mies haukkui kusipääksi kun avauduin tunteistani...miten kukaan voi kohdella noin kun rohkenee avaamaan sydäntään.

  • Viestiketjun aloittaja tunteetonta
  • Ensimmäinen viesti
njoo
Olen täällä taas aivan ihmeissäni miten kopiolta kuulostaa sanasta sanaan :) meilläkin mies tekee tuota ole hiljaa-juttua ja haluaa että lopetan puhumisen vaikka asia on selvittämättä. Aivan samoin kun sinun miehesi. Kaikki kirjoittamasi on kuin meidän tilanteet täällä. Olen luullut että kukaan ei tajuaisi millainen mies minulla on täällä juttu kaverina, mutta löytyy näköjään muitakin.

Yritän itsekin ymmärtää nykyään mieheni kannalta ja olen huomannut että hän on todella epävarma ja hänellä on tosi huono itsetunto. Perheen ulkopuolisille esittää aivan jotain muuta ja kotona näyttää todellisuuden. Olen yrittänyt selittää miehelle että hermojen menettämisen hetkellä pitäisi osata ilmaista itseään jollain muulla tavalla kun haukkumalla toista tai uhkailemalla. On sen tajunnut mutta ilmeisesti tavat on juurtuneet niin tiukkaan kun edelleen sanoo että hänellä on oikeus siihen kun minäkin käytän henkistä väkivaltaa häneen, hänen sanojensa mukaan puhun liikaa. Mielestäni juttelu ei voi olla väkivaltaa varsinkin kun puhun rauhallisesti, en hauku, huuda yms. Mies käyttää tuota oikeutuksena koska ei osaa ilmaista itseään muuten ja hän on tosi heikko kohtaamaan negatiivisia tunteita. Hän suorastaan säikähtää jos hän itse tuntee tai minä tunnen jotain pahaa sisälläni. Jostakin tuo johtuu ja asiat olisi paljon helpompia kun niistä voisi jutella vaan. Asiat, joista normaalisti voisi selvitä pienellä rauhallisella keskustelulla, paisuu tosi isoiksi riidoiksi kun ei ole vuorovaikutus taidot kohdillaan.
Mä olen joskus aikoinaan useinkin käyttänyt näissä tilanteissa semmoista kikkaa, että olen kirjoittanut ajatukseni A4:lle ja antanut lapun sitten sopivan tilaisuuden tullen miehelle luettavaksi ja mies on saanut siihen lappuun kommentoida oman kantansa. Sitten joskus mies on suostunut jopa puhumaan tästä ääneenkin. Tällä tavalla on vältetty se tilanne, että kumpaakin alkaa ärsyttää liikaa ja siksi tulee riitaa. Lapulla on saanut rauhassa käsitella asian eikä toinen pysty silloin keskeyttämään ja vaatimaan olla hiljaa kesken käsittelyn. Sitten vastaustilanteessa mieskin saa rauhassa lukea ja pohtia ja kirjoittaa omat mielipiteensä. Lisäksi lapulla minä saan avautua tunteistani vapaasti. Mies vain lukee lapun sitten, kun tuntee olevan hänelle sopiva hetki.

Ehkä sinäkin voisit koittaa tätä lappukikkaa! Mä saatan muuten itsekin ottaa tämän nyt uudestaan käyttöön. Nyt kikka on ollut tauolla oikeastaan. En välillä jaksanut vaivautua lappuihin kun olin raskaana vaivoissa ja väsynyt ja sen jälkeenkään vauvan olessa ihan pikkuinen. Ehkä nyt jaksaisin taas. Kikka nimittäin on toiminut ihan hyvin.

Mä meinaan myös saada miehen jotenkin tajuamaan, että toista ei saa koskaan haukkua riitatilanteissa.
 
tunteetonta
Mutta jotkut asiat voidaan saada toimimaan, kun niistä asioista vaan puhuu. Voihan parisuhteessa olla vaikka minkälaisia ongelmia, joihin voidaan löytää ratkaisu, kun vain otetaan asia esille. Esimerkiksi ap:n tapauksessa hän puhuu uhkailusta. Voihan olla, että ap:n mies ei tajua edes uhkailevansa tai on suutuspäissään sanonut jotain, mitä ei edes tarkoita. Jos esimerkiksi mies on jossain riidan vaiheessa sanonut, että olisi varmaan parempi erota (eikä tätä ole varsinaisesti tarkoittanut) ja ap:ta on asia jäänyt vaivaamaan, hän voi kokea sen uhkauksena. Tilannehan voisi korjaantua sillä, että ap vain kysyy, että tarkoittiko mies oikeasti sitä mitä sanoi ja mies pääsisi kertomaan, että ei hän oikeasti sitä tarkoittanut, vaan suutuspäissään muotoili asian todella huonosti. Sehän voi olla aika pienestä kiinni.

En tietenkään tiedä ap:n tilannetta, mutta esimerkkinä vain.
Uhkailussa mies sanoo että pitää vetää kohta turpaan jos en hiljene. Erollakin on uhannut miljoona kertaa, vielähän tuo tuossa on...
 
njoo
Saman olen kuullut minäkin, olen kusipää koko ihminen kun tykkään keskustella asioista ja ratkaista ongelmia keskustelemalla. Eikä mitään vikaa ole tietenkään siinä joka ei halua keskustella, harrastaa mykkäkoulua, kenellä ei ole koskaan mitään asiaa ja haluaa lakaista kaikki asiat maton alle niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ;) On myöntänyt että pitää tunteet ja ajatukset sisällään. Syyllistää että juttelija on kaiken pahan alku ja juuri, eikä mitään ongelmia kuulema olisi jos en juttelisi mistään.
Tadaa! Nyt osui! Mykkäkoulu. Mun mies harrasti tätä myös ENNEN. Homma meni siten, että mä halusin keskustella asiat heti selviksi perinpohjin. En halunnut siirtää asioita vaan halusin selvittää asiat heti kuntoon ja päästä sopuun miehen kanssa. Yhteisymmärrystä ei kumminkaan syntynyt ja syntyi riita. Oltiin jostain niin erimieltä kertakaikkiaan. Koitin silti selvittää asian loppuun heti. Mies hannasi vastaan väittäen omaa kantaansa ja hokien, että ole jo hiljaa ja anna olla. Riidoissa nukkumaanmeno oli mulle kamalin. Siinä pistin enemmän ja enemmän vastaan, että HEI! riita selvitetään nyt ja ollaan SOVUSSA! En voi nukkuu jos riita! Mies hoki samaan aikaan, että anna asian olla että hän ei vittuuntuneena kykene puhumaan rakentavasti ja asia pahenee ja puhutaan tuonnempana.

Lopulta homma meni siihen, että mies sanoi, että nyt asia on siinä pisteessa, että hän alkaa mykkäkouluun kun on niin vittuuntunut mulle. Mies siis mökötti tyyliin kolme päivää ja näiden aikana mä koitin kokoajan keskustelua uudestaan ja mies lisäsi mykistelypäiviä pari lisää, kunnes olin edes päivän hiljaa. Tämä hiljaisuuspäivänä rustrasin juuri semmoisen A4 lapun, jossa kerroin miehelle kaikki ajatukseni asian suhteen...Rauhoittuneen mies luki lapun ja käsittelimme viimein asian.

Nämä mykkäkoulut olivat ihan kamalia mulle ja kärsin lujaa. Pahinta vallankäyttöä moinen mielestäni. Varsinkin semmoiselle, joka haluaa käsitella asiat puhumalla.

Homma kumminkin ratkesi lopulta itsestään. Vaikka mykkäkoulua kesti pitkään ja useita kertoja. Nyt kerron miten. Vastaavissa riitatilanteissa en enää jossain vaiheessa ruvennut vaatimaan välitöntä keskustelua ja selvittämistä. Lisäksi jos mies haukkui tai sanoi jotain muuta ikävää kuittasin sen monesti tyyliin näin. Hoh hoijaa sinähän et minulle noin ala ja olin itse sen jälkeen hiljaa, koska olin itse niin vihainen miehelle. Nyt mies tulee itse välillä jopa halaamaan sen jälkeen ja tekemään sopua. Ennen mies ei tullut ekana tekemään sopua koskaan , EI SIIS IKINÄ! Se jos mikä loukkasi mua. Nyt tulee! Se ainainen sydäntä raastava mykkäkouluilu siis loppui ja oon tavallaan vieläkin äimänkäkenä et mitä tapahtu, mut jotenkin noin se meni! Mies ei enää ole kertaakaan mykkäkouluillut. Hyvä niin, hehe!

Asioiden maton alle lakaisusta. Mun mies harrastaan kans! Mies on kommentoinut, että se johtuu siitä, että on jokin sen verran erimielisyyttä aiheuttava aihe että tulee aina riita ja siksi haluaa lakaista sen maton alle. Miehen mukaan asia menee siten muka pois, kun sitä ei ajattele. En tajuu tota logiikkaa vieläkään. Mun mielestä se asia tulee kyllä selvittää joskus, koska eihän maton alle lakaisu poista ongelmaa. Ehkä a4 toimisi tässä! En tiedä, pitää koittaa taas...

Voi, että sun tilanne kuulostaa samalta. Siis oikeesti! Tosi helpottavaa mullekin, kun on löytynyt sun kaltainen, joka ymmärtää muakin näin hyvin tässä jutussa :)
 
tunteetonta
Mä olen joskus aikoinaan useinkin käyttänyt näissä tilanteissa semmoista kikkaa, että olen kirjoittanut ajatukseni A4:lle ja antanut lapun sitten sopivan tilaisuuden tullen miehelle luettavaksi ja mies on saanut siihen lappuun kommentoida oman kantansa. Sitten joskus mies on suostunut jopa puhumaan tästä ääneenkin. Tällä tavalla on vältetty se tilanne, että kumpaakin alkaa ärsyttää liikaa ja siksi tulee riitaa. Lapulla on saanut rauhassa käsitella asian eikä toinen pysty silloin keskeyttämään ja vaatimaan olla hiljaa kesken käsittelyn. Sitten vastaustilanteessa mieskin saa rauhassa lukea ja pohtia ja kirjoittaa omat mielipiteensä. Lisäksi lapulla minä saan avautua tunteistani vapaasti. Mies vain lukee lapun sitten, kun tuntee olevan hänelle sopiva hetki.

Ehkä sinäkin voisit koittaa tätä lappukikkaa! Mä saatan muuten itsekin ottaa tämän nyt uudestaan käyttöön. Nyt kikka on ollut tauolla oikeastaan. En välillä jaksanut vaivautua lappuihin kun olin raskaana vaivoissa ja väsynyt ja sen jälkeenkään vauvan olessa ihan pikkuinen. Ehkä nyt jaksaisin taas. Kikka nimittäin on toiminut ihan hyvin.

Mä meinaan myös saada miehen jotenkin tajuamaan, että toista ei saa koskaan haukkua riitatilanteissa.

Mies on omien sanojensa mukaan huono ilmaisemaan itseään sanoin ja tekstillä. Tekstiviestejä ollaan lähetetty usein kun on tullut jotain mitä ei lasten nähden haluta jutella tai toinen ei jaksa kuunnella puhetta. Nekin mies ottaa usein painostamisena ja laittaa huutomerkki lauseita, eli vihaisia viestejä. Toisinaan ne tuottaa hyvän lopputuloksen. Olen joskus ehdottanut tuota paperille kirjoittamista mutta kokee olonsa epävarmaksi sellaisessa, tekstiviesteissä vihaiset viestit on pidempiä ja tunteista puhumis viestit tosi lyhyitä. Ei pääse toisen pään sisälle kauhean helposti.
Itselläni on ollut tapana kirjoittaa meidän jutteluita paperille ja puhelimeen että voin jälkeen päin tarkastella tilannetta. Aika kieroja juttuja näkee teksteissä ja miehen keskustelu on todellakin omaa luokkaansa. Ulkopuolinen saattaisi katsoa tekstejä aina epäuskoisena että voiko toinen osapuoli jutella oikeasti noin. Ajatuksen lento on aika kieroutunutta.
 
Mielenkiinnosta kysyn, että eikö sitä voi sitten olla puhumatta jos toista niin ärsyttää, että turpaan vetämisellä uhkailee. Eikö voi antaa pölyn laskeutua ja sitten koittaa keskustella, miksi asiat pitää sillä sekunilla selvittää?
Kirjottaa sitten facebookin/whats upin/tekstiviestin välityksellä asiansa.
 
viieeras
Meillä tuo kirjoitteluhomma ei myöskään toiminut. En tiedä oliko siinäkin kohtaa vika minussa, mutta mies ei mielestäni osannut ilmaista asiaansa niissäkään. Hän kirjoitti kaikkea "rakastan sinua, en halua menettää sinua, toivon että sinä tunnet samoin ja voimme jatkaa yhteiselämäämme, olet parasta elämässäni jne". Joo, kuulostaahan tuollainen tosi kivalta, mutta hän ei koskaan millään tavalla kommentoinut niitä ongelmia, joita suhteessa oli. Kuulosti pikemminkin siltä, että hän vain kokosi kaikki maailman rakkaudenilmaisukliseet paperille ja sen pitäisi riittää. Minulle tuli vain entistä vahvemmin tunne, että hän ei tajunnut yhtään, mitä minä tarkoitan. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Ikään kuin mahtipontinen rakkaudentunnustus korjaisi kaikki epäkohdat suhteessa.
 
viieeras
Mielenkiinnosta kysyn, että eikö sitä voi sitten olla puhumatta jos toista niin ärsyttää, että turpaan vetämisellä uhkailee. Eikö voi antaa pölyn laskeutua ja sitten koittaa keskustella, miksi asiat pitää sillä sekunilla selvittää?
Kirjottaa sitten facebookin/whats upin/tekstiviestin välityksellä asiansa.
Hyvinpä sinäkin luet näitä kommentteja. Ap:han nimenomaan aloituksessa sanoikin, että tuo hetki oli sellainen, jota oli odottanut. Hetki jolloin oli rentoa. Hetki, jonka hän koki olevan oikea hetki avautua.
 
tunteetonta
Tadaa! Nyt osui! Mykkäkoulu. Mun mies harrasti tätä myös ENNEN. Homma meni siten, että mä halusin keskustella asiat heti selviksi perinpohjin. En halunnut siirtää asioita vaan halusin selvittää asiat heti kuntoon ja päästä sopuun miehen kanssa. Yhteisymmärrystä ei kumminkaan syntynyt ja syntyi riita. Oltiin jostain niin erimieltä kertakaikkiaan. Koitin silti selvittää asian loppuun heti. Mies hannasi vastaan väittäen omaa kantaansa ja hokien, että ole jo hiljaa ja anna olla. Riidoissa nukkumaanmeno oli mulle kamalin. Siinä pistin enemmän ja enemmän vastaan, että HEI! riita selvitetään nyt ja ollaan SOVUSSA! En voi nukkuu jos riita! Mies hoki samaan aikaan, että anna asian olla että hän ei vittuuntuneena kykene puhumaan rakentavasti ja asia pahenee ja puhutaan tuonnempana.

Lopulta homma meni siihen, että mies sanoi, että nyt asia on siinä pisteessa, että hän alkaa mykkäkouluun kun on niin vittuuntunut mulle. Mies siis mökötti tyyliin kolme päivää ja näiden aikana mä koitin kokoajan keskustelua uudestaan ja mies lisäsi mykistelypäiviä pari lisää, kunnes olin edes päivän hiljaa. Tämä hiljaisuuspäivänä rustrasin juuri semmoisen A4 lapun, jossa kerroin miehelle kaikki ajatukseni asian suhteen...Rauhoittuneen mies luki lapun ja käsittelimme viimein asian.

Nämä mykkäkoulut olivat ihan kamalia mulle ja kärsin lujaa. Pahinta vallankäyttöä moinen mielestäni. Varsinkin semmoiselle, joka haluaa käsitella asiat puhumalla.

Homma kumminkin ratkesi lopulta itsestään. Vaikka mykkäkoulua kesti pitkään ja useita kertoja. Nyt kerron miten. Vastaavissa riitatilanteissa en enää jossain vaiheessa ruvennut vaatimaan välitöntä keskustelua ja selvittämistä. Lisäksi jos mies haukkui tai sanoi jotain muuta ikävää kuittasin sen monesti tyyliin näin. Hoh hoijaa sinähän et minulle noin ala ja olin itse sen jälkeen hiljaa, koska olin itse niin vihainen miehelle. Nyt mies tulee itse välillä jopa halaamaan sen jälkeen ja tekemään sopua. Ennen mies ei tullut ekana tekemään sopua koskaan , EI SIIS IKINÄ! Se jos mikä loukkasi mua. Nyt tulee! Se ainainen sydäntä raastava mykkäkouluilu siis loppui ja oon tavallaan vieläkin äimänkäkenä et mitä tapahtu, mut jotenkin noin se meni! Mies ei enää ole kertaakaan mykkäkouluillut. Hyvä niin, hehe!

Asioiden maton alle lakaisusta. Mun mies harrastaan kans! Mies on kommentoinut, että se johtuu siitä, että on jokin sen verran erimielisyyttä aiheuttava aihe että tulee aina riita ja siksi haluaa lakaista sen maton alle. Miehen mukaan asia menee siten muka pois, kun sitä ei ajattele. En tajuu tota logiikkaa vieläkään. Mun mielestä se asia tulee kyllä selvittää joskus, koska eihän maton alle lakaisu poista ongelmaa. Ehkä a4 toimisi tässä! En tiedä, pitää koittaa taas...

Voi, että sun tilanne kuulostaa samalta. Siis oikeesti! Tosi helpottavaa mullekin, kun on löytynyt sun kaltainen, joka ymmärtää muakin näin hyvin tässä jutussa :)
Kyllä minuakin helpottaa paljon kun saa vaihtaa kokemuksia jonkun kanssa joka oikeasti ymmärtää ja kokee samoja juttuja.

Ihanaa, että teillä on päästy yli tuon mykkäkoulun. Mieheni on sanonut minulle että kun uskoisin hiljentymis käskyä heti niin hän vois palata asiaan rauhoittuneena. Mutta teki myös selväksi että kaikki aiheet ei häntä kiinnosta että pitää ymmärtää kun pyytää hiljaisuutta eikä palaakaan asiaan. Ja just tuo sai mulle ahdistuneen olon, en voi oikeasti luottaa että mies haluaa ottaa minunkin ajatukset huomioon ja hän saa päättää mikä ongelma on ratkaisemisen arvoista. Uskon että hänelle on kova pala juuri ne asiat missä hän joutuu myöntämään heikkoutensa ja katsomaan peiliin.
Kerroit tuosta tilanteen etenemisestä ja miten riita kehittyy: Aivan samoin meillä, me käymme samanlaisen vuoropuhelun ja mies tekee just samat asiat joista mulle tulee olo ettei toista kiinnosta. Juttelen ja juttelen kun luulen että mies juttelisi kohta takaisin vaikka mies vaipuu mykkäkouluun ja on vihainen kun haluan ratkaista ongelmaa. Niin samaa! :)

Mies tulee joskus rauhoittuneena juttelemaan lisää, mutta anteeksi pyynnön taito on aivan olematon. Kun kerron että minua loukkasi hän saattaa hyvällä tuurilla sanoa että ei olisi pitänyt varmaan tehdä niin. Mutta ei tule pyytämään anteeksi oma aloitteisesti ja vilpittömästi. Kiertelee ja kaartelee mutta ei sano anteeksi kun .... olen kertonut että ne maagiset sanat antaisi paljon voimaa mennä eteenpäin. Mutta joku siinä on hankalaa. Itse pyrin pyytämään anteeksi omatoimisesti. Omien virheiden myöntäminen on myös haastavaa. Ei osaa ns. mennä itseensä, katsoa peiliin...eikä asettua toisen asemaan. Tästä olen miettinyt että puuttuuko kyky empatiaan..
 
njoo
Mielenkiinnosta kysyn, että eikö sitä voi sitten olla puhumatta jos toista niin ärsyttää, että turpaan vetämisellä uhkailee. Eikö voi antaa pölyn laskeutua ja sitten koittaa keskustella, miksi asiat pitää sillä sekunilla selvittää?
Kirjottaa sitten facebookin/whats upin/tekstiviestin välityksellä asiansa.
Meillä ainakin näin. Se tulee yllättäin, et tuokin asia ärsyttää toista noin lujaa, että uhkailee. Meillä pölyn annetaan nykyään laskeutua hetki, koska mua ärsyttää myös sen verran lujaa nykyään, että itsekin suutun siinä välissä ja olen hiljaa. Tekstarit ei meillä ole toimineet. Joskus koitin tekstarikikkaa ja mies ei edes vastannut viestiin. Odotin iltaan asti ja kysyin, miksi et sano mitään. Mies suuttui ja sanoi, ettei ole mun asia se tms.
 
Mistä sinulle tuli ylipäätään oletus, että sitä keskustelua ei yritetä vasta pölyn laskeuduttua? Tuossa aloituksen tilanteessakin pölyt olivat laskeutuneet ja silti ap:ta kutsuttiin kusipääksi. Eihän ikävistä asioista ole koskaan kivaa jutella. Oikeaa aikaa ei löydy koskaan.
Tuossahan nuo kertovat itse miten riitely menee. Eli jauhetaan ja jauhetaan vaikka toinen köskee olla hiljaa.
 
tunteetonta
Meillä riidat koskevat lähinnä arjen pyörityksen toimivuutta, pyydän kerta toisensa jälkeen miestä auttamaan mutta se jää siihen...mies ei osallistu oma aloitteisesti lasten kasvatukseen/ läsnäoloon, huuta ja räyhää kyllä kun joku tekee virheen. Ymmärrettävästi aika väsyttävä yhtälö. Mies kärsii vielä kaiken muun lisäksi masennuksesta ja varmaan jostain tunne elämän epätasapainosta kun katsoo hänen ulos antiaan. Mutta näin meillä. Kun en hiljaa hoida kaikkea/katso vierestä tyytyväisenä kun mies sabotoi lasten hyvinvointia niin mies kokee että haluan riidellä koko ajan= keskustella miten asiat saadaan toimimaan ja tasapainoon. Tätä kaikkea vuosia ja nyt ymmärrys parempana että monet asiat eivät ole normaalia.
 
vierass
Jauhat varmasti ihan liian pitkään samoja juttuja, kun mies alkaa uhkailla erolla, kun ei saa sinua lopettamaan. Jos vielä jälkikäteen kirjoitat ylös miehen riidän aikana sanomia asioita ja analysoit niitä, niin ei ole mikään ihme, että toinen hermostuu.

Olisiko miehelle jotain tehtäviä, joita hän voisi hoitaa itsenäisesti. Lastenhoitoon mies ei pystyne osallistumaan, koska hänen lastenhoitotyylinsä ei ole mielestäsi sopivaa.
 
njoo
Tuossahan nuo kertovat itse miten riitely menee. Eli jauhetaan ja jauhetaan vaikka toinen köskee olla hiljaa.
Meilläkään ei puhumalla löydy sitä oikeaa aikaa koskaan. Jos yrittää puhua iloisenakin hetkenä, se muuttuu riidaksi. Usein tämä poistaa motivaatiota ottaa asia esiin. Mies hokee 'alä ala taas riilemään' -mantraa ja minä hoen, 'en koita tässä riidellä vaan puhua ihan sovussa'.
 
Meilläkään ei puhumalla löydy sitä oikeaa aikaa koskaan. Jos yrittää puhua iloisenakin hetkenä, se muuttuu riidaksi. Usein tämä poistaa motivaatiota ottaa asia esiin. Mies hokee 'alä ala taas riilemään' -mantraa ja minä hoen, 'en koita tässä riidellä vaan puhua ihan sovussa'.
Omituinen persoona jos luulee keskustelua riidaksi tai riidanhaastamiseksi. Miten tuollaista jaksaa?
 
viieeras
Tuossahan nuo kertovat itse miten riitely menee. Eli jauhetaan ja jauhetaan vaikka toinen köskee olla hiljaa.
Eli pitääkö aina ikuisesti kaikesta olla vain hiljaa? Milloin asiasta sitten voidaan puhua, jos aina pitää olla hiljaa ja koskaan ei saada mitään vastausta? Minä näen tuon jauhamisen siten, että toistuvasti pyydetään vastausta kysymykseen, jota ei koskaan saada. Jos haluaa jauhamisen loppuvan, miksei vain voi vastata? Tottakai siihen asiaan palataan uudelleen ja uudelleen, jos sitä ei käsitellä.
 
Eli pitääkö aina ikuisesti kaikesta olla vain hiljaa? Milloin asiasta sitten voidaan puhua, jos aina pitää olla hiljaa ja koskaan ei saada mitään vastausta? Minä näen tuon jauhamisen siten, että toistuvasti pyydetään vastausta kysymykseen, jota ei koskaan saada. Jos haluaa jauhamisen loppuvan, miksei vain voi vastata? Tottakai siihen asiaan palataan uudelleen ja uudelleen, jos sitä ei käsitellä.
Eipä sitä vastausta jauhamallakaan saa, toisen saa sillä kyllä kyrpiintymään. Vastausta ei välttämättä edes sillä hetkellä ole ja toisen hyökkäys pistää ihmisen tilaan jossa helposti tirvasee jotta hiljaisuus tulisi.
Ja aina voi ottaa suhteen jossa on normaalia kanssakäymistä.
 
viieeras
Eipä sitä vastausta jauhamallakaan saa, toisen saa sillä kyllä kyrpiintymään. Vastausta ei välttämättä edes sillä hetkellä ole ja toisen hyökkäys pistää ihmisen tilaan jossa helposti tirvasee jotta hiljaisuus tulisi.
Ja aina voi ottaa suhteen jossa on normaalia kanssakäymistä.
No miten sen sitten saa? Kerrohan nyt, kun oman kokemuksen mukaan sitä ei saa ainakaan kysymättä. Ai niin, eihän sitä tarvita, kun ainahan on se matto, jonka alle voi kaiken lakaista.
 

Yhteistyössä