Parisuhde, välittäminen, vastuullisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kippa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

kantapäät vastakkain?

  • Jep

    Ääniä: 1 100,0%
  • Njet

    Ääniä: 0 0,0%

  • Äänestäjiä yhteensä
    1
  • Kysely suljettu .

kippa

Uusi jäsen
22.06.2015
28
0
1
Hei,

mielipiteitä kaipaan. Ajatukseni ovat laman kourissa.
Avoliitto, yhteinen asuntolaina, alle kouluikäisiä lapsia, minä hoitovapaalla.

Mies halusi käyttää säästönsä lähemmäs parituhatta euroa maksavaan asiaan, jonka arvo jotakuinkin säilyy ja joka on käyttökelpoinen vielä pitkään. Eihän siinä mittää, mutta on rahat tiukassa eikä tarve ole mielestäni ajankohtainen, joten olin sitä vastaan. (vaikka eihän se kokonaisuudessaan minulle kuulu kun hänenhän ovat säästöt) Luottokorttini on maksimissa ja vaatteita lapsille ostettuna osamaksulla, joten menoja olisi. Luotolla olen maksanut myös talouden menoja, muutama satanen siitä on omiani. samaan aikaan mies säästää kahdelle eri tilille ja maksaa autoa omiin nimiinsä.

Mies sai rahaa vanhemmiltaan ja osti sijoituksensa kuitenkin. Ihanana yllätyksenä toi sen kotia! Että pitäis olla tyytyväinen nyt rouvalla, tämmönen hieno. Ja kun piti saada ostaa just tietynlainen, laittoi omalta luottokortilta siihen vielä pari sataa päälle, että tulee varmasti hyvä. Ok. En ollut tyytyväinen, koska jotenkin se tuntui väärältä kun muitakin menoja olisi. Tuntui väärältä käyttää niin paljon rahaa johonkin ainoastaan hänen omistukseensa tulevaan kun lapset tarvi kenkiä. (Rutkutin ja tuli ne kengätkin sitten)

Pari viikkoa tämän jälkeen tuli vastaan tilanne, jota ei ole vielä kymmeneen vuoteen kertaakaan tullut: rahat loppuivat. Ei litin latia missään muualla kuin lasten tilillä ja miehellä rahastosäästössä. Säästöt hän haluaa säästää parempaan käyttötarkoitukseen. Mies kävi ennen juhannusta ruokakaupassa ja teki kyllä aika huolettomasti ostoksia, omasta mielestäni ne olisi voinut tehdä vähän paremmin tilanne huomioonottaen.

No sattuuhan sitä tietenkin tiukkoja paikkoja kaikille pareille. Pakasteessa lihaa ja marjoja joten nou hätä sen puolesta. Mutta hei! entäs leipä. Nauraa! Ääneen ja päin naamaa kun vakavasti yritin keskustella. Mies nauraa että kai te nyt pari päivää ilman leipää pärjäätte! -No mitäs lapsille aamu- väli tai iltapalalla? -Puuroa. -Vesipuuroa sitten pari päivää jos maito loppuu? -jos ei maistu nii ei niillä sitten varmaan ole nälkä.

Mitä ihmettä! Olen ihan ällikällä lyöty.

Seuraavasta tilistään mies on jo käyttäny 3/4, siis luottokortiltaan ostamansa erääntyy kokonaisuudessaan kuun viimeinen päivä. Tietenkin tämä verottaa ensi kuun ruokarahoista ja muista sellaisista. Valittelee kun laskut tulee miten sattuu eikä meidän kanssa voi mitää menoja suunnitella. Itsestäni vaikuttaa ettei hän edes yritä ja vaikka ei olisi varaa, käyttää rahaa kuten ennenkin. Taloustili meillä on, ja sinne molemmat laittaa. Kaikki menee mitä tulee, ja ilmeisesti mies surutta käyttää enemmänkin, sen enempää murehtimatta. Ja nyt kun hän on työreissulla nii lapset ja minä voimme syödä puuroa kotona -hahhahah.

Ottaa pattiin. Jouduin lainaamaan leipään rahaa.

Kantapäät vastakkain?

(....ajattelin suunnitella rahankäytön ensi kuulle, pitää sellaisen talouspalaverin, ja kenties vaatia miestä välttämään luottokortin käyttöä ennenkuin talous on hallussa. Mutta. Onkohan se kaikki aivan turhaa, jos mies nauraa jo päin naamaa meidän tarpeille?)

Ja kyllä. Palaan töihin kun pystyn. Kääntyyköhän se silloin niin että edelleen minulla kaikki menee ja mies säästää ja ostelee omiin nimiinsä....
 
Ei tuo sinunkaan taloudenpitosi kovin vastuulliselta tunnu. Luottokortti tapissa, lastenvaatteita osamaksulla... Etenkin tuo jälkimmäinen, kuka hullu nyt tuollaista tekee tiukassa taloustilanteessa? Kirpparilta kun ei osamaksuvaatteita ostella ja sinne pitäisi suunnata, jos rahat on vähissä ja vaatteita on pakko ostaa. Nyt on vielä kesä, ei tarvita edes haalareita tai muuta kalliimpaa.

Jos mies sai hankintaan pääosan rahoistaan vanhemmiltaan lahjaksi, ei siinä oikein valittamista ole. Jos vanhemmat nimenomaan tuota tarkoitusta varten rahat antoi, eihän niitä muuhun sovi edes käyttää.

Puuro on ihan terveellistä verrattuna leipään ja meillä on muutenkin tapana keittää normihiutalepuurot veteen, joten vesipuuron kauhistelu ei oikein uppoa minuun. Mutta en minäkään kyllä yhtään tykkäisi jos rahat olisi ihan loppu, yrittäisin kuitenkin estää kaikin keinoin myös itse ettei niin käy, enkä siis tosiaan ostelisi mitään vaatteita osamaksuilla...

Vähän siis sellainen pata kattilaa soimaa -fiilis tästä jäi.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
Kiitos kommentista!

Osamaksut siis aikaisempia lastenvaateostoksia yhteispäätöksellä alennusmyynneistä ensi talveksi, jotka jääneet roikkumaan. Käyn tottakai kirppareilla yms!

Totta varmasti sekin että olisin voinut olla käyttämättä luottokorttia. Olisin voinut olla ostamatta ruokaa kun taloustili on tyhjä ja jättää esimerkiksi ostamatta lahjoja kun on kummilapsien juhlia tms. joista mies ei huolehdi lainkaan. En haluaisi koko luottokorttia.
 
Kiitos kommentista!

Osamaksut siis aikaisempia lastenvaateostoksia yhteispäätöksellä alennusmyynneistä ensi talveksi, jotka jääneet roikkumaan. Käyn tottakai kirppareilla yms!

Ei ne kovin halpoja ole tainneet alennuksessakaan olla, kun osamaksulla on pitänyt ostaa. Minä en ole kyllä koskaan ostanut osamaksulla mitään, joten osamaksuvaatteet tuntuu siksikin jo ajatuksena hullulta. Silloin kun oli tiukkaa, en olisi ikinä uskaltanut ja kun talous on vakaalla pohjalla, ei ole tarvetta.

Varmasti joka tapauksessa järkevää pitää se palaveri talousasioista, mutta mietithän myös omaa kulutustasi. Ruokaa pitää tietysti olla, mutta en minä ainakaan käyttäisi luottokorttia tai lainaisi rahaa siksi, että pari päivää pitää olla ilman leipää, kun kerran normiruokaa sekä puuroa ja marjojakin kuitenkin on. Ihan uteliaisuudesta, lainasitko vaan sen euron, jolla saisi pari pakettia Reissumiestä tai paketin paahtoleipää tms., vai tuliko lainattua enemmän ja ostettua kaikkea muutakin? Jos elää velaksi, olisi syytä tehdä se vain siltä osin kuin on ihan pakko.
 
Ei ne kovin halpoja ole tainneet alennuksessakaan olla, kun osamaksulla on pitänyt ostaa. Minä en ole kyllä koskaan ostanut osamaksulla mitään, joten osamaksuvaatteet tuntuu siksikin jo ajatuksena hullulta. Silloin kun oli tiukkaa, en olisi ikinä uskaltanut ja kun talous on vakaalla pohjalla, ei ole tarvetta.

Kyllä kyllä. Talous ei ole vakaalla pohjalla, sehän on selvä. Ei ollut nyt aiheellista pohtia osamaksujen moraliteettia, vaan sitä, voiko tehdä suuria investointeja ilman avokin suostumusta. Ilmeisesti voi, mutta onko siitä aiheellista suuttua jos miehen mielestä voimmekin sen edestä syödä leivän sijasta kaksi päivää puuroa. Hän ei ole tuolloin edes kotona. Itse kyllä söisin, vaan ei ne lapset ole koko päivää puuroa ennen syöneet.


"varmasti joka tapauksessa järkevää pitää se palaveri talousasioista, mutta mietithän myös omaa kulutustasi. Ruokaa pitää tietysti olla, mutta en minä ainakaan käyttäisi luottokorttia tai lainaisi rahaa siksi, että pari päivää pitää olla ilman leipää, kun kerran normiruokaa sekä puuroa ja marjojakin kuitenkin on. Ihan uteliaisuudesta, lainasitko vaan sen euron, jolla saisi pari pakettia Reissumiestä tai paketin paahtoleipää tms., vai tuliko lainattua enemmän ja ostettua kaikkea muutakin? Jos elää velaksi, olisi syytä tehdä se vain siltä osin kuin on ihan pakko.

Lainasin vitosen. Reissumies paketti menee yhdellä ruokailulla, ellei sitte asu yksin. Terveiset suurperheestä!

Mielestäni koskaan ei ruokaa pitäisi joutua luotolla ostamaan, siinä olet oikeassa. Ongelma lienee se ettei sitä korttiluottoa koskaan tasata mitä minä olen ostanut kun mies lyhentää aina ensin omansa. Hänen luottonsa, en tiedä mistä kaikesta se koostuu.

En ole tuhlari mutta pistän lapset etusijalle.
 
Mitä hiton vikaa vesipuurossa on? Meillä syödään sitä AINA. Manna- ja riisipuuro maitoon. Muutoin keitetään veteen.

Ja kun kotona kerta olet. Leivo leipää. Parista kilosta jauhoja saa jo rutkasti leipää, eikä sitäkään nyt joka ruualle tartte tyrkyttää.

Ehkä miehesi rahan käytössä on petrattavaa. Mutta kuulostaa että muutenkin elätte suht höllällä talouskurilla. Osamaksut kertoo aika paljon....

Ja tosiaan töihin. Niin ihania kuin lapset on, niin ei heitä pidä maailmaan tuottaa jos rahat loppuu. Ei varmaan vastaus joka miellyttää, mutta rehellisyydennimissä moni perhe ajautuu ihan "omadta syystä" köyhyyteen.
 
Kirjoituksesi paras osuus oli lopussa päättäessäsi pitää talouspalaverin. Toivottavasti pitää sisällään myös taloussuunnitelman, jonka mukaan elätte molemmat. Ja kannattaisi ehkä ottaa paikalliseen Martta-yhdistykseen yhteyttä pyytäen sieltä konsultaatiota järkevästä taloudenpidosta, sillä sinullakin olisi hieman petraamisen varaa kulutustavoissasi.

Huolesi on muutenkin niin suuri, että olet sokea miten te oikeasti pärjäätte. Kaikkeahan teillä on, laskunne maksatte ja luottomaksut lyhennätte.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
Mielenkiintoista!

Kiitos vinkistä liittyen Marttoihin. Epäilen että mieheni ottaisi neuvoja vastaan mutta minä ainakin. Kyse onkin enemmän siitä (joka ilmeisesti ei näy alkuperäisestä viestistä) että taloudenhoito on mieheni hallinnassa. Hän on meistä se joka ei halua tinkiä ruuasta ja joutua laskemaan, minulle rahojen laskemiseen olisi sitä sitä aikaakin.

Ja ei, vesipuurossa ei ole mitään vikaa, lähinnä suututtaa joutua syömään sitä pakon edessä kun mies teki huonoja valintoja, kun olisin itse tehnyt toisin.

Leiponutkin olen, kiitos vinkistä.

Entä jos mies ei suostu talouden rajoituksiin? Laskemaan ja jättämään jotain ostamatta? Voiko siitä tehdä kynnyskysymyksen?
 
Aika nuivaa palautetta oletkin saanut. Ei sillä rahankäytössä on varmaan korjattavaa molemmilla mutta kyllä se ukkosikin saisi vastuuta kantaa. Itse nyt siellä työmatkalla nauttinee ravintolaruoasta.
Kyllä se on palaverin aika. Meillä on omat tilit mutta kyllä ne rahat niillä on yhteisiä.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
On varauduttava nuivaan palautteeseen mikäli haluaa jostain valittaa, eikö se niin ole.
Juuri siksi käännyinkin palstan puoleen koska mielipiteitä on monia, ja olen huomannut että olisin varmasti voinut puuttua tähän jo aiemmin.
Olin jotenki tuudittautunut siihen että koska mies tuo rahan tällä hetkellä, hän myös katsoo että se riittää kun ei tahdo raha-asioitaan kanssani jakaa. Tottakai, kaikki mitä minulle tulee menee myös talouden hoitoon enkä sijoita niitä itseeni tai hurvitteluun tms.
 
Miksi sinne taloustilille laitetaan liian vähän rahaa, eikä se sitten riitä. Summa menoja myöten ja sitten vasta mies voi ostaa muuta, summa niin isoksi että se riittää myös perheen vaatteisiin yms. mikä jää itselle tilille on tosiaankin sitä rahaa mikä jää omiin menoihin, kaikki muu on jo huolehdittu.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
Teillähän on se taloustili, sinnehän mies kuitenkin laittaa rahojaan sinunkin käytettäväksesi. Tarkistakaa yhdessä summa, onko se riittävä, mieti samalla itse miten saat(te) sen riittämään paremmin. Luottokorttia sinun ei tosiaan pitäisi käyttää, kun sinulla ei ole varaa luottovelkaa lyhentää eikä mieskään sitä halua puolestasi tehdä. Laita luottokortti visusti piiloon, pois lompakosta tai leikkaa se vaikka kahtia ja lyhennä luottovelkaa määrätietoisesti. Luottokorkoihin menee tällä hetkellä turhaan rahojanne.

Teidän niukkuutenne perimmäisenä syynä on tällä hetkellä varmasti suuri perhe ja se, että sinä olet hoitovapaalla. Onko lapsien lukumäärä ja sinun pitkä kotonaolosi ollut yhteinen ja tasavertainen päätös? Jos se on ollut ensi sijassa sinun toiveesi ja miehen mielestä lapset voisi jo mennä hoitoon/hänelle olisi riittänyt pienempikin perhe, se voi olla taustalla tuossa nihkeydessä elää itse nykyisen taloudellisen tilanteenne mukaisesti. Jos tilanne ei ole ollut hänen valintansa, sen tavallaan ymmärtääkin.
 
Miksi sinne taloustilille laitetaan liian vähän rahaa, eikä se sitten riitä. Summa menoja myöten ja sitten vasta mies voi ostaa muuta, summa niin isoksi että se riittää myös perheen vaatteisiin yms. mikä jää itselle tilille on tosiaankin sitä rahaa mikä jää omiin menoihin, kaikki muu on jo huolehdittu.

Hyvä kysymys! Silloin kun taloustili avattiin sovimme summat jotka siirretään, emmekä ole päivittäneet sitä summaa. Omalta kohdaltani sitä on vaikea nostaa joten ihmettelenkin miten mies säästää rahaa samaan aikaan vaikka tilit on nollilla. Halusin nähdä hänen luottokorttiostot ja säästötilit niin hää viittasi kyttäämiseen ja salapoliisihommiin, ja kun ehdotin että alan vastaamaan talouspuolesta hän sanoi ettei ainakaan siihen ala että minä hälle viikkorahaa myönnän. Ei pidä ajatuksesta että minä olisin mukana sanomassa miten rahoja käytetään. Tavallaan ymmärrän, hänhän ne tienaakin.
 
Teillähän on se taloustili, sinnehän mies kuitenkin laittaa rahojaan sinunkin käytettäväksesi. Tarkistakaa yhdessä summa, onko se riittävä, mieti samalla itse miten saat(te) sen riittämään paremmin. Luottokorttia sinun ei tosiaan pitäisi käyttää, kun sinulla ei ole varaa luottovelkaa lyhentää eikä mieskään sitä halua puolestasi tehdä. Laita luottokortti visusti piiloon, pois lompakosta tai leikkaa se vaikka kahtia ja lyhennä luottovelkaa määrätietoisesti. Luottokorkoihin menee tällä hetkellä turhaan rahojanne.

Teidän niukkuutenne perimmäisenä syynä on tällä hetkellä varmasti suuri perhe ja se, että sinä olet hoitovapaalla. Onko lapsien lukumäärä ja sinun pitkä kotonaolosi ollut yhteinen ja tasavertainen päätös? Jos se on ollut ensi sijassa sinun toiveesi ja miehen mielestä lapset voisi jo mennä hoitoon/hänelle olisi riittänyt pienempikin perhe, se voi olla taustalla tuossa nihkeydessä elää itse nykyisen taloudellisen tilanteenne mukaisesti. Jos tilanne ei ole ollut hänen valintansa, sen tavallaan ymmärtääkin.

Mies on ollut tympääntynyt siihen kuinka lasten hoitoon vieminen ja minun palkkani eivät parantaisi taloudellista tilannetta kun olisi laitettava toinen autokin. Tai myytävä asunto ja muutettava. Ja ollessani lasten syntymien välissä töissä, ei se taistelu aamuisin ollut nannaa hälle sekään, kun joskus jouduin aamuvuoroon lähtemään miestä aikaisemmin ja hänen piti lapset viedä hoitoon.

En painostanut lasten hankkimiseen tms.
 
Katkase luottokorttisi ja sano miehelle jatkuvasti, kuinka paljon(vähän) sun tilillä on enää rahaa, ettei ruokaa saa ostettua loppukuusta. Luottokortti nimittäin verottaa pahimmillaan aika paljon käyttövaroja, vaikka hetkeksi auttaisikin.
Laitat tulot - menot paperille ja viikkobudjetti lopuista ja lappu jääkaapin oveen. Ei luotolla voi ruokia ostella, ikuinen oravanpyörä joka ei hyvin pääty.
Kyllä pitää miehenkin ymmärtää, ettei sun niskoille voi lastenvaatehankintojakaan yksin sälyttää.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
Näin
Katkase luottokorttisi ja sano miehelle jatkuvasti, kuinka paljon(vähän) sun tilillä on enää rahaa, ettei ruokaa saa ostettua loppukuusta. Luottokortti nimittäin verottaa pahimmillaan aika paljon käyttövaroja, vaikka hetkeksi auttaisikin.
Laitat tulot - menot paperille ja viikkobudjetti lopuista ja lappu jääkaapin oveen. Ei luotolla voi ruokia ostella, ikuinen oravanpyörä joka ei hyvin pääty.
Kyllä pitää miehenkin ymmärtää, ettei sun niskoille voi lastenvaatehankintojakaan yksin sälyttää.

Näin teen, kiitos hyvistä neuvoista. Jos ei mies suostu nii laitan varmaan lusikat jakoon. Voin ainaki pysyä perillä taloudesta kun sitä rahaa ei oo kukaan muu käyttämässä, eikä tarvi olla rahaa pyytämässä millon mihinki asiaan. Harmi sinänsä, kyllä kai näistä pitäis voida sopia...
 
Mikä on se pari tonnia maksava asia, joka kestää pitkään ja jonka arvo säilyy? Yleensä minkään käyttöesineen arvo ei säily, vaan käytetty on aina käytetty. Joten ainoa, mikä tulee mieleen on joku taulu tms.

Perheen hyvinvointi eikä varsinkaan ravinto ei kyllä saisi kärsiä mistään osteluista. Eli jos jotain kallista ostaa, pitää tavalla tai toisella varmistaa, että kuitenkin jokapäiväinen elämä ei vaarannu. Miehen asenne on kyllä huono, jos omavaltaisesti päättää, että muun perheen on nyt vaan tultava toimeen minimaalisella rahamäärällä.

Jos rahasta on tiukkaa, en kyllä ostaisi lastenvaatteita osamaksulla - eihän siinä mitään säästä. Mieluummin sitten vaikka kirppikseltä, jos ei alennusmyyneistä ole varaa ostaa kertaostoksena. Koska talveen on vielä aikaa, ei tiukassa tilanteessa mielestäni kannata ostaa varastoon, ellei nyt sitten kirppikseltä löytäisi tosi halvalla.
 
Mikä on se pari tonnia maksava asia, joka kestää pitkään ja jonka arvo säilyy? Yleensä minkään käyttöesineen arvo ei säily, vaan käytetty on aina käytetty. Joten ainoa, mikä tulee mieleen on joku taulu tms.

Perheen hyvinvointi eikä varsinkaan ravinto ei kyllä saisi kärsiä mistään osteluista. Eli jos jotain kallista ostaa, pitää tavalla tai toisella varmistaa, että kuitenkin jokapäiväinen elämä ei vaarannu. Miehen asenne on kyllä huono, jos omavaltaisesti päättää, että muun perheen on nyt vaan tultava toimeen minimaalisella rahamäärällä.

Jos rahasta on tiukkaa, en kyllä ostaisi lastenvaatteita osamaksulla - eihän siinä mitään säästä. Mieluummin sitten vaikka kirppikseltä, jos ei alennusmyyneistä ole varaa ostaa kertaostoksena. Koska talveen on vielä aikaa, ei tiukassa tilanteessa mielestäni kannata ostaa varastoon, ellei nyt sitten kirppikseltä löytäisi tosi halvalla.

Kuomukärry
 
Kuomukärry

Se on sinänsä ihan ymmärrettävä ostos, ja varmaan tarpeellinen (jos nyt ymmärrän oikein, mikä se on). Mietin vaan, olisiko mieluummin SE kannattanut ostaa osamaksulla tai esim. säästää siihen osa rahoista ja ostaa vähän myöhemmin? No, myöhäistä tietysti nyt miettiä sitä. Mutta kyllä tuo miehen asennoituminen muun perheen pärjäämiseen on aika ärsyttävä. Saako hän itse syötyä esim. työpaikalla?
 
Se on sinänsä ihan ymmärrettävä ostos, ja varmaan tarpeellinen (jos nyt ymmärrän oikein, mikä se on). Mietin vaan, olisiko mieluummin SE kannattanut ostaa osamaksulla tai esim. säästää siihen osa rahoista ja ostaa vähän myöhemmin? No, myöhäistä tietysti nyt miettiä sitä. Mutta kyllä tuo miehen asennoituminen muun perheen pärjäämiseen on aika ärsyttävä. Saako hän itse syötyä esim. työpaikalla?

Siis kuomullinen peräkärry. Varmaan se joskus tulee tarpeeseen, mut saahan niitä vuokrattuakin tarpeen tullen. Ja kyllä se töissä syö ja maksaa siitä itse.

Asia meni vielä mielenkiintoisemmaksi, paljastui että mies on salannut säästöjensä kokonaissumma ja pyöristellyt alaspäin mukavasti. Lisäksi on salannut käyneensä erotiikkabaarissa ja ja sinnekkin on sitä rahaa uponnut. Kyseessä kertaluonteinen käynti liittyen polttareihin mut mut. OIshan siitäkin voinut kertoa, en mä mikään tiukkis ole.... :cautious:

Ja parannusta ei vaikuta ostoskäytökseen tulevan, aikoi nostaa säästöjään ostaakseen vielä lisää tarpeellisia asioita. Liekö osaksi hyvittelytarkoituksessa kun on kerta tullut möhlittyä vaikka sanoin aikaisemmin ettei ole varaa. Pidin sen kannan että ensin talous kuntoon ennenkuin yhtään mitään. :/

Jos itse olisin ehdotuksista huolimatta tuhlannut ja joutuisivat lapset olemaan vähemmällä, olisin kyllä aika nolo. En ymmärrä. Voikohan tää olla joku henkinen kriisi...?
 
Siis kuomullinen peräkärry. Varmaan se joskus tulee tarpeeseen, mut saahan niitä vuokrattuakin tarpeen tullen. Ja kyllä se töissä syö ja maksaa siitä itse.

Asia meni vielä mielenkiintoisemmaksi, paljastui että mies on salannut säästöjensä kokonaissumma ja pyöristellyt alaspäin mukavasti. Lisäksi on salannut käyneensä erotiikkabaarissa ja ja sinnekkin on sitä rahaa uponnut. Kyseessä kertaluonteinen käynti liittyen polttareihin mut mut. OIshan siitäkin voinut kertoa, en mä mikään tiukkis ole.... :cautious:

Ja parannusta ei vaikuta ostoskäytökseen tulevan, aikoi nostaa säästöjään ostaakseen vielä lisää tarpeellisia asioita. Liekö osaksi hyvittelytarkoituksessa kun on kerta tullut möhlittyä vaikka sanoin aikaisemmin ettei ole varaa. Pidin sen kannan että ensin talous kuntoon ennenkuin yhtään mitään. :/

Jos itse olisin ehdotuksista huolimatta tuhlannut ja joutuisivat lapset olemaan vähemmällä, olisin kyllä aika nolo. En ymmärrä. Voikohan tää olla joku henkinen kriisi...?

Ai sori, luulin että tarkoitit sellaista polkupyörän perässä kulkevaa (lapsille ja ostoksille), mutta toi taitaa olla auton peräkärry...?

Ihan sama, mikä tuo on - tuollaiseen holtittomaan rahankäyttöön on puututtava. Ei yksi ihminen saa omalla tuhlailullaan laittaa muita taloudellisesti sietämättömään tilanteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa
Mies pöydän ääreen ja laskemaan mitä joutuis maksaan elareita jos eroaisitte. Lapset nämligen maksaa kyllä. Sitä vaan ei voi väistää jos semmoisia on mennyt tekemään.

Monet miehet ei yksinkertaisesti tajua lasten rahantarpeista mitään.

Ja, neuvon sua aloittaja menemään töihin. Ensi tilassa. Mies sitte vaikka osapäivätöihin.
 
Ja parannusta ei vaikuta ostoskäytökseen tulevan, aikoi nostaa säästöjään ostaakseen vielä lisää tarpeellisia asioita. Liekö osaksi hyvittelytarkoituksessa kun on kerta tullut möhlittyä vaikka sanoin aikaisemmin ettei ole varaa. Pidin sen kannan että ensin talous kuntoon ennenkuin yhtään mitään. :/

Sinä olet nyt vähän ristiriitainen. Aloituksessa kerroit, että reaktiosi miehen ostokseen oli rutkuttaa siitä, että lapset tarvitsee kengät. Ja se että mies ne osti, oli ilmeisesti mielestäsi hyvä juttu? Mies ei taida oikein tietää, mitä sinä oikein haluat ja sitähän sinä itsekin epäilet, kun tuota hyvittelymotiivia veikkaat syyksi lisäostoksille. Joten lisää keskustelua ja johdonmukaisuutta.
 
Eiks teidän molempien pitäisi maksaa luottokorttivelat ensin pois? Vasta sen jälkeen voi alkaa haaveilla ei-niin-tarpeellisista hankinnoista. Lopettakaa liottokorttien käyttö molemmat.
 
  • Tykkää
Reactions: kippa

Yhteistyössä