mies haukkui kusipääksi kun avauduin tunteistani...miten kukaan voi kohdella noin kun rohkenee avaamaan sydäntään.

  • Viestiketjun aloittaja tunteetonta
  • Ensimmäinen viesti
Niinkö, oletko varma? Miten ihmeessä voit mennä sanomaan, mitä kukakin jaksaa paremmin ja huonommin? Miksi ihmiset ylipäätään menevät parisuhteeseen, kun kaikki sen eteen tuomat ongelmat ovat kuitenkin rankempia kuin ero ja yksinolo?
Miten edes voi ajatella etteikö ero olisi helpompi kuin vuosikausien onnettomuus. Ihme ajatuksia sulla, huomaa kyllä että sulla on ero ottanu koville.
 
Pohdiskelija
Joillain ei ole munaa erota vaan tehdään toisen olo mahdollisemman epämukavaksi jotta se tajuis lähteä, moni ei vaan tajua tätä elettä.
Ei se aina (todellakaan) sitä tarkoita, että itsellä ei ole munaa erota. Vaan omaa pahaa oloa ei vain osata käsitellä ja se kaatuu toisen päälle. Jos niitä välineitä olisi, niin toimittaisiin aivan toisin.
 
viieeras
Miten se ei parantaisi?
Et siis lukenut "tunteetonta"-nimimerkin kommenttia. Jos mies nykyään on välinpitämätön lasta koskevissa asioissa, miten tämä sama ihminen eron jälkeen yhtäkkiä alkaisikin hoitamaan asiat hyvin silloin, kun lapsi on hänellä?

Jos mietitään vaikka ihan perustarpeita, ruokaa ja vaatteita, niin nythän äiti hoitaa asiat, joten lapsella on kaikki enimmäkseen hyvin. Jos tulee ero, niin mikä takaa, että lapsella on päällään kunnolliset vaatteet ja saa tarpeeksi oikeanlaista ruokaa silloin, kun äiti ei ole asioista huolehtimassa. Ongelmahan on tällä hetkellä paljon pienempi, kuin erotilanteessa olisi. Mutta asia voi silti olla ongelma, jos äiti kokee, että mies ei ota tarpeeksi vastuuta näistä asioista. Ihan ilmiselvä asia minusta.
 
Pohdiskelija
Meillä tuo kirjoitteluhomma ei myöskään toiminut. En tiedä oliko siinäkin kohtaa vika minussa, mutta mies ei mielestäni osannut ilmaista asiaansa niissäkään. Hän kirjoitti kaikkea "rakastan sinua, en halua menettää sinua, toivon että sinä tunnet samoin ja voimme jatkaa yhteiselämäämme, olet parasta elämässäni jne". Joo, kuulostaahan tuollainen tosi kivalta, mutta hän ei koskaan millään tavalla kommentoinut niitä ongelmia, joita suhteessa oli. Kuulosti pikemminkin siltä, että hän vain kokosi kaikki maailman rakkaudenilmaisukliseet paperille ja sen pitäisi riittää. Minulle tuli vain entistä vahvemmin tunne, että hän ei tajunnut yhtään, mitä minä tarkoitan. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Ikään kuin mahtipontinen rakkaudentunnustus korjaisi kaikki epäkohdat suhteessa.
No tää kuulostaa kyllä todella huonolta. En sanoisi narsistilta, mutta siinä on samoja piirteitä. Tai sitten mies oli todella irti kaikista tunteistaan yms. :(
 
viieeras
Miten edes voi ajatella etteikö ero olisi helpompi kuin vuosikausien onnettomuus. Ihme ajatuksia sulla, huomaa kyllä että sulla on ero ottanu koville.
Ero nimenomaan ei enää ottanut koville, kun oli vuosikausia asiaan valmistautunut. Tokihan se oli pelottavaa ja käytännön asiat ovat nykyään tosi hankalia. Mutta jos olisin eronnut heti ensimmäisestä riidasta, en tiedä miten olisin silloin selvinnyt.
 
Et siis lukenut "tunteetonta"-nimimerkin kommenttia. Jos mies nykyään on välinpitämätön lasta koskevissa asioissa, miten tämä sama ihminen eron jälkeen yhtäkkiä alkaisikin hoitamaan asiat hyvin silloin, kun lapsi on hänellä?

Jos mietitään vaikka ihan perustarpeita, ruokaa ja vaatteita, niin nythän äiti hoitaa asiat, joten lapsella on kaikki enimmäkseen hyvin. Jos tulee ero, niin mikä takaa, että lapsella on päällään kunnolliset vaatteet ja saa tarpeeksi oikeanlaista ruokaa silloin, kun äiti ei ole asioista huolehtimassa. Ongelmahan on tällä hetkellä paljon pienempi, kuin erotilanteessa olisi. Mutta asia voi silti olla ongelma, jos äiti kokee, että mies ei ota tarpeeksi vastuuta näistä asioista. Ihan ilmiselvä asia minusta.
Monesti nuo asiat alkavat hoitumaan kun puoliso ei ole enää kuvioissa. Lapsetkin tupaavat kasvamaan ja osaavat hoitaa asioita itse. Jos lapsen terveys/koskemattomuus on vaarassa niin sillon asia käydään lasun kanssa läpi.
 
njoo
Eli pitääkö aina ikuisesti kaikesta olla vain hiljaa? Milloin asiasta sitten voidaan puhua, jos aina pitää olla hiljaa ja koskaan ei saada mitään vastausta? Minä näen tuon jauhamisen siten, että toistuvasti pyydetään vastausta kysymykseen, jota ei koskaan saada. Jos haluaa jauhamisen loppuvan, miksei vain voi vastata? Tottakai siihen asiaan palataan uudelleen ja uudelleen, jos sitä ei käsitellä.

Ihan naulan kantaan.
 
viieeras
Monesti nuo asiat alkavat hoitumaan kun puoliso ei ole enää kuvioissa. Lapsetkin tupaavat kasvamaan ja osaavat hoitaa asioita itse. Jos lapsen terveys/koskemattomuus on vaarassa niin sillon asia käydään lasun kanssa läpi.
Mutta sinä et silti voi kenenkään toisen puolesta sanoa, mikä tuntuu helpommalta ja mikä vaikeammalta. Sinulle eroaminen on näköjään helppoa, toisille siihen on vähän suurempi kynnys.
 
Pohdiskelija
Eipä tarvitsisi lapsen kärsiä päivittäin. Lapsen tapaamiset ovat soviteltavissa ja jos ei lasta pysty hoitamaan niin eihän sitä sillon hoideta.
Eihän sekään ole sanottua, että lapsi kärsii vanhemman toiminnasta sinänsä, vaan siitä, että vanhemmat riitelevät keskenään, vaikka kumpikin olisi tahollaan aivan ok-venhempia. Silloinko ei ole sinusta okei etsiä sopua ja ratkaisuja vaan pitäisi erota heti vaan?
Miksi olet niin avunhakukielteinen? Et usko, että niin on koskaan mitään apua saatu tai ratkaisuja löydetty?
 
viieeras
No sanoo sen järkikin ettei huonossa suhteessa pitäisi olla.
Hohhoijaa. Moneskohan kerta tämä on: toiset yrittävät ensin korjata niitä suhteen ongelmia, ennen kuin eroavat. Ymmärrätkö, ainoa ratkaisu huonoon suhteeseen ei ole suhteen lopettaminen, vaan olemassa olevan suhteen parantaminen? Joku tuolla hyvin sanoikin, että suhteet eivät ole mitään kertakäyttökamaa. Varsinkin jos on lapsia kuvioissa, niin kyllä tällaisia päätöksiä pitää ensin harkita tarkasti.
 
Eihän sekään ole sanottua, että lapsi kärsii vanhemman toiminnasta sinänsä, vaan siitä, että vanhemmat riitelevät keskenään, vaikka kumpikin olisi tahollaan aivan ok-venhempia. Silloinko ei ole sinusta okei etsiä sopua ja ratkaisuja vaan pitäisi erota heti vaan?
Miksi olet niin avunhakukielteinen? Et usko, että niin on koskaan mitään apua saatu tai ratkaisuja löydetty?
Sopua ja ratkaisua ihmisen kanssa joka haukkuu ja uhkailee väkivallalla? Okei : /
Juu ei tuollainen suhde ole mua varten.
 
Hohhoijaa. Moneskohan kerta tämä on: toiset yrittävät ensin korjata niitä suhteen ongelmia, ennen kuin eroavat. Ymmärrätkö, ainoa ratkaisu huonoon suhteeseen ei ole suhteen lopettaminen, vaan olemassa olevan suhteen parantaminen? Joku tuolla hyvin sanoikin, että suhteet eivät ole mitään kertakäyttökamaa. Varsinkin jos on lapsia kuvioissa, niin kyllä tällaisia päätöksiä pitää ensin harkita tarkasti.
Niin ja missä vaiheessa on ok luovuttaa?
 
Afdpjkgadlk
Mutta sinä et silti voi kenenkään toisen puolesta sanoa, mikä tuntuu helpommalta ja mikä vaikeammalta. Sinulle eroaminen on näköjään helppoa, toisille siihen on vähän suurempi kynnys.
Minusta Puuhipalle se eroaminen nimenomaan on ottanut koville tai ehkä pikemminkin se, ettei ole ihannekumppaniaan löytänyt. Ei terveesti eronnut ja sen prosessoinut suhtaudu tuollatavoin.
 
Se katsos on ihan kiinni ihmisistä ja parisuhteista. Ei ole oikeaa kaikkiin pätevää vastausta. Voitko kuvitella? Paitsi sen verran sanoisin, että jos ensimmäisen ongelman vastaan tullessa tekee mieli erota, niin kannattaa kyllä miettiä, onko parisuhde se oma juttu ollenkaan.
Jos mua uhataan vetää turpaan ja haukutaan kusipääksi niin todellakin jää siihen. Ihme naisia olette, kun tuollaista siedätte ja ihmettelette miksi joku sanoo, että kannattaa erota. Läheisriippuvaisuus tulee mieleen.
 
viieeras
Jos mua uhataan vetää turpaan ja haukutaan kusipääksi niin todellakin jää siihen. Ihme naisia olette, kun tuollaista siedätte ja ihmettelette miksi joku sanoo, että kannattaa erota. Läheisriippuvaisuus tulee mieleen.
Olenko minä sanonut, että olen tuollaista sietänyt? Ja sinä kyllä heitit sen ero-kortin pöytään jo ennen kuin mistään turpiin vedoista puhuttiin.
 
Minusta Puuhipalle se eroaminen nimenomaan on ottanut koville tai ehkä pikemminkin se, ettei ole ihannekumppaniaan löytänyt. Ei terveesti eronnut ja sen prosessoinut suhtaudu tuollatavoin.
Mulla ei ole erot koville ottanut, miksi ottaisi. Homma joko toimii tai ei toimi, niin yksinkertaista se vaan on. Asiaa voi harmitella niin kuin lasin rikkoutumista, mutta ei se murehtimalla ehjäksi tule. Niitä saa kaupasta lisää ja voi vaan toivoa parempaa onnea uuden lasin kanssa.
Mä en muutenkaan jää vellomaan tai kummosesti murehtimaan asioita, elämä jatkuu.
 
Pohdiskelija
Ai tuolla oli muutama kommentti jos mies uhkailee turpaan vedolla jos jankaaminen jatkuu. Haukkumisesta on kanssa jokunen kommentti. Miten et ole noita huomannut?
No uhata voi ja ymmärrän sen, että toisellakin pinna kiristyy riitatilanteessa. Ei se mulle silti tarkoita vielä uhkaavaa tilannetta. Olen sitä mieltä, että jankkaavalle ihmiselle on saatava perille se, ettei jankutus auta ja jos tuosta on apua ilman että tilanne menee oikeasti lyömiseksi niin okei sitten.
Mä sain sen vaikutelman, ettei kyseinen kirjoittajakaan pelännyt oikeasti saavansa turpaan, mutta ehkä olen väärässä. Rumasti se on sanottu, sitä en kiellä.
 
Skhdfkjdflj
Mulla ei ole erot koville ottanut, miksi ottaisi. Homma joko toimii tai ei toimi, niin yksinkertaista se vaan on. Asiaa voi harmitella niin kuin lasin rikkoutumista, mutta ei se murehtimalla ehjäksi tule. Niitä saa kaupasta lisää ja voi vaan toivoa parempaa onnea uuden lasin kanssa.
Mä en muutenkaan jää vellomaan tai kummosesti murehtimaan asioita, elämä jatkuu.
No tuolla asenteella ne eivät kyllä varmaan toimikaan. Et varmaan itsekään enää kuvittele niin?
 

Yhteistyössä