Mikä siitä erosta tekee niin helpon?
Asiat kun hyväksyy niin niiden kanssa eläminen on helppoa. Sellasta se elämä vaan on. Ja yksi asia, kun loppuu niin tilalle tulee jotain muuta uutta ja jännittävää.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Mikä siitä erosta tekee niin helpon?
Joo, ei kukaan ole sanonut, etteikö eroon ole syyt. Mutta et saanut sitä mitä halusit, vai etkö haluakaan sihteelta mitään?
Mitä sä siis kysyt?
Asiat kun hyväksyy niin niiden kanssa eläminen on helppoa. Sellasta se elämä vaan on. Ja yksi asia, kun loppuu niin tilalle tulee jotain muuta uutta ja jännittävää.
Miten mista kyllä tuntuu, että sun hyväksyntäs on aika rajallista kuitenkin. Kirjoitat kuin hyväksyisit kaikki asiat elämässä sellaisina kuin ne on, mutta kuitenkaan et toista ihmistä omine vikoineen.
Mitä sä siis kysyt?
Harmittaako sua, kun et saa suhteelta sitä, mitä haluat? Koska niinhän välttämättä käy, jos toinen muuttuu sellaiseksi, mikä ei alkuun ollut ja suhde loppuu.
Vai: etkö sä halua suhteilta mitään?
Harmittaako sua, kun et saa suhteelta sitä, mitä haluat? Koska niinhän välttämättä käy, jos toinen muuttuu sellaiseksi, mikä ei alkuun ollut ja suhde loppuu.
Vai: etkö sä halua suhteilta mitään?
Mä en ihan oikeasti ymmärrä yhtään sun kysymystä ja mihin se liittyy. Mun yksikään mies ei ole muuttunut miksikään.
Jos toisessa jokin asia häiritsee niin, että se vaikuttaa mun tunteisiin sitä ihmistä kohtaan niin miksi toimisin vastoin sisäistä ääntäni? Sellainen ei ole tervettä.
Mä en ihan oikeasti ymmärrä yhtään sun kysymystä ja mihin se liittyy. Mun yksikään mies ei ole muuttunut miksikään.
No miksi sä et ole sitten heidän kanssaan enää? Ja jos he ovat jättäneet sinut, niin etkö sä silloinkaan ole surrut?
En kyllä sinänsä ihmettel, jos sut on joka kerta jätetty. Et osaa tukea toista ja ajattelet vain itseäsi ja kaupasta saatavaa uutta suhdetta.
Älä sano, että asiat kun hyväksyy... En tiedä, mitä sä hyväksyt, mutta et ainakaan toisia sellaisina kuin nämä ovat, vaan tarkkailet toisten vikoja suurennuslasin kanssa etkä varsinkaan tunnu antavan toiselle tukea. Itseäsi vain mietit suhteessa, että miten sä itse voit.
Meilläkin mielipiteet on vahvoja, mutta uskon että mies ei masennuksensa takia pysty ajattelemaankaan kovin tasapainoisesti. Harmittaa vaan kun ei itse joka hetki jaksa ymmärtää toisen masennuksen tuomaa saamattomuutta ja negatiivisuutta, koska se on jatkunut jo vuosia. Varsinkin keskustelu tilanteissa usein huomaa kun toinen rakentaa mielipiteensä vain sen perusteella kun ei jaksa tai ole kiinnostunut. Tietää kyllä itsekin, ettei ole oikeassa ja ajattele järkevästi kun asian kieroutuneesti ilmaisee, mutta ei ajattele sitä pidemmälle.
Tässähän pitää perustaa joku yksityinen terapiointi ryhmä missä jakaa ajatuksia ja neuvoja toiselle samaa kokevalle ???? ihan hyvää tehnyt kun on saanut tänään tässä kirjoitella.
No miksi sä et ole sitten heidän kanssaan enää? Ja jos he ovat jättäneet sinut, niin etkö sä silloinkaan ole surrut?
En kyllä sinänsä ihmettel, jos sut on joka kerta jätetty. Et osaa tukea toista ja ajattelet vain itseäsi ja kaupasta saatavaa uutta suhdetta.
Mua ei ole koskaan jätetty, mitä sä sekoilet?
Eka suhde kesti yli kolme vuotta ja haluttiin erota.
Toka kesti kymmenen vuotta ja mä halusin erota, miehen persoona ei ollut mua varten vaikka hyvä ihminen olikin.
Mua ei ole koskaan jätetty, mitä sä sekoilet?
Eka suhde kesti yli kolme vuotta ja haluttiin erota.
Toka kesti kymmenen vuotta ja mä halusin erota, miehen persoona ei ollut mua varten vaikka hyvä ihminen olikin.
Eli olet ikävä hylkääjä. No, ei kai se sitten niin suretakaan.
Niin, eikä koskaan tarvitse miettiä, miksi se toinen vain "muuttui" ikäväksi, eli ulkoistetaan suhteen ongelmat toisen vioiksi. Itsessä ei nähdä mitään vikaa. Jos niin käy kerta toisensa jälkeen, katsoisin peiliin.
Mua ei ole koskaan jätetty, mitä sä sekoilet?
Eka suhde kesti yli kolme vuotta ja haluttiin erota.
Toka kesti kymmenen vuotta ja mä halusin erota, miehen persoona ei ollut mua varten vaikka hyvä ihminen olikin.
Sulla kuulostaa muutenkin aika erilaiselta tilanteelta noi suhteet kuin tässä ketjussa pohtineiden, joissa on selkeästi enemmän tunteita mukana. Olisi kiva jos osaisit antaa heille jotain neuvoja, mutta mitään apua susta ei ketjussa ole ainakaan ollut. Pelkkää varoittelua ja soosoon sanomista. En ymmärrä, miksi edes kirjoitit ketjussa, jossa sulla ei ole kokemuspintaa.
Sun teksteistä.
Sulla kuulostaa muutenkin aika erilaiselta tilanteelta noi suhteet kuin tässä ketjussa pohtineiden, joissa on selkeästi enemmän tunteita mukana. Olisi kiva jos osaisit antaa heille jotain neuvoja, mutta mitään apua susta ei ketjussa ole ainakaan ollut. Pelkkää varoittelua ja soosoon sanomista. En ymmärrä, miksi edes kirjoitit ketjussa, jossa sulla ei ole kokemuspintaa.
Neuvo on erota suhteesta jossa uhkailaan ja haukutaan? Lukemisen ymmärtämisessä vikaa?
Eli olet ikävä hylkääjä. No, ei kai se sitten niin suretakaan.
Täh?
Tarkkailethan sä ketjussa kirjoittajien vikoja. Ja heidän miestensä. Sanomatta mitään auttavaa.Missä kirjotan, että tarkailen toisen vikoja? Missä kirjoitan ylipäätänsä mitään noita sun väittämiä?
Neuvo on erota suhteesta jossa uhkailaan ja haukutaan? Lukemisen ymmärtämisessä vikaa?
Ensinnäkin päätät itse suhteiden tilan olevan vaaraksi kirjoittajille, tästä ei ole mitään todisteita ketjussa. Eroaminen on toetysti eräänlainen neuvo.
Tarkkailethan sä ketjussa kirjoittajien vikoja. Ja heidän miestensä. Sanomatta mitään auttavaa.
Mä en ihan oikeasti ymmärrä yhtään sun kysymystä ja mihin se liittyy. Mun yksikään mies ei ole muuttunut miksikään.
Ensinnäkin päätät itse suhteiden tilan olevan vaaraksi kirjoittajille, tästä ei ole mitään todisteita ketjussa. Eroaminen on toetysti eräänlainen neuvo.
En päätä sen olevan vaaraksi vaan monta kertaa pitää samat asiat täällä kirjottaa ihan oikeasti, opetelkaa nyt lukemaan. Mä en hyväksy edes uhkailua oli siinä perää tai ei ja sitä ei pitäisi kenenkään hyväksyä.
Siis hä? Ei tossa nyt ole mitään järkeä taaskaan kerran. Eli siis mitä?
Mihin tuossa edes tarttuu?
Eli tässä kerrotaan miehen ja vaimon käytöksestä nin niihin ei saa kukaan mitään kommentoida vai mitä vittua?
En päätä sen olevan vaaraksi vaan monta kertaa pitää samat asiat täällä kirjottaa ihan oikeasti, opetelkaa nyt lukemaan. Mä en hyväksy edes uhkailua oli siinä perää tai ei ja sitä ei pitäisi kenenkään hyväksyä.
Mikäs sä olet siitä päättämään, mitä kukakin hyväksyy?
Sä mikään jumala ole.