Onko teistä törkeää jos lapselle sanotaan ettei omia leluja tarvi jakaa puistossa.. ?

No ei me olla jäämässä kotiin tämän vuoksi, mieluummin annan muiden sitten katsoa kieroon kun ojennan heidän lapsiaan, jos ei itse siihen kykene. Katsoa toki saa, mutta ei koskea.

Mulle kun ei tulis mieleenkään antaa oman lapsen ottaa toisten pyöriä ilman lupaa, tai mennä kaivelemaan esim. toisten rattaista tavaroita.

No jos alat hulluna vaahdota jollekin tenavalle, kun hän lainaa TEIDÄN hiekkalapiota, niin ihan varmasti sinua katsotaan kuin hullua, koska hulluahan tuo on.

Kirjoittamaton sääntö kuuluu, että hiekkalaatikoilla saa leikkiä kaikilla vapailla leluilla. Jos siellä on jotain jonkun omia tavaroita, ne kerätään kotiinlähtiessä toisilta.

 

[QUOTE="...";30709011]Voi herran jestas miten voi olla köyhää elämää.
Etkö oikeasti itse näe, miten idioottimaista tuo on?
Lapsi opetetaan piilottamaan lelunsa, ettei kukaan toinen vain nyt koske niihin.
Ja tässä puhutaan jostain euron hiekkalapioista!

Eikö oikeasti olisi järkevämpää opettaa lapselle, että jos et jotain itse tarvitse, niin joku muu voi sitä ihan hyvin käyttää.[/QUOTE]

En minä mitään opeta piilottamaan. Itse tekee valintansa. Joko jakaa omastaan ja sit voi luvalla lainata muidenkin, tai sitten jos ei jaa omaansa niin ei tarvitse lainata muidenkaan.

Öö, mitä sillä on väliä mitä se tavara maksaa? Ei 2-vuotias tiedä maksaako se tavara euron vai 200 euroa. Opetatko sinä lapsillesi että vain tietyn hintaryhmän tavaroita saa tai tulee arvostaa ja muut on tyyliin roskaa?

Miksi jonkun pitäisi käyttää hänen pyöräänsä, jos hän ei itse sillä polje? Tai miksi jonkun muun pitää saada juuri hänen lapio, kun muilla on ne omatkin? Niinkuin sanoin, eri asia jos me otettaisiin iso kassillinen niitä kamoja mukaan ja leviteltäisiin pitkin puistoa. Mutta ei tehdä sellaista.

 

[QUOTE="...";30709029]No jos alat hulluna vaahdota jollekin tenavalle, kun hän lainaa TEIDÄN hiekkalapiota, niin ihan varmasti sinua katsotaan kuin hullua, koska hulluahan tuo on.

Kirjoittamaton sääntö kuuluu, että hiekkalaatikoilla saa leikkiä kaikilla vapailla leluilla. Jos siellä on jotain jonkun omia tavaroita, ne kerätään kotiinlähtiessä toisilta.[/QUOTE]

Sinä se täällä keuhkoat hulluna, en minä

Missä sanoin että alan "hulluna vaahdota"? Jos sanon vieraalle lapselle että katso, otappa sinä sinun oma lapio niin "Pertti" ottaa tämän omansa ja sitten voitte molemmat tehdä hienon kakun. Onko tuo hulluna vaahtoamista?

Ja missä sanoin että ei saa leikkiä vapailla leluilla? En missään. Sanoin että jos ne lelut on viety pyörän koriin (mikä on minusta verrattavissa rattaisiin ja äidin kassiin), niin minusta ei ole ok niitä sieltä mennä kaivelemaan, etenkään ILMAN LUPAA. Ja jos oma lapsi ne sinne omatoimisesti vie leikin jälkeen, miksi häntä pitäisi estellä? Oikeastaan tekee siinäkin vain niinkuin on opetettu, eli siivoaa jälkensä leikin jälkeen. Toki en tuota vaadi jos emme ole puistosta pois lähdössä, mutta hän nyt vaan tekee niin koska on tavaroistaan tarkka.

 

Ei ole törkeää tuon ap:n esimerkki. Minusta on lähinnä törkeää kun jotkut lapset työntyy puistoissa aivan iholle ja on heti viemässä muiden leluja kuin hyeenat. SE on törkeää.

Toki täytyy opettaa jakamaan, ja puistojakin on erilaisia erilaisine tapoineen.

 

En minä mitään opeta piilottamaan. Itse tekee valintansa. Joko jakaa omastaan ja sit voi luvalla lainata muidenkin, tai sitten jos ei jaa omaansa niin ei tarvitse lainata muidenkaan.

Öö, mitä sillä on väliä mitä se tavara maksaa? Ei 2-vuotias tiedä maksaako se tavara euron vai 200 euroa. Opetatko sinä lapsillesi että vain tietyn hintaryhmän tavaroita saa tai tulee arvostaa ja muut on tyyliin roskaa?

Miksi jonkun pitäisi käyttää hänen pyöräänsä, jos hän ei itse sillä polje? Tai miksi jonkun muun pitää saada juuri hänen lapio, kun muilla on ne omatkin? Niinkuin sanoin, eri asia jos me otettaisiin iso kassillinen niitä kamoja mukaan ja leviteltäisiin pitkin puistoa. Mutta ei tehdä sellaista.

Joo, tuo on aina hyvä lähtökohta kaksivuotiaan kasvatuksessa, että antaa lapsen itse valita. "Meidän pilvi-petteri nyt vain halusi lyödä naapurin tenavaa" tai "meidän esko-irmeli nyt vain haluaa syödä vain sulåklaavanukasta puuron sijaan".

 

Sinä se täällä keuhkoat hulluna, en minä

Missä sanoin että alan "hulluna vaahdota"? Jos sanon vieraalle lapselle että katso, otappa sinä sinun oma lapio niin "Pertti" ottaa tämän omansa ja sitten voitte molemmat tehdä hienon kakun. Onko tuo hulluna vaahtoamista?

Ja missä sanoin että ei saa leikkiä vapailla leluilla? En missään. Sanoin että jos ne lelut on viety pyörän koriin (mikä on minusta verrattavissa rattaisiin ja äidin kassiin), niin minusta ei ole ok niitä sieltä mennä kaivelemaan, etenkään ILMAN LUPAA. Ja jos oma lapsi ne sinne omatoimisesti vie leikin jälkeen, miksi häntä pitäisi estellä? Oikeastaan tekee siinäkin vain niinkuin on opetettu, eli siivoaa jälkensä leikin jälkeen. Toki en tuota vaadi jos emme ole puistosta pois lähdössä, mutta hän nyt vaan tekee niin koska on tavaroistaan tarkka.

Kyllä sinä nyt oikeasti vähän hullulta vaikutat. Olet itsekin tiedostanut, että tavaroiden jakaminen on vaikeaa lapsellesi (niin kuin se on kaikille tuon ikäisille). Sen sijaan, että yrittäisit opettaa, että jakaminen on ihan ok, tuet tuota omien tavaroiden panttaamista ja kannustat lasta omimaan tavaroita. On se vähän hullua.

 

[QUOTE="...";30709055]Joo, tuo on aina hyvä lähtökohta kaksivuotiaan kasvatuksessa, että antaa lapsen itse valita. "Meidän pilvi-petteri nyt vain halusi lyödä naapurin tenavaa" tai "meidän esko-irmeli nyt vain haluaa syödä vain sulåklaavanukasta puuron sijaan".[/QUOTE]

Niin, vaikka lapsi saa jossain asiassa tehdä itse valintoja, se ei tarkoita että hän saa päättää kaikesta. Mistäköhän minun teksteistäni saa käsityksen, että esim. toisen lyöminen olisi minusta ok? Juttusi alkaa mennä aika naurettavaksi.

 

[QUOTE="...";30709057]Kyllä sinä nyt oikeasti vähän hullulta vaikutat. Olet itsekin tiedostanut, että tavaroiden jakaminen on vaikeaa lapsellesi (niin kuin se on kaikille tuon ikäisille). Sen sijaan, että yrittäisit opettaa, että jakaminen on ihan ok, tuet tuota omien tavaroiden panttaamista ja kannustat lasta omimaan tavaroita. On se vähän hullua.[/QUOTE]

Osunko oikeaan, jos sanon että sinuun kolahti? Olet ehkä juuri sellainen mamma, joka seisoo juorurengissä, ei opeta omalle lapselleen noin niinkuin mitään ja suuttuu jos joku toinen sanoo sinun kultsimuppelille että älä ota sitä pyörää, kun se ei ole sinun.

 

Minäkään en näe, mitä ap yrittää opettaa lapselleen....

En ole sitä mieltä että ilman lupaa saa ottaa, (ei tietenkään!) mutta juuri tuon ikäiselle pitäisi opettaa nimenomaan sitä jakamista. Ymmärrän lillifii:n pointin, että helpompi opetella jakamaan kun on mitä jakaa, eikä ole vain se rakastettu lapio.

 

Osunko oikeaan, jos sanon että sinuun kolahti? Olet ehkä juuri sellainen mamma, joka seisoo juorurengissä, ei opeta omalle lapselleen noin niinkuin mitään ja suuttuu jos joku toinen sanoo sinun kultsimuppelille että älä ota sitä pyörää, kun se ei ole sinun.

Et olisi voinut osua kauemmaksi. Ostan esim urheiluvälineitä aina kaksin kappalein, vaikka meillä ei ole kuin yksi lapsi, jotta naapurinkin lapsi voi niitä käyttää. Meidän lapsi on myös sen verran ujo, ettei edes uskaltaisi koskea jonkun toisen lapsen tavaroihin, vaikka haluaisinkin.
Mutta joo, olen kyllä joskus puistossa ihmetellyt ja naureskellut näitä pimetä emäntiä, jotka vahtivat, ettei kukaan vain koske heidän lastensa leluihin.

 

Jotenkin tästä ketjusta tulee sellainen olo, että olet suuttunut muihin puiston äiteihin ja heidän lapsiinsa. Et haluaisi itsekään antaa sitä lapiota, vaikka sillä ei leikittäisi, koska et tykkää juuri noista ihmisistä. Leikkiikö lapsesi muiden lasten kanssa? Hiekkalaatikolla, liukumäessä (ei tartte lapiota..)?

 

En nyt oikeasti tajua aloittajaa. Eikö leikkipuistoihin mennä juuri siksi, että siellä on leikkikavereita ja mahdollisuus sosiaaliseen elämään ja muiden kanssa kanssakäymiseen( johon kuuluu jakaminen). Jos et halua opettaa lapsillesi sosiaalisia taitoja, niin pysykää omalla pihalla ja leikkikää ihan vain yksin omilla leluillanne.

 

Meidän puistoissa ei aikanaan tuollailailla toimittu. Kädestä ei saanut viedä, mutta muuten toistenkin tavaroilla sai leikkiä. Hyvää harjaannusta oli kaikille osapuolille

Tärkeimpiä juttuja, joihin muut ei saisi koskea, ei otettu puistoon mukaan. Ämpäreitä ja lapioita sai kyllä aivan vapaasti lainata.

 

No se on hienoa jos joku ostaa urheilukamppeetkin kaksin kappalein, ettei naapureiden tarvitse ostaa omia...

Minulle ei todellakaan ole mitään väliä, vaikka joku lapseni lapiota lainaisikin. Meneepä naurettavaksi Enkä koe antipatioita ketään tiettyä puistolaista kohtaan, tämä on niin iso kaupunki ja niin monta puistoakin missä käydään, että naamoja tulee ja naamoja menee. Minua vain ärsyttää se, jos joudun toisten lasten tekemisiin puuttumaan, koska vanhempi ei itse niin tee.

 

[QUOTE="...";30709097]Et olisi voinut osua kauemmaksi. Ostan esim urheiluvälineitä aina kaksin kappalein, vaikka meillä ei ole kuin yksi lapsi, jotta naapurinkin lapsi voi niitä käyttää. Meidän lapsi on myös sen verran ujo, ettei edes uskaltaisi koskea jonkun toisen lapsen tavaroihin, vaikka haluaisinkin.
Mutta joo, olen kyllä joskus puistossa ihmetellyt ja naureskellut näitä pimetä emäntiä, jotka vahtivat, ettei kukaan vain koske heidän lastensa leluihin.[/QUOTE]

Ihmetellyt ja naureskellut toisia puistossa? Kaikkia urheiluvälineitä kaksin kappalein? Vahvistaa käsitystäni, ettei tässä ketjussa oikeasti ole kysymys läheskään niin paljon lasten kasvatuksesta kunnon ihmisiksi kuin aikuisten keskinäisestä kiusaamisesta ja nokittelusta.

 

On sekin vähän surkeeta, jos sosiaalisuuden opettelu on yhdestä lapiosta kiinni

Lapseni leikkii ihan nätisti muiden kanssa pääsääntöisesti, tänäänkin sisäleikkipuistossa viuhtoi menemään muiden kanssa eikä mitään riitoja ilmennyt. Kenelläkään ei ollut omia leluja mukana Mutta joo, toki palstan mukaan hänen elämänsä on jo tuhoontuomittu yksinäisyyteen ja epäsosiaalisuuteen, koska vie lapion mieluummin pyörän koriin kuin jättää sen muiden leikittäväksi ja pois vietäväksi.

Voi pyhä lapio sentään..

 

En jaksanut lukea koko ketjua. Pitää oppia jakamaan, ---
Meillä siinä hankalimmassa vaiheessa tehtiin niin, että kysyin lapselta vieraiden tullessa, että ota esille sellaiset lelut millä olisi kiva leikkiä yhdessä, ja jos on joku lelu mitä et halua yhteiseen leikkiin, laita se nyt pois (esim. uniapinansa piilotti tyynyn alle vieraiden tullessa). Eli KAIKKEA ei tarvitse AINA jakaa, mutta jakaminen ja yhdessä tekeminen on jees. Samoin puistossa, sanoin että jos menet hiekkalaatikolle näiden lelujen kanssa, muutkin saattaa haluta leikkiä niillä, mutta jos haluat leikkiä niillä tällä kertaa rauhassa yksin niin ole hyvä, mene sivummalle (riippuu tietysti puistosta toimiiko). Tai että ota puistoon mukaan vain sellaisia leluja, millä muutkin saa leikkiä (eli lapsi saa itse päättää ja jättää kotiin jos ei jotain halua nyt jakaa), tai ota joku lelu minkä pidät itse mutta myös sellaisia yhteiseen leikkiin sopivia.

Lapselle hitunen päätösvaltaa auttaa meillä ainakin yhteistyöhön. Mutta en besserwisseröi että nuo aina toimisi tai tuottaisi toivotun tuloksen, esikoinen oli varmaan keskimääräistä helpompi tuossa suhteessa ja kuopuksen kanssa se on vasta edessä.

Näin myös meillä tehdään. Suunnitellaan jo kotona millä leluilla muutkin saa leikkiä, vuorotellen, yhdessä, muut lelut jätetään kotia/tai rattaisiin. Ja etukäteen sovitaan että lapsi voi antaa leluja muillekin, nii muillekin tulee hyvä mieli.

 

Millaisenkohan kasvatuksen on saanut ne aikuiset jotka eivät muuta teekään kuin lainailevat? Mitään ei tarvitse itse koskaan ostaa, kun voi aina muilta lainata ja sitten suututaan jos ei saakaan lainaan.
Veikaan, että näille on lapsesta asti opetettu hiekkalaatikolla, että se mikä on muiden on myös niiden

 

Kahden lapsen puistoilukokemuksilla sanon, että on niitä äitejä joiden lasten kanssa lainailu sujuu ja sitten niitä jotka ottaa lelut kysymättä ja sitten pitää itse etsiä niitä pitkin puistoa kun ollaan pois lähdössä että missäköhän ne meidän tavarat on.. Ja sen verran joskus homma otti päähän, että vähensin hiekkalelujen määrää kun kyllästyin niitä aina sieltä puskista etsimään. Mun mielestä lapsen pitää kysyä saako lainata (jos ikää riittävästi kommunikointiin on) ja jos ei ole, on tämä äidin vastuulla. Meidänkin puistossa kävi niitä tyyppejä joiden mielestä oli ihan ok että oma Nella-Valtteri penkoi kaikkien rattaat ja lelukassit läpi kun itse seisoi juoruamassa.

Aikuisen kohdalla kyse olisi varastamisesta tai näpistämisestä jos toisen peräkärrystä esim. tavaraa ottaisi luvatta, miksi lapsen kohdalla olisi eri juttu? Toisen tavaroihin ei kosketa ilman lupaa. Toki jokainen kotonaan (kutsuttuja, tuttuja vieraita) antaa vieraiden lasten leikkiä leluilla vapaasti mutta en mä kyllä ala vieraita lapsia palvelemaan puistossa jos ei omat vanhempansa jaksa leluja kantaa mukaan.

 

Onpa taas keskustelu No kerron minäkin, että meillä oli myös poika hyvin tarkka tavaroistaan tuossa iässä. Hiekkalelujen kanssa meni kuvio yleensä niin, että kun poika näki jonkun lainaavan joutilasta lapiota tms, nosti äläkän ja halusi saman tien itselleen juuri se tavaran, minä kerroin että saa toki leikkiä juuri sillä tavaralla kun se hänen on, mutta että silloin saa toinen lainata jotain mua jos haluaa. Ja kun poika halusi muiden leluja, opeteltiin kysymään lupa ja huudon kanssa kestettiin mentiin pettymyksestä toiseen kun koskaan ei lelut tuntuneet olevan oikeilla leikkijöillä. Mutta niinpä sitä oppii ja nyt 4- vuotiaana ei ole mitään ongelmia jakamisessa.

Tuolloin pari vuotta sitten potkupyörän kanssa meni niin, että kaikki sai katsoa vaikka poika äläkän nostikin, mutta jos joku halusi kokeilla niin piti kysyä pojalta itseltään. Alkuun tietenkään kukaan ei saanut kokeilla, mutta pikkuhiljaa poika alkoi antaa siihenkin lupia.

Minusta on tärkeää paitsi opettaa lapsi jakamaan, myös opettaa että aina ei tarvitse. Tai näin sanottuna tuo kuulostaa pöljältä, mutta ajan takaa sitä että sen jakamisen "ilon" täytyy lähetä lapsesta itsestään ja että hänen mielipidettään myös kunnioitetaan.

 

Kyllä musta on varsin kyseenalaista opettaa lapsi jakamaan tavaraansa puistossa oleville tuntemattomille..... :-S

 

Aikuisen kohdalla kyse olisi varastamisesta tai näpistämisestä jos toisen peräkärrystä esim. tavaraa ottaisi luvatta, miksi lapsen kohdalla olisi eri juttu? Toisen tavaroihin ei kosketa ilman lupaa. Toki jokainen kotonaan (kutsuttuja, tuttuja vieraita) antaa vieraiden lasten leikkiä leluilla vapaasti mutta en mä kyllä ala vieraita lapsia palvelemaan puistossa jos ei omat vanhempansa jaksa leluja kantaa mukaan.

Ei kai kukaan oikeasti vertaa lapsen (alle kouluikäisen) lapion ottamista ja aikuisen varastamista! Samalla logiikalla pitäisi jokainen lapsi joka vähänkin ketään lyö niin laittaa linnaan pahoinpitelystä. Ja siis puhutaan niistä 2-3 vuotiaista.

 

Vakavasti puhuen...miksi leikkipuistoon edes pitää raahata omia leluja mukaan? Käyttäkää niitä leikkarin leluja 9-17 ja opettakaa se jakaminen puolueettomalla territorylla.

 

Kylläpä kolahti itsekkäisiin äiteihin tämä. Helvetin itsekkäät haaskat, lasten lelutkaan ei ole teiltä rauhassa. :O Mitään tartte ostaa itse kun muiden on PAKKO JAKAA omiaan mun lapselle tai ne on ilkeitä! Yhyy! Ei saa ottaa leluja mukaan puistoon vaan itselle, pitää ottaa niin paljon että alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvien lapsetkin saa ottaa meidän omia, kun niitten ahneet vanhemmat ei voi ostaa itse! Helppoa viedä lapsi leikkimään muiden leluilla ja opettaa että kaikki kuuluu niille. Jatkuuko tuo aikuisuuteen asti, vai asetatteko rajoja mihinkään?

 

[QUOTE="LaMamanMorbid";30709351]Kyllä musta on varsin kyseenalaista opettaa lapsi jakamaan tavaraansa puistossa oleville tuntemattomille..... :-S[/QUOTE]

Tuosta lapsi oppii että kaikkea pitää jakaa kun toinen vaan haluaa. Johtaa aikanaan surullisiin asioihin...