat säännökset.

Asiallisesti ehdotettu äitiyslaki ei tekisi naisparin toisesta osapuolesta äitiä vain silloin, kun lapsi on syntynyt rekisteröidyssä parisuhteessa, vaan aina kun toinen nainen on yhteisymmärryksessä suostunut hedelmöityshoitoihin. Voisi olla vaikka vaan kaveri, ei tarvitse olla puoliso. Vanhemmuus syntyy mielestäni tällä perusteella liian herkästi. Kun ei ole biologista vanhemmuutta, sosiaalinen vanhemmuus pitäisi jotenkin varmentaa ennen kuin vanhemmuuksia peruuttamattomalla tavalla vahvistetaan.

Rekisteröityyn parisuhteeseen voisi puolestani sisältyä vanhemmuusolettama, mutta sen pitää luonnnollisesti olla kumottavissa jos se ei vastaa totuutta vaan toinen vanhempi on pikemminkin joku muu, kuin synnyttäneen puoliso tai toista vanhempaa ei ole (synnyttänyt on itsenäisesti päättänyt hedelmöityshoidoista). Onhan avioliiton isyysolettamakin kumottavissa.
 
Kannanottoni oli vain lakitekninen. Ja kieltämättä karsastan jo ajatuksena äitiyslakia, sillä vanhemmuus on mielestäni vanhemmuutta, ei erityisesti äitiyttä tai isyyttä. Toistaiseksi äitiydestä ei ole säännöksiä lainkaan, mutta jos sellaisia tulee ne pitäisi sijoittaa samaan lakiin kuin isyyttä koskevat säännökset.

Asiallisesti ehdotettu äitiyslaki ei tekisi naisparin toisesta osapuolesta äitiä vain silloin, kun lapsi on syntynyt rekisteröidyssä parisuhteessa, vaan aina kun toinen nainen on yhteisymmärryksessä suostunut hedelmöityshoitoihin. Voisi olla vaikka vaan kaveri, ei tarvitse olla puoliso. Vanhemmuus syntyy mielestäni tällä perusteella liian herkästi. Kun ei ole biologista vanhemmuutta, sosiaalinen vanhemmuus pitäisi jotenkin varmentaa ennen kuin vanhemmuuksia peruuttamattomalla tavalla vahvistetaan.

Rekisteröityyn parisuhteeseen voisi puolestani sisältyä vanhemmuusolettama, mutta sen pitää luonnnollisesti olla kumottavissa jos se ei vastaa totuutta vaan toinen vanhempi on pikemminkin joku muu, kuin synnyttäneen puoliso tai toista vanhempaa ei ole (synnyttänyt on itsenäisesti päättänyt hedelmöityshoidoista). Onhan avioliiton isyysolettamakin kumottavissa.
Niin, myös heteroiden kohdalla toinen vanhempi voi olla "vaan kaveri". Mutta mikä ongelma se olisi? Ja miten se voidaan edes todentaa tai määritellä, kuka on puoliso?

Keskinäistä rakkautta tai rakkauden muotoa ei voi millään mitata. Ystävääkin voi rakastaa. Ystävänkin kanssa voi harrastaa seksiä. Puolisoa ei välttämättä rakasta eikä puolison kanssa välttämättä ole seksiä. Jos henkilöt kokevat olevansa keskenään perhe, niin onko sillä väliä, ovatko he pariskunta vai kavereita? Tai jos he haluavat hankkia yhdessä lapsen, kasvattaa ja rakastaa sitä yhdessä, niin miksi heidän välillään pitäisi olla nimenomaan parisuhde?
 
Kannanottoni oli vain lakitekninen. Ja kieltämättä karsastan jo ajatuksena äitiyslakia, sillä vanhemmuus on mielestäni vanhemmuutta, ei erityisesti äitiyttä tai isyyttä. Toistaiseksi äitiydestä ei ole säännöksiä lainkaan, mutta jos sellaisia tulee ne pitäisi sijoittaa samaan lakiin kuin isyyttä koskevat säännökset.

Asiallisesti ehdotettu äitiyslaki ei tekisi naisparin toisesta osapuolesta äitiä vain silloin, kun lapsi on syntynyt rekisteröidyssä parisuhteessa, vaan aina kun toinen nainen on yhteisymmärryksessä suostunut hedelmöityshoitoihin. Voisi olla vaikka vaan kaveri, ei tarvitse olla puoliso. Vanhemmuus syntyy mielestäni tällä perusteella liian herkästi. Kun ei ole biologista vanhemmuutta, sosiaalinen vanhemmuus pitäisi jotenkin varmentaa ennen kuin vanhemmuuksia peruuttamattomalla tavalla vahvistetaan.

Rekisteröityyn parisuhteeseen voisi puolestani sisältyä vanhemmuusolettama, mutta sen pitää luonnnollisesti olla kumottavissa jos se ei vastaa totuutta vaan toinen vanhempi on pikemminkin joku muu, kuin synnyttäneen puoliso tai toista vanhempaa ei ole (synnyttänyt on itsenäisesti päättänyt hedelmöityshoidoista). Onhan avioliiton isyysolettamakin kumottavissa.
Miten nä menee tilanteissa, jossa on vaikkapa uusperhe.
On lapsi, jonka isä on kuollut ja äiti löytää uuden miehen, niin voiko uusi mies adoptoida lapsen?
 
Miten nä menee tilanteissa, jossa on vaikkapa uusperhe.
On lapsi, jonka isä on kuollut ja äiti löytää uuden miehen, niin voiko uusi mies adoptoida lapsen?
Perheen sisäisellä adoptiolla voi. Automaatiohan se ei sinänsä ole, mutta jos adoptioselvityksen mukaan kaikki on ok, niin silloin onnistuu. Tosin se on mahdollista vain, jos äiti ja uusi mies ovat naimisissa. Sama koskee tilannetta, jossa äidillä olisi lapsi, jolla ei ole virallisesti isää.
 
vierailija
No mua lähinnä kiinnostaa se, että voiko biologisen isän vaan sivuuttaa merkitsemällä vaikkapa se toinen äiti toiseksi vanhemmaksi, vaikka on kuitenkin selvää, ettei lapsi ole toisesta vanhemmasta lähtöisin.
Eli siis mua kiinnostaa, että halutaanko tällaisessa tilanteessa viedä biologiselta isältä oikeudet?
No jos biologinen isä on luovuttanut spermaansa, niin luulisi että hän siinä vaiheessa tajuaa että hänellä ei oikeuksia ole??
 

Yhteistyössä