Helmikuun helmiäiset 2016 *heinäkuussa*

http://www.maailmankuvalehti.fi/node/777

tässä pikkuartikkeli luettavaksi niille jotka sitoo sukupuolen väreihin

meillä on pojalla paljon oranssia,punaista,keltaista ja violettia sekä vihreää päällä,tykkää itsekin värikkäistä vaatteista ja kun itse ottaa vaatetta kaapista ei ikinä ota esim tummansinisiä housuja eskarilainen tyttö on jo aika tarkka vaatteistaan,ollut oikeastaan aina.Lempiväri on turkoosi..

vauvat näyttää minusta aina kauneimmilta vaaleissa vaatteissa jostain syystä

 

Kiva että vielä löytyy uusia tulokkaita tänne, tervetuloa uusille!

Mulla on alkanut palailla taas huono olo... Varsinkin heti kun syö jotakin niin sitte tulee heti huono olo... ei tee sen takia mieli syödä mitään :/

Pulssi nousee usein ja herkästi korkealle, sekin väsyttää ja aiheuttaa huimausta. En jaksaisi tehdä mitään, vessassa käyntikin vaatii ponnisteluja...

Heh, kauhea avautuminen. no nyt tuntuu tältä...

Viii 10+1

Mulla oli noin viikon verran hyvä olo. Eilen alkoi oksentelu uudestaan ja just äsken piti käydä hakee sairaslomaa. Outoa että ne neuvolassa sanoi, että saattaa olla vatsatauti miulla vatsataudit ollut kyllä ihan erillaisia.

 

Niin eli siiis la 5.2 ensimmäinen tulossa ja ikä 24v EKKS.

 

Tervetuloa uusille!

Minäkään en sido liiaksi värejä sukupuoleen. Mielestäni vaatteesta tekee tytön tai pojan vaatteen ennemminkin malli. Esimerkiksi meidän tytöllä on ollut paljon sinisiä ja vihreitä paitoja, joissa on rypytykset olkapäissä, joten kyllä sen tytöksi erottaa tykkään muutenkin lapsilla enempi harmaista, ruskeista, valkoisista ja mustista vaatteista, joissa voi sitten olla jokin värillinen yksityiskohta. Tietenkin meidänkin tytöllä on pinkkiä ja vaaleanpunaistakin, mutta harvemmin ihan päästä varpaisiin.

Ulkovaatteet taas on sellainen mistä usein on tarjolla vain tytön ja pojan väri, enkä nyt tieten tahtoen ala pojalle vaaleanpunaista toppatakkia ostamaan

Äitiyspakkausta en muista oonko kommentoinu, mutta en aio ottaa koska en tahdo yhtäkään turhaa vaatetta tai tavaraa nurkkiin pyörimään. Pojan äitiyspakkauksesta jäi käyttämättä toppapuku koska se oli niin järkyttävän iso, sekä suurin osa bodeista ja potkareista koska nekin olivat sopivia vasta kun ne eivät olleet enää hirveän käytännöllisiä. Meillä on ainakin nuo em. jääneet pois käytöstä siinä vaiheessa kun lapset on oppineet kävelemään.
Kynsisakset, lämpömittarit ym. krääsä löytyy jo, mutta esikoista odottavalle ne on kyllä varmasti tarpeellisia

Ehdin jo innostua miehen kesälomasta, joka alkaa ensi viikon lopulla, mutta voi luoja tätä menojen määrää! Ei paljon päästä kaupungista pois. On omaa neuvolaa, ultraa, lasten hammaslääkärit, pojan eskarin aloitus ja sitten syyskuun alussa alkaakin pyöriä lasten synttäri- ja neuvolarumbat, oma hammaslääkäri, rakenneultra ja vaikka ja mitä. Jouluna varmaan saa taas hengähtää..

Mulla on viikkoja nyt 12+2 ja pahoinvointi tuntuu väistyneen kokonaan. Ainakin jos en anna nälän ehtiä tulla, mutta kotiäitinä oon muutenkin tottunut syömään kolmen tunnin välein samalla kun lapsetkin. Päänsäryt on monen kuukauden tauon jälkeen alkaneet niin kovina että jopa minä alistun ottamaan panadolin.. toivottavasti helpottaa tääkin vaiva.

 

Makrilli hassua että neuvolassa epäiltiin vatsataudiksi, eiköhän se oo vaan raskausajan pahoinvointia. varsinkin jos ei se edes vatsataudilta tunnu. joku uus hormonipiikki iskenyt päälle tai mikä se nyt oli

Munkaan mielestä ei muuten oo tyttöjen tai poikien värejä, mutta vaaleanpunainen ja vaaleansininen on siinä rajalla. en pidä siitä, että suuressa osassa poikien vaatteissa on kuvina jotain dinosauruksia tai avaruusötököitä. Kyllä pojillakin sais olla kivoja kuvia!

 

Joo,miaki surettaa tuo poikien vaatteiden kuvitus,meillä kun poika sanoi kysyttäessä että mitä kuvioita haluis paitaan että perhosia ja kukkia.löydäpä tuollaisia kuvia sitten ilman niitä hörhelöhihoja.niissä hihoissa taitaa siis mennä mulla Se raja.onneks esim småfolkilla on omppupaitoja Ym mitkä onki sit pojan lemppareita.niin ja meillähän oli älytön hamevaihe pojalla joskus 2-3 vuotiaana,sai minun puolesta pitää

 

Muakin ärsyttää että poikien vaatteiden, etenkin paitojen kuvitus on yleensä sitä lentsikat, turtlesit, angrybirds teemaa. Enemmän tykkään teksteistä, raidoista, ruuduista ym. yksinkertaisista kuvioista niitäkin löytyy nykyään enempi ihan h&m:ltä ja lindexiltä. Onneksi meidän melkein 6v:llä on itselläänkin hyvä maku ja tykkää "isojen poikien" vaatteista yleensä saakin itse päättää vaatteensa. 2v tyttö taas tykkää minni hiirestä, prinsessa elsasta ja muusta mun silmää kirvelevästä

 

joku puhu negatiivisista tunteista raskausaikana.eikö siitä oo tehty ihan tutkimukdiakin että kaikenlaisten tunteiden ja olotilojen käynti raskauteen liittyen raskausaikana ehkäisee synnytyksenjälkeistä masennusta.

outoahan Se olisi jos uusi elämäntilanne ei yhtään pohdituttaisi varsinkin ensimmäistä odottavia.kaikki muuttuu eikä edes täysin voi käsittää kuinka paljon.mää voin vähän samaistua noihin esikoisenaikaisiin tunteisiin kun on tässä tämä uusperheen perustamiskuvio menossa.ihan uus juttu josta ei oo kunnon käsitystä kun ei vielä edes asuta yhdessä.mutta nyt ku oon näissä ajatuksissa jo kuukauden vellonu alkaa jo tuntuun ihan hyvältä ajatukselta ikinä ei voi sanoa kukaan kenestäkään ollaanko yhdessä ikuisesti vai ei,mutta ei sellaisen ajatuksen saa estää antamasta mahdollisuutta uudelle

 

Fiona-, erilaiset tunteet kuuluu raskausaikaan ja silloin on tavallista herkempi murehtimaan ja olemaan huolissaan tulevaisuudesta. Meillä esikoinen oli toivottu ja suurimmaksi osaksi innolla odotettu, mutta kyllä minullakin oli välillä niitä hetkiä kun pohdin että mitä onkaan mennyt tekemään. Juuri tuo oman vapauden menetys pelotti, mutta ei ole ollut mikään ongelma lapsen synnyttyä. Päinvastoin, itseni yllätti se kuinka kiinni vauvassa minä halusin olla.

Manskuliini 11+1

 

Kyllä mullakin kaikenlaisia kauhukubia pyöri mielessä esikoista odottaessa ja olinhan vasta 16-vuotias. Eniten noihin pelkoihin vaikutti muiden ihmisten, lähinnä kavereiden mielipiteet ja pelottelu. Päätin jo silloin ettei musta tuu "tilastoteiniäitiä" vaan taistelen parisuhteeni ja perheeni eteen niin kauan kuin se vain on musta ja omasta toiminnastani kiinni. Nyt kun oon 22-vuotiaana avoliitossa, kahden lapsen kolmatta odottava äiti, asunnon omistaja ja vastavalmistunut, en vois enempää olla itsestäni ja tottakai meistä mieheni kanssa yhdessä ylpeä varsinkin mieheni on jo esikoisen odotusajasta saakka ollut aivan upea puoliso ja isä, eikä ikinä oo antanut mulle epäilyn aihetta siitä että jäisin yksin tai ettei kantaisi omaa korttansa kekoon. Oon siis päässyt sanomaan "Katsokaa kun selviydyin tästäkin" niille jotka epäilivät.
Sori jos meni vähän aiheen ohi, mutta pääpointtina siis se että uuden elämäntilanteen pelko on ihan normaalia, eikä se tarkoita etteikö kaikki tulisi menemään hyvin terveempää on pelätä tuntematonta kuin olla pelkäämättä.

 

Ja anteeksi kauheasti kun nää mun tekstit aina venyy liikaa mielipiteitä jotka oottaa ulospääsyään

 

Vaikka meille tulee kolmas lapsi, aion silti ottaa äitiyspakkauksen. Jotenkin se vaan kuuluu... Makuupussille on aina ollut paljon käyttöä, ja lapset on nukkuneet niissä laatikoissa, vaikka sittemmin niiden terveellisyyttä on kyseenalaistettu. Pakkauksessa on niin paljon tavaraa, että vaihtoehtoisesti tarjottavalla rahalla ei saisi kolmasosaakaan. Aina sieltä on osa jäänyt käyttämättä, mutta todella iso arvostus sille, että meillä on se pakkaus!

Poikavärit ja tyttövärit ei nappaa. Inhoan erityisesti kaikkia Disney-printtejä, molemmilla sukupuolilla. Meidän lapsilla on paljon raitoja ja paljon värejä. Vaaleansinistä inhoan aivan erityisesti, mutta jos tulisi tyttö, niin ostaisin kyllä myös vaaleanpunaista. Mut en mitään glittereitä.

Mulla on kaikkiin raskauksiin liittynyt myös negatiivisia tunteita. Epäilyä omasta soveltuvuudesta äidiksi, pelkoa väsymyksestä ja inhoa oman kropan muuttumista kohtaan (tämä vasta loppuvaiheissa, keskivaiheilla maha on nätti!). Siinä ei ole musta mitään hävettävää. Ei ihanatkaan asiat aina ole pelkästään ihania. Epäilin myös toista odottaessa, etten voi rakastaa sitä yhtä paljon kun ensimmäistä. No, se epäilys osottautu turhaksi heti kun vauvan sai syliin...

 

Ainiina Mulla oli kans tuo että riittääkö rakkautta molemmille. Mutta ei sitä rakkautta pitänyt jakaa puoliksi, vaan se tuplaantui
Ja tuo oman kropan muuttuminen! Niinku oin jo aiemmin kertonut niin mulla on raskauskilot lähteneet vasta 1-2 vuotta synnytyksen jälkeen ja nyt kun pääsin lähelle ihannepainoani niin taas uutta pukkaa.. Lisäksi mulla on rinnat olleet ainoa osa kehoa joka ei oo pahemmin raskauksista kärsinyt, mutta nyt pelkään että tällä kertaa verotetaan niistäkin. Olkoot vaikka pinnallista, mutta haluan viihtyä omassa kropassani enkä nää siinä mitään pahaa. Tottakai lapsi on sen kaiken arvoinen.

 

mulla pelot liittyy paljolti tähän maailmantilanteeseen, viime yönä en saanut nukuttua kun illasta alkoi päässä pyörimään ajatukset terroristeista ja isis naamareista, olin jo muuttanut metsään piiloon lasten kans kunnes piti nipistää itteensä ja lopettaa mietiskely. Jatkuva pääkipu vaivaa, onko lie niskat jumis vai raskauteen liittyvää.

 

Mua kans välil mietityttää et kannattaako tähän maailmaan tehä lapsia. Kuulostaapa teatraaliselta. On vaan niin paljon sellasia uhkia joita jälkipolvet joutuu selvittelemään, ilmastonmuutokset ja suomessa vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen ja vanhuspalveluiden toteutuminen. Kai joka aikakaudella on omat murheensa... Ja tosta hiusten värjäämisestä enemmän olen huolissani siitä mitä tulee syötyä. Ihmiset pistävät ihan jo tietämättään sisäänsä ties mitä turhia aineita, saati myrkkyjä. Ruuan laadun huononeminen on kans yks tulevaisuuden ongelmista...

 

Äitiyspakkauksesta Myö ei otettu esikoiselle äpakkausta, kun miehen tyttöjen peruilta oli pari toppapukua ja makuupussit. samoin kavereilta sain ihan älyttömästi vauvanvaatteita. Rahalla ostettiin sitten pinnasänkyyn patja, vuodevaatteita yms tarpeellista mitä ei ollut vielä hankittu. Tuleville vauvoille/vauvalle ei oteta myöskään äpakkausta, sillä rahalla ostetaan sitten uus kaukalo/kaukalot (ärsyttävää miten pitää kirjoittaa että yksi/kaksi ). Esikon kaukalo on käytettynä ostettu ja sen verran vanha etten halua sitä enää käyttöön. Meidän 1v8kk nimittäin mahtuu vieläkin kaukaloon ja kulkee siinä miehen autossa ihan ongelmitta, joten todennäköistä on, että jälkikasvu ei tuosta isommaksi muutu. Siis poika on lyhyt ja hoikka ikäisekseen (1v6kk neuvolassa oli 78cm ja painoi 9,5kg).

Oma kroppa Mie olen hyvin sinut itteni kanssa. Pojan aikaan raskauskiloja tuli vajaa 15kg ja olin takaisin samassa painossa kuin ennen poikaa just ennen uutta raskautta. Miuta ei haittaa vaikka tissit roikkuu surullisesti alaspäin, onneks on rintaliivit jotka kohottaa Mahasta löytyy muutama raskausarpi, tulivat ihan viimeisen kahden viikon aikana ennen synnytystä ja ovat onneksi niin pieniä ettei haittaa. Sectioarpi jää pikkareiden alle piiloon. Tää on vaan elämää ja miuta ei haittaa, että se eletty elämä ja saadut lapset näkyy kropassa jollain lailla. Mie tykkään miun kropasta, samoin oma mies ja se riittää Tulevat kilot ei ahdista.

Nimistä Pojan raskausaikana valittiin nimi tytölle ja pojalle (ei tiedetty kumpaa odotetaan) ja pojan nimi oli molemmille heti ihan selvää. Tytölle oli paljon vaikeampaa keksiä nimiehdotuksia. Pojan nimi koostuu meidän suvun miesten nimistä, molempien isoisien toiset nimet on meidän pojalla (vain kaksi nimeä). Haluisin tätä samaa kaavaa jotenkin noudattaa jatkossakin, että ainakin toinen nimi (etunimi tai toinen, sama tuo) tulisi suvusta ja keksitään vain kaksi nimeä.

Toppapuvusta/lämpöpussista Meillä esikolla oli Reiman 50cm toppapuku koko talven käytössä (syntyi joulukuussa) ja sen saa myös pussiksi. Pussina harvoin käytettiin kun sitten ei saanut kaukalon vöihin kiinni. Mutta tykkäsin älyttömästi, oli niin lämmin ettei tarvinnut välikerrastoa ollenkaan pukea. Leudommilla keleillä oli fleecestä tehty kaukalopussi josta tykkäsin ihan tolkuttomasti, oli tooooosi kätevä. Nämä sitten käyttöön jatkossakin.

Hankinnoista Meillä on periaatteessa kaikki valmiina yhdelle lapselle (vaatteet jne). Ostin syksyllä käytettynä rattaat joista saa selkänojan alas ja vanhoista yhdistelmistä säilytin kantokassin. Meidän vanhat yhdistelmät oli niin jäykät kasata ja painavat että halusin niistä eroon. Kaukalo pitää vain ostaa ja toinen pinnasänky+patja kun esikko tulee nukkumaan vielä omassa pinniksessä. Jos meille tulee kaksi, niin sitten hankittavaa on enemmän. Eli vaatteita pitää ostaa enemmän, ulkovaatteita toiset mokomat, kaukaloita kaksi, tuplarattaat.. APUA! Jos tulee vain yksi, sitten selvitään ilman tuplarattaita (vauva tai esikko liinaan/reppuun ja toinen rattaisiin).

Ja auto mietityttää.. Jos vauvoja tulee vain yksi, selvitään näillä autokokoonpanoilla (itelllä vanha farmari vectra) mutta jos vauvoja tulee kaksi, vectran muotoillulle takapenkille ei millään saa kahta kaukaloa telakoilla + esikon selkämenosuuntaan turvaistuinta.. Konttikin on hassun mallinen tuplarattaille. Olemassa olevat rattaat mahtuvat vectran konttiin ihan heittämällä mutta tuplat ei. Meillä on kyllä 900-sarjalainen 7-paikkainen Volvo, että jos meille tuleekin kaksi, se tulisi miun käyttöön. Se on siis miehen auto. Asiasta en oo kauheen mielissään, oon ite lyhyt 161cm ja vaikeuksia yltää kunnolla polkimille Ja Volvo ei mikään taloudellinen ajopeli ole.. tilaa siellä kyllä sitten on ja tarvittaessa mahduttais kaikki kyytiin kun se on 7-paikkainen (niin jos meille se kaksi kerralla tulee+ miehen 2 vanhempaa tyttöä). Tässä tilanteessa ei mitään saumaa ostaa itelle uutta (käytettyä ) autoa. Se on vaan mentävä niillä sitten mitä on.

 

Equus Helpottavaa kuulla että jollain muullakin on siro lapsi meidän tyttö oli tuossa iässä samaa kokoluokkaa ja nyt 3v synttäreiden kynnyksellä pikkuhiljaa viikkaillaan koon 80 vaatteita pois. Poika oli myös vielä alle 2v pienikokoinen, mutta sitten alkoi hujahtaa ja on nyt eskarin kynnyksellä 120cm ja 23kg

Kaikki aina ihmettelee sitä miten raaskin tuhlata 50-56cm vaatteisiin "kun ei ne kuitenkaan kauaa mene", mutta meidän lapsille viiskymppiset on olleet sopivia vasta n. 1kk iässä ja viimisiä viiskutosia on käytetty vielä 4-5kk ikäisenä. Ja eiköhän tää kolmas tuu olemaan samaa sarjaa

 

IMN, oletteko te sun miehen kans ite minkä kokoisia? Ja onko lapsille annettu mitään kasvuennustetta et kuin pitkiä olisivat aikuisina? Ihan mielenkiinnosta vaan kyselen, että onko sillä aikuisiän koolla välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, jos on lapsena pienikokoinen

 

Minä oon tämmöne n. 162cm (s. 48cm&2760g) ja mies 183 (s. 55cm&4,5kg).

Poika meillä oli syntyessään (rv 38+2) 48cm ja 2795g ja aikuisiän ennuste on 185cm. Tää ennuste annettiin 4v kasvukäyrien perusteella.
Tyttö oli syntyessään (rv 39+3) 48cm ja 3035g ja aikuisiän ennuste jotain 165-167cm. Tämä 2v käyrien perusteella.

Meillä on molemmat lapset olleet IUGR-sikiöitä, eli ollut selittämätöntä pienikokoisuutta, kasvuhidastumaa ja loppujen lopuksi kasvun pysähdystä. Kasvua seurattiin ultralla 3-4vkon välein ja loppuvaiheessa viikon välein, kunnes kasvun pysähdyttyä synnytykset on käynnistetty. Ottavat sitten täällä masun ulkopuolella kiinni kasvussa

IUGR:n syistä tai perinnöllisyydestä mulle ei oo osattu kertoa, mutta äitini puolen suvussa naiset saa aina pieniä lapsia. 3,5kg on jo jätti oon siis jo henkisesti valmistautunut siihen että tän kanssa joudutaan samaan äitipolirumbaan ja loppujen lopuksi käynnistykseen, vaikka kovasti tahtoisin yhden ihan luonnollisen synnytyksen

 

Äitiyspakkaus Tällä kertaa ei oteta, tykkään ostaa itse kaiken ja jotain löytyy jo kotoa, ostetaan rahalla turvakaukalo.

Vaunut Käytiin tänään testaamassa eka lastentarvikkeessa, josta yllättäen löytyi tosi näppärät ja sirot emmaljungat, Viking ja Super Viking, kääntyvillä ilmakumipyörillä. Babystylessä käytiin kattoon brion smileja tämän jälkeen ja kyllä jäi kakkosiksi, tuntui ihan lelurattailta, tosi hepposen oloiset. :/ Eli kyllä meille tulee taas näköjään Emmalungat

 

Surusilmät Onpa nuo super vikingit ihmeen siron näköiset emmaljungiksi ne kun mun kokemuksella on yleensä niitä supertopattuja, metrin levyisiä aluksia kaikenmaailman härveleillä höystettynä Noita voisin itekki harkita jos a) ois tarve ja b) en ois pihi

 

IMN Joo o, häämästyin ihan itekki, ne Vikingit on vielä kapeemmat, ihan hurjan nätit kärryt. Käy vasitella kurkkaan lastentarvikkeesta. Parin viikon sisään tulee noista Vikingeista tuo mallikappale, supereista oli jo myymälässä.

Mullahan oli Duo edget ne aikaisemmat ja ne näytti siinä vieressä rinnalla ihan jumalattomilta maankääntötraktoreilta , mutta noi oli ihanat, laatukin on todettu kertaalleen kyllä tosi hyväksi että sen puolesta ihan jees kärryt mitä luultavimmin. Nyt pitää ootella että päästään sinne rv +28 että saa vaunut ostaa. Pitkä odottelu siis

 

Osaatteko auttaa tietämätöntä?
Lopetin e pillerit juhannuksena. Söin niitä 1.5 v. Ennen sitä menkat todella epäsäännöllisesti. Pillereiden kanssa kierto 28-29 pv. Nyt pv 32. Ei siis hajua milloin pitäisi alkaa/ milloin ollut mahdollinen ovis. Rinnat arat ja vatsassa kampaa. Hieman ällöjen olo. Tein eilen kaksi testiä joihin tuli noin minuutin jälkeen haalea, mutta selvästi nähtävissä oleva viiva testi alueelle. Aamulla viiden aikaan töistä päästyäni tein digitaalisen testin neljä tuntia pissaamatta joka näytti negaa. Tänään kuitenkin oli tehtävä vielä herättyäni uusi testi, johon myös tuli selvästi silmällä havaittavissa oleva viiva noin minuutin jälkeen.

Ovatko nämä viivat plussia vai ei? Digitaalinen näytti kuitenkin negaa. Voiko kolmeen testiin tulla selkeä haalea viiva jos en ole raskaana?

 

josssukka Minkä merkkisiä testejä oot tehnyt? Joihinkin, etenkin halpistesteihin (one stepit, rfsu, apteq..), tulee ns. viivanpaikkoja jotka voi olla tosi selkeitä ja punertaviakin. Sitten on tietenki se mahdollisuus ettei hcg:tä oo vielä tarpeeksi jotta digi reagois siihen
Kysäseppä tästä toisesta ketjusta mielipiteitä vaikka kuvankin kera. Kerro vielä perään että IMN lähetti himotestailemaan

Asiasta kukkaruukkuun. Onko kellään mitään kokemusta Hauckin rattaista? Minä en nimittäin oo aikasemmin kuullutkaan! Aloin tossa taas tutustua tuplien ihmeelliseen maailmaan ja löysin tämän paketin. Meillä tulis tuplat vaan eskarimatkoille, joten niiden laadulla ei niinkään oo väliä. Ton kaukalon kyllä möisin pois En sitten tiedä tosta sisarusistuimesta tuolla alhaalla, että onko se sitten vain tiellä ja kuinka pitkään vauva siellä viihtyy..?

Toisaalta rakastuin myös näihin ja erityisesti tuohon monipuolisuuteen. Vaikka eipä meillä tolle turvakaukalo-ominaisuudelle oiskaan tuplissa tarvetta.. Tuo vaan näyttäis olevan yks ainoista peräkkäin istuttavista malleista, johon saa ihan kunnon vaunukopan. Britax B-agile doublet kans kiinnostaa.. Auttakaa nyt joku mua näitten tuplien kans, mikä asettelu on kätevin?

 

Äitiyspakkaus Tällä kertaa ei oteta, tykkään ostaa itse kaiken ja jotain löytyy jo kotoa, ostetaan rahalla turvakaukalo.

Vaunut Käytiin tänään testaamassa eka lastentarvikkeessa, josta yllättäen löytyi tosi näppärät ja sirot emmaljungat, Viking ja Super Viking, kääntyvillä ilmakumipyörillä. Babystylessä käytiin kattoon brion smileja tämän jälkeen ja kyllä jäi kakkosiksi, tuntui ihan lelurattailta, tosi hepposen oloiset. :/ Eli kyllä meille tulee taas näköjään Emmalungat

Meillä on super vikingit. Ne on huiput! Suosittelen lämpimästi. Kulkee niin mökkipoluilla kuin kaupan kapeilla käytävillä. Meillä on täyskumirenkaat kun ei houkuttele pumppailu. Tasasta menoa kun on hyvät jouset. Iso tavarakori niin mahtuu isotkin ostokset. Ja nyt sit adapterilla sisarvaunukoppa tai -istuin, kaukalo.