Kaikkea sitä.. kävelin töihin kun semmonen hiukan elämää nähneen oloinen herrasmies tuli tietenkin ensin pummimaan röökiä. Ei häiriintynyt siitä ettei mulla ollut, vaan totesi sen olevan kyllä paha tapa.
Keskustelu jatkui:
- Sä oot varmaan Laura
- En mä kyllä Laura ole
- Sun täytyy olla Laura, mä olen aina kuvitellut ihan just pilkulleen sun näköiseksi sen Lauran siinä sen pitkän tyypin biisissä. Tiedäks sen kaverin, se hengaa tääl Stadis?
- Ai Kauko Röyhkä?
- No just se! Mä tiesin että sä Laura tsennaat nää jutut!!! Sä oot niin rokkarin näkönen mimmi että kyl sun täytyy tsennaa! Mä tiesin että jonain päivänä se Laura kävelee mua vastaan!
Sitten hän kertoili keikkamuistojaan ja vähän taisi silmäkin kostua kun oli joutunut skeban viemään kaniin eikä pystynyt lunastamaan takas.
Yhtään en kyllä tiedä kuka oli, mutta joka tapauksessa parhaat vuodet oli olleet 60-luvulla. Nyt ei ollut hampaita ja skebamiehen runko oli painunut kumaraan.
Ei siinä, hetki rupateltiin ja sitten hän toivotti Lauralle hauskaa kesää ja minä hänelle samoin.
Ihan joka juoppoa ei kannata kiertää kaukaa ja katsoa halveksien, heillä saattaa olla tarina kerrottavanaan.
Kato ny AaKoo, jos hän löysi Lauran satunnaisesta vastaantulijasta, ei voi koskaan tietää millon sun Peppi kävelee vastaan.