Miksi, voi miksi ne työpaikan lapsettomat on niitä joustamattomimpia?

Ap:n asenne työkaveriaan kohtaan oli aivan järkyttävän alentuva, ap lienee itse varninainen ämmä

Joo, olisihan hän voinut fiksummin ja ymmärtäväisemmin suhtautua. Mutta silti se siivous minkä tahansa syynä kuulostaa ärsyttävältä. Mutta toki sekin on väärin, jos suututaan kun joku ei suostu työvuoron vaihtoon.

 

Joo, olisihan hän voinut fiksummin ja ymmärtäväisemmin suhtautua. Mutta silti se siivous minkä tahansa syynä kuulostaa ärsyttävältä. Mutta toki sekin on väärin, jos suututaan kun joku ei suostu työvuoron vaihtoon.

Aloittaja vaikutti kyllä sen verran ärsyttävältä, että ei voi tietää oliko se kaveri halunnut sanoa mitään syytä, aloittaja ehkä ite namitti ja jänkkäsi syytä että no mikset voi nyt sitte vaihtaa... Miks kukaan muuten mitään syitä selittelisi? Paitsi ne lapselliset, nehän nyt aina määkii niistä ipanoistaan...

 

Meillä taas pitää työvuorot ja lomat suunnitella nimenomaan lapsiperheiden toiveiden mukaan. Muut saa tehdä myöhäisemmät vuorot kun pitää hakea lapset tarhasta. Muut saa pitää lomia milloin sattuu kun kullanmuruja ei missään nimessä voi viedä vieraaseen päivystävään päiväkotiin. Joka helvetin viikko on joku räkänokka sairas ja taas muut joustaa.

Lomien kohdalla ilmotin, että mua ei kiinnosta missä hoidossa lapset on tai onko perheillä lomaa yhtä aikaa, mä katson vain oman tiimini tilanteen. Ne jotka oli viime heinäkuun lomalla ei ehkä välttämättä ole tänä vuonna perhetilanteesta riippumatta

Aivan ihanaa sulta
Itselläkin lapsia, mutta kyllä hyvin muistan miten alentavasti jotkut (eivät todellakaan kaikki) lapselliset kohtelee lapsettomia. Koska kyllähän heidän loma- ja vapaa-aikatarpeet menee lapsettomien edelle kenellä ei ole tietenkään muuta tekemistä. Joten vaikka minulla on nykyään lapsia, niin en silti oleta muiden töissä sopeutuvan vain minun ja lasteni tarpeiden mukaan. Koska en todellakaan koe että minun menoni ovat yhtään tärkeämpiä kuin lapsettomien menot.

Ja tuosta siivoamisesta. Kyllä jos minulla olisi juuri tulossa esim isommat juhlat, niin mieluummin siivoaisin aamuvuoron jälkeen kuin ennen iltavuoroa. Päivä jää jotenkin vajaaksi, kun sitä kelloa täytyy vahdata.

 

No voi hitto!

Mutta sanokee, että mikä on siinä että kaikilla palstalaisilla isovanhemmat asuu jossain huitsin nevadassa? Meidän talo valmistuu mummilan viereen ja tämä oli ihan ehdoton juttu

 

Aloittaja vaikutti kyllä sen verran ärsyttävältä, että ei voi tietää oliko se kaveri halunnut sanoa mitään syytä, aloittaja ehkä ite namitti ja jänkkäsi syytä että no mikset voi nyt sitte vaihtaa... Miks kukaan muuten mitään syitä selittelisi? Paitsi ne lapselliset, nehän nyt aina määkii niistä ipanoistaan...

Tietysti koko tarina voi olla kokonaan keksittykin - kuten mikä vaan palstalla. Keskusteluissa ei kannata olettaa, että kaikki jutut ovat totta, vaan ottaa ne keskustelunaiheina vaan.

 

No voi hitto!

Mutta sanokee, että mikä on siinä että kaikilla palstalaisilla isovanhemmat asuu jossain huitsin nevadassa? Meidän talo valmistuu mummilan viereen ja tämä oli ihan ehdoton juttu

Varmaan niiden, joilla on porukat ja verkostot lähellä, ei tarvitse kysellä vuorojen vaihteluita ja sitten höyrytä siitä palstalla. Tai eivät koe tarvetta muutenkaan puhua siitä, että ne perheet ja ystävät ovat lähellä. Enemmän tuodaan julki probleemia ja kurjuutta.

 

No voi hitto!

Mutta sanokee, että mikä on siinä että kaikilla palstalaisilla isovanhemmat asuu jossain huitsin nevadassa? Meidän talo valmistuu mummilan viereen ja tämä oli ihan ehdoton juttu

Eihän se nyt mitään ihmeellistä ole? Moni on kotoisin pikkupaikkakunnilta, joista on muutettu opiskelemaan ja sitten jääty niille paikkakunnille, joissa on töitä. Kaikki eivät halua töihin siihen vanhan kotikaupungin Siwaan tai pieneen tehtaaseen.

 

Voi hel.tti, että ottaa päähän...! Meidän työpaikalla on useampiakin 40+vuotiaita vanhojapiikoja ja sit paljon meitä lapsellisia.
Erehdyin kysymään yhdeltä näistä prinsessoista, että voisiko vaihtaa työvuoroa niin ö että mä tekisin hänen aamuvuoron ja hän mun illan, koska tuli miehelle yllättävä työmeno, eikä lapsilla hoitajaa. ( juu ei ole tukiverkkoa paikkakunnalla, isovanhemmat kaukana, ei sellaisia naapureita tms.jotka vois hoitaa. Eikä lapset ole vuorohoitopäiväkodissa, koska tuollaisia tilanteita tulee ehkä kerran kahdessa vuodessa)
Niin tämä tyyppi sanoo, ettei pysty, kun on ajatellu siivota illalla!!!!!! Siis voi helvetti!!!! Aamullahan ei tunnetusti voi siivota.
Muutenkin on niin tarkka omista vuorostaan, ei koskaan voi muuttaa suunnittelemansa (siis autonominen työvuorosuunittelu) edes silloin suunnitteluvaiheessa. Jos on vi.tu siivousilta, niin se on ja sitä ei voi muuttaa!
En ihmettele, että on vanhapiika!!! Taatusti sellaisena tulee pysymäänkin!

Ja tässä aloituksessa tiivistyykin hyvin sairaanhoitajien ilmapiiri ja asenteet suurimmilla osilla osastoista. Nimenomaan ap:n asenne.

 

Varmaan niiden, joilla on porukat ja verkostot lähellä, ei tarvitse kysellä vuorojen vaihteluita ja sitten höyrytä siitä palstalla. Tai eivät koe tarvetta muutenkaan puhua siitä, että ne perheet ja ystävät ovat lähellä. Enemmän tuodaan julki probleemia ja kurjuutta.

Tämä voi olla vähän ilkeästi sanottu, mutta silloin voi kyllä katsoa valinneensa sen turvaverkottomuuden. Suomessa on hirveän paljon tämän palstan perusteella perheitä, jotka valitsevat asua kaukana sukulaisista ja sen lisäksi eivät pidä yhteyttä ystäviin tai ovat jotenkin "erakoituneet" perheellistymisen myötä. Muissa maissa se ei ole normaalia, että sukulaisia nähdään pari kertaa vuodessa ja isovanhempia ei kunnioiteta.

 

No voi hitto!

Mutta sanokee, että mikä on siinä että kaikilla palstalaisilla isovanhemmat asuu jossain huitsin nevadassa? Meidän talo valmistuu mummilan viereen ja tämä oli ihan ehdoton juttu

Mä ainakin muutin 17-vuotiaana ensin miehen perässä ja 23-vuotiaana vielä perheineni työn perässä. Ei siinä pahemmin enää mietitä, missä ne isovanhemmat asuu..

 

Mä ainakin muutin 17-vuotiaana ensin miehen perässä ja 23-vuotiaana vielä perheineni työn perässä. Ei siinä pahemmin enää mietitä, missä ne isovanhemmat asuu..

Tosin meillä on miehen vanhemmat vielä suhteellisen lähellä, omani n. 600km päässä.

 

Kieltämättä joku siivous kuulostaa syynä ihan vaan vittuilulta tai sitten siltä, että henkilö on vähän yksinkertainen. Eihän nuo vaihdot aina onnistu ja joskus syynä voi olla vain se, ettei vaan halua sitä iltavuoroa. Ja se on toki ihan ok, ei vaihtoon ole pakko suostua. Mutta normaalisti ihmiset sanovat asian eri lailla, esim. "valitettavasti mulle ei sovi, oon jo sopinut muuta siihen iltaan - toivottavasti saat vaihdon onnistumaan jonkun muun kanssa". Kuulosta kummalliselta että joku sanoo syyksi siivoamisen. Sellaiset ihmiset ovat usein vähän rasittavia muutenkin.

Totuuden puhujat siis ovat sinun mielestä rasittavia. O.K.

 

Mä ainakin muutin 17-vuotiaana ensin miehen perässä ja 23-vuotiaana vielä perheineni työn perässä. Ei siinä pahemmin enää mietitä, missä ne isovanhemmat asuu..

Samoin, 18-vuotiaana lähdin maailmalle ja asuin ties missä, mutta perheeni olen aina halunnut perustaa lähelle sukua.

 

Tämä voi olla vähän ilkeästi sanottu, mutta silloin voi kyllä katsoa valinneensa sen turvaverkottomuuden. Suomessa on hirveän paljon tämän palstan perusteella perheitä, jotka valitsevat asua kaukana sukulaisista ja sen lisäksi eivät pidä yhteyttä ystäviin tai ovat jotenkin "erakoituneet" perheellistymisen myötä. Muissa maissa se ei ole normaalia, että sukulaisia nähdään pari kertaa vuodessa ja isovanhempia ei kunnioiteta.

Miksiköhän sitten haluat sanoa ilkeästi...?

Ehkä lastenkodissakin työskennelleenä (muistatko, hahmosi teki semmoistakin eikä siitä ole kauaakaan aikaa...) voisit vaikka ymmärtää, että kaikilla ei ehkä oikeasti ole semmoisia omaisia joiden lähellä asumisesta olisi mitään erityistä iloa.

Turvaverkkojen luomista tulisi ehkä neuvoa neuvoloissakin. Ymmärrettävää on, että jos on perslävenomaisesta perheestä kotoisin, ei välttämättä ole syntynyt myöskään taitoja ja ymmärrystä siihen, miten niitä turvaverkkoja luodaan ja ystäviä hankitaan.

 

Tämä voi olla vähän ilkeästi sanottu, mutta silloin voi kyllä katsoa valinneensa sen turvaverkottomuuden. Suomessa on hirveän paljon tämän palstan perusteella perheitä, jotka valitsevat asua kaukana sukulaisista ja sen lisäksi eivät pidä yhteyttä ystäviin tai ovat jotenkin "erakoituneet" perheellistymisen myötä. Muissa maissa se ei ole normaalia, että sukulaisia nähdään pari kertaa vuodessa ja isovanhempia ei kunnioiteta.

Niin no elämä se on valintoja.

Mutta kommentoin tuohon,
"Mutta sanokee, että mikä on siinä että kaikilla palstalaisilla isovanhemmat asuu jossain huitsin nevadassa?"
että varmaan vaikuttaa siltä että "kaikilla" on näin, koska enemmän siitä huonommasta tilanteesta valitetaan, kuin hyvistä tilanteista asian suhteen hehkutetaan.

Uskoisin myös, että jos isovanhemmat vaikka on just siellä tuppukylässä, niin ei sinne haluta palata vaan siksi, että ois mummola metrin päässä. Eikä isovanhempiakaan voi pakottaa muuttamaan oman perheensä perässä

 

Miksiköhän sitten haluat sanoa ilkeästi...?

Ehkä lastenkodissakin työskennelleenä (muistatko, hahmosi teki semmoistakin eikä siitä ole kauaakaan aikaa...) voisit vaikka ymmärtää, että kaikilla ei ehkä oikeasti ole semmoisia omaisia joiden lähellä asumisesta olisi mitään erityistä iloa.

Turvaverkkojen luomista tulisi ehkä neuvoa neuvoloissakin. Ymmärrettävää on, että jos on perslävenomaisesta perheestä kotoisin, ei välttämättä ole syntynyt myöskään taitoja ja ymmärrystä siihen, miten niitä turvaverkkoja luodaan ja ystäviä hankitaan.

Turvaverkkojen luomista ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, ne on ihan jokaisen aikuisen ihmisen tehtävä ja ylläpidettävä itse. Ja kommentillani viittasin siihen, että siinä vaiheessa kun on rakennettu talo ja elämä paikkaan x, on enää huono ihmetellä jos ei lastenhoitoapuja ole. Sä valitset itse mihin muutat ja minkälaiseksi suhteet sukulaisiin lapselle annat kehittyä. Sitten täällä paljon kuulee kuinka ikävää on viettää puolison tai oman äidin kanssa aikaa, ja hermot on kireällä, mutta lasta ei koskaan saa hoitoon minnekään! No mistäköhän johtuisi? Ihan ystävällisesti vain ajattelin sanoa mitä ajattelen tästä aiheesta, sillä näistä tapauksissa saa vähän väliä lukea täältä. Marttyyrivanhempia yhdistää usein se, ettei sukulaisten kanssa tulla toimeen ja on jääty ihan yksin lapsien kanssa, eikä perheestä kukaan välitä.

 

Samoin, 18-vuotiaana lähdin maailmalle ja asuin ties missä, mutta perheeni olen aina halunnut perustaa lähelle sukua.

Älyttömän huomaavaista sun suvulta, että ovat tajunneet pysyä paikallaan koko sen ajan kun sä olet haahuillut ympäriinsä. Että voit nyt perustaa perheen lähelle sitä sukua.

Meillä reaalimaailmassa elävillä ihmisillä taas on monesti tilanne, että ne sukulaisen perhanat ovat ihmisiä joilla on sekä oma tahto että tarve ansaita elantonsa, ja niin ne vain hajoavat paikkakunnalta toiselle asumaan. Tosi itsekästä.

 

Turvaverkkojen luomista ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, ne on ihan jokaisen aikuisen ihmisen tehtävä ja ylläpidettävä itse. Ja kommentillani viittasin siihen, että siinä vaiheessa kun on rakennettu talo ja elämä paikkaan x, on enää huono ihmetellä jos ei lastenhoitoapuja ole. Sä valitset itse mihin muutat ja minkälaiseksi suhteet sukulaisiin lapselle annat kehittyä. Sitten täällä paljon kuulee kuinka ikävää on viettää puolison tai oman äidin kanssa aikaa, ja hermot on kireällä, mutta lasta ei koskaan saa hoitoon minnekään! No mistäköhän johtuisi? Ihan ystävällisesti vain ajattelin sanoa mitä ajattelen tästä aiheesta, sillä näistä tapauksissa saa vähän väliä lukea täältä. Marttyyrivanhempia yhdistää usein se, ettei sukulaisten kanssa tulla toimeen ja on jääty ihan yksin lapsien kanssa, eikä perheestä kukaan välitä.

Katsotaan sitte kun se toukkasi syntyy, jos syntyy. Auvoa edessä...

 

Vieläkö joku lähtee noihin häppärin aivopieruihin ja provoihin mukaan?

 

Mikä siinä on, että tuo yksi bimbo onnistuu aina ketjun kuin ketjun vetämään kokonaan sivuraiteille lakanalla vänkäämään ihan täysin asian vierestä?

 

Lakanalla = alkamalla
Ennustava tekstinsyöttö...

 

Älyttömän huomaavaista sun suvulta, että ovat tajunneet pysyä paikallaan koko sen ajan kun sä olet haahuillut ympäriinsä. Että voit nyt perustaa perheen lähelle sitä sukua.

Meillä reaalimaailmassa elävillä ihmisillä taas on monesti tilanne, että ne sukulaisen perhanat ovat ihmisiä joilla on sekä oma tahto että tarve ansaita elantonsa, ja niin ne vain hajoavat paikkakunnalta toiselle asumaan. Tosi itsekästä.

No siinä tapauksessa on turha valittaa, kun ei mummolaan voi lapsia laittaa ja on kiinni lapsissa 24/7.
Siis minunkin mielestä jokainen perhe saa muuttaa vaikka mihin korpeen ilman ketään tuttuja, kunhan ei sitten rueta marttyyriksi "kun kukaan ei auta lastenhoidossa enkä saa tukea äitiyteeni".

 

Äkkiseltään ajateltuna ajattelen että oli tylyä työkaverilta olla vaihtamatta siivouksen takia vai pitäisikö ap:n ottaa lapset mukaan töihin. Vaan sen tarkemmin en tilannetta tunne että jos on tosiaan kyllästynyt joustamaan. Silti voi joskus joustaa ja ymmärtää toisten tilannetta, puolin ja toisin.
Happygirl-91 ei riitä että sukulaiset asuu lähellä kun heilläkin on omat työnsä ja menonsa. Harvoin niiltä apua saa. Tämä tilanne siis meillä.

 

Turvaverkkojen luomista ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, ne on ihan jokaisen aikuisen ihmisen tehtävä ja ylläpidettävä itse. Ja kommentillani viittasin siihen, että siinä vaiheessa kun on rakennettu talo ja elämä paikkaan x, on enää huono ihmetellä jos ei lastenhoitoapuja ole. Sä valitset itse mihin muutat ja minkälaiseksi suhteet sukulaisiin lapselle annat kehittyä. Sitten täällä paljon kuulee kuinka ikävää on viettää puolison tai oman äidin kanssa aikaa, ja hermot on kireällä, mutta lasta ei koskaan saa hoitoon minnekään! No mistäköhän johtuisi? Ihan ystävällisesti vain ajattelin sanoa mitä ajattelen tästä aiheesta, sillä näistä tapauksissa saa vähän väliä lukea täältä. Marttyyrivanhempia yhdistää usein se, ettei sukulaisten kanssa tulla toimeen ja on jääty ihan yksin lapsien kanssa, eikä perheestä kukaan välitä.

Missä fantasia maailmassa kaikilla on sukulaisia joille edes voi antaa lapset hoitoon tai missä fantasiamaailmassa kaikilla on sukulaisia? Ja MUOKS. missä fantasiamaailmassa on kaikille niitä oman alan töitä tai töitä ylipäätänsä siellä missä isovanhemmat asuu?

 

Mä kun olen viisi lasta saanut aikuisikään ja joustanut heidän takiaan koko elämäni mä katson että mun ei tarvi kenenkään muun lastenhoito-ongelmien takia joustaa. Olen ihan hyvällä omallatunnolla itsekäs.