Ei minustakaan muutoin tuo puolipäivähoito ole huono asia, mutta muistan liian hyvin esikoisen vauva-ajan, kun hän oli refluksilapsi ja valvoi/itki jatkuvasti. Tämän vuoksi mietin, että esikoiselle olisi kivempi olla päiväkodissa missä kavereita ja aktiviteettiä kuin kotona kuuntelemassa itkua... Noh, eihän tämä toinen ole välttämättä sairas =) Maalailen vain tänään näitä piruja seinille...
Älä huoli, hyvin se menee. :hug: Meidän esikoisella on myös refluksi ja hän huusi ensimmäiset 6kk, kuin sika teurastaessa, mutta toisen muksun kanssa meni paljon helpommin.
Ikäeroa meidän lapsilla on 1v6kk.
Kuulostaa niiiiin typerälle, alentavalle ja näsäviisaalle, kun sanoo, että "se on asenteesta kiinni", mutta valitettavasti se on totta.
Mä otin kuopuksen kanssa sen linjan, etten edes yrittäny laittaa pois sylistä (kantoliina!), en edes yrittäny yli 30min syöttövälejä (jolloin jakso vaan huikan tai pari, muttei puklinu melkein yhtään) ja pidin tosi tylsän ruokavalion itselläni ensimmäiset 3kk, ettei vaan ämman kautta pääse mitään mahavaivaa aiheuttavaa vauvalle. (3kk siksi, että 3kk iässä vauvan suoliston kehityksessä tapahtuu harppaus ja hän alkaa sietämään kaikkea paremmin).
Isommalle muksulle en keksinyt mitään virikkeitä missään vaiheessa. Mäkin oon sellanen "käpylehmä-äiti".
Meillä lapset on "kaikessa" aina mukana ja niin oli esikoinen kuopuksen vauva-aikanakin. Joka vaipanvaihto tehtiin vauvalle yhdessä, kaikki ruoat laitettiin yhdessä, tehtiin kotityöt, käytiin kävellen kaupassa jne. Jopa imetyksessä isompi auttoi ohjaamalla tissiä vauvan suuhun ja taputtelemalla vauvan pyllyä röyhtäytysvaiheessa. Ja siis oikeesti kaikki olis menny niin paljon helpommin ja nopeemmin ilman pientä apuria, mutta uskon, että kaikki tuo vaikutti siihen, ettei meillä oo tähän päivään mennessä tullu sisarkateutta ollenkaan. Nuo on ihan paita ja peppu, niillä on jopa oma kieli.
Omista kuulumisista ei oo ihmeempää sanottavaa. Joku ruttokuppatuberkuloosi mulla on, koska tää flunssa ei taitu millään. Alko tiistaina ja edelleen pitää lämpöjä koholla, klyyvarin tukossa ja kurkun hellänä. Mä en oo tottunu sairastamaan ja tekee tosi tiukkaa pitää näin monta välipäivää treenaamisesta.
En varmaan huomennakaan pääse lenkille (kunnon puolesta) ja lauantaina on menoa, joten lööbailua tulee viis päivää putkeen. En edes muista, milloin oisin ollu näin kauan liikkumatta. Varsinaista pahoinvointia ei oo ollu oikeestaan yhtään nyt pariin päivään, mutta en lähde sitä tulkitsemaan mihinkään suuntaan.
Rosie 8+2