Darni73 mulla taitaa olla meneillään 20 jotain kierronpäivä. Meillä ensimmäinen käynti oli ihan vaan juttelua. Puhuttiin mitä halutaan ja mihin kaikkeen ollaan valmiita. Lääkäri kertoi toimenpiteisä aina inseminaatiosta adoptointiin asti. Samana päivänä kerettiin saamaan aika miehelle verikokeisiin. Ja taidettiin sopia ajankohta milloin mies vie siemennestenäytteen tutkittavaksi. Toisella käynnillä mulla oli perusgyne ja ultra. Tässä välissä mies toimitti sperman mehiläiseen. Kolmas käynti oli vaan siemennesteen tuloksien läpikäynti. Neljännellä kerralla tutkittiin taas mun alapäätä. Katottiin onko munajohtinet auki, onko munasarjat millaset jne. Viides kerta oli taas juttelua ja annettiin ovulaatiota lisäävä joku lääke sille kierrolle ja yritettiin luomuraskautta. Kuudes käynti kerta; lääkäri vaihtui ja hän ihmetteli miks ei viime kierrolla aloitettu inseminaatiohoitoa kun sperma niin huono. No nyt sitten saatiin aika inseminaatioon ja lääkkeet pistohoitoihin ja ajat siemennesteen pesuun jne... en enää oikee muista montako tutkitusta tehtiin saati montako kertaa loppujen lopuksi kävin tuolla naisten osastolla. Tietty noiden lisäksi vielä kaikki labrakäynnit. Niissäkin piti käydä ainakin kahteen vai kolmeen eri otteeseen. Kyllä toi alku oli yhtä lääkärillä juoksemista. Nyt on ollut taukoa hoidoista ja käynneistä, kun sanoin meidän haluavan ivf hoitoon. Koska sitä suositteli lääkäri joka teki inseminaation. Ja suorastaam ihmetteli miksi meille edes on ehdotettu inseminaatiota. Ja netistä olen lukenut noita inseminaation tuloksia. Tosi harva niissä raskautuu. Ja jos raskautuukin niin saattaa mennä kuusikin hoitokertaa.
Näissä lapsettomuushoidoissa sitä viimeistään tajuaa, miten paljon lasta tahtoo. Ja niinkuin olen joskus kuullut, lapsia ei todellakaan tehdä, niitä saadaan.
Lapset ovat lahja ja siunaus.
Näissä lapsettomuushoidoissa sitä viimeistään tajuaa, miten paljon lasta tahtoo. Ja niinkuin olen joskus kuullut, lapsia ei todellakaan tehdä, niitä saadaan.
Lapset ovat lahja ja siunaus.
