12 v on hyvin nirso, miten teillä toimittais tällaisessa tilanteessa

Huomaatko muuten, että muilla tässä ketjussa on jo kokemusta vanhemmuudesta, sinä olet ainoa, jolla ei lapsia ole, mutta kuitenkin sinä olet kaikkein varmin siitä, ettei teillä tule olemaan minkäänlaisia ongelmia ruuan suhteen, kun olette niin loistavia kasvattajia? Mistä luulet sen johtuvan? Mä sanoisin, että se johtuu siitä, että sulla ei ole vielä hajuakaan, millaista se lapsen kasvatus ihan oikeasti on.

Mä en ole väittänyt, ettei lapsella olisi ongelmia tai vaikeuksia, vaan ihan siitä on ollut kyse miten aikuiset toimii ja kasvattaa.

 

Mä en ole väittänyt, ettei lapsella olisi ongelmia tai vaikeuksia, vaan ihan siitä on ollut kyse miten aikuiset toimii ja kasvattaa.

Aikuiset toimii ja kasvattaa, mutta lapsen kasvatus ei ole ihan sellaista, miksi sinä - ja monet muut vielä lapsettomat ihmiset - sen kuvittelevat. Eikä ruokaongelmia poisteta sillä, että lasta rangaistaan, koska se aiheuttaa vain lisää ongelmia. Ruokaongelmien kohdalla pohditaan, mistä syystä ongelma johtuu ja yritetään sitten poistaa se ongelma, eikä yrittää rankaisemalla poistaa sitä oiretta.

 

Aikuiset toimii ja kasvattaa, mutta lapsen kasvatus ei ole ihan sellaista, miksi sinä - ja monet muut vielä lapsettomat ihmiset - sen kuvittelevat. Eikä ruokaongelmia poisteta sillä, että lasta rangaistaan, koska se aiheuttaa vain lisää ongelmia. Ruokaongelmien kohdalla pohditaan, mistä syystä ongelma johtuu ja yritetään sitten poistaa se ongelma, eikä yrittää rankaisemalla poistaa sitä oiretta.

Tee sinä niin kun tykkäät ja minä teen niin kun minä tykkään.

 

Tee sinä niin kun tykkäät ja minä teen niin kun minä tykkään.

Raskaana olemista ei lasketa kasvatukseksi, eli sinä et ole vielä tehnyt mitään.

 

Raskaana olemista ei lasketa kasvatukseksi, eli sinä et ole vielä tehnyt mitään.

Käsitit tahallasi väärin kaiken mitä sanoin ja käänsit jopa normaalin kasvatuskeskustelun lapsen ja vanhemman välillä rangaistukseksi. Mahtaa olla sinun kengissä vaikeaa olla äiti.

 

Ota lapsi mukaan tekemään ja suunnittelemaan sitä ruokaa, niin silloin yleensä uppoaa vähän paremmin, kun pääsee itsekin vaikuttamaan niihin syömisiin. Meidän lihaongelmainen pitää nyhtöpossu tyyppisistä lihoista eli reilusti ylikypsäksi pitkään haudutetuista lihoista. Possunfileestä tehdytkin wokit uppoaa, kun samaisesta lihasta tehdyt pihvit eivät. Jauheliha menee ainoastaan itse tehtyinä lihapullina - makaronilaatikosta ne nypitään lautasenreunalle. Etsikää vaikka yhdessä uusia reseptejä kokeiltavaksi. Lapset yllättävät joskus löytämällä ihan uuden lempiruoan. Pientä painostusta ja kiristystä voi käyttää uuden maistamiseen, kuten vaikka tuota aikaisemmin mainittua ilman jälkkäriä jäämistä.

Pientä painostusta

Ite tulen olemaan tiukka siitä, että lapsi oppii terveille elämäntavoille. Monipuolista ruokaa ja liikuntaa yms. Kun lapsesi on jo 12-vuotias, ottaisin käyttöön tiukemmat seuraamukset kuten jonkun kivan jutun menetys. Esim. viikkorahan, lomareissun tms.

Tuolla menetelmällä et tule saamaan kuin syömishäiriöisen.

 

Mukaan otto tosiaan voisi auttaa miettikää yhdessä mitä tekisitte. Menisikö jauheliha ja kasvikset vaikka tortilloissa tai lasagnessa tms. Meillä tekee nykyään liki aikuisena erinomaista ruokaa, maistuu meille kaikille.

Kaikki lapset ovat kuitenkin niin yksilöitä, ettei mielestäni yleispätevää ohjetta ole tässä(kään) asiassa. Sen asian olen oppinut, ettei valtataisteluun kannata sortua syömis- eikä monessa muussakaan asiassa. Yleensä uskon lasten ja nuorten sen verran syövän etteivät nälkään kuole. Syömishäiriö on tietenkin poikkeus. Aika tasii monenlaisia asioita lasten ja nuorten kanssa kuitenkin, liittyvätpä sitten syömiseen tahikka muuhun käytökseen

 

Jos on terve lapsi niin antaa nirsoilla. Voihan sitä katsoa ettei tee sellaisia ruokia missä ei ole mitään mitä ei nirso syö.
Meillä on koettu kaikki"en syö kuollutta ruokaa" temput kolmen lapsen kanssa ja kaikki on terveenä selvinneet täysi ikäisiksi. Kunhan siitä syömisestä tai syömättä jättämisestä ei tehdä numeroa niin äkkiä menevät ohi.

 

Mä sanon määrän, minkä mun nirso kakru joutuu syömään lautaseltaan. Vaikkei tykkää, niin joutuu syömään silti. Koska niitä ei tykkäämisiä on allergioiden lisäksi liikaa. Ylipäätään tuo täytyy pakottaa syömään, ei söis ollenkaan.

 

Pyytäkää kouluterkalta aika ravitsemusterapeutille. Voi olla ihan eri juttu kun perheen ulkopuolinen juttelee lapsen kanssa ja perustelee asiat. Etukäteen täytetty ruokapäiväkirja mukaan ja rt laskee saako lapsi kaiken tarvitsemansa ruoasta. Ja jos ei saa, niin voivat yhdessä sopia mitä tyttö sitoutuu syömään, esim. söisikö mieluummin palkokasveja lihan sijaan jne.

 

Lapsena opitut elintavat seuraa usein loppuelämään tai ainakin nuoruuden. On paljon vaikeampi vaikuttaa ja puuttua aikuisen epäterveisiin syömistottumuksiin, kun kotona opettaa oikeanlaiseen ruokavalioon. Se on ihan lapsen oikeus saada ruokaa joka on ravitsevaa ja hyväksi kasvulle ja kehitykselle. Aikuisena sitten voi tehdä päinvastaisia valintoja omalla vastuulla.

Tuota noin? Mistä se lapsi saa epäterveellistä ruokaa? Jos teillä ei sellaista ole niin miksi se oppisi sitä syömään?
Sä voit kantaa sen lapsen eteen päivästä toiseen sieniä ja jos se päättää ettei niistä pidä niin ihan sama vaikka kuinka sitä rankaiset niin se ei saa sitä niistä pitämään. Kaikki omaan tahtiin, makuaisti muuttuu läpi elämän joten mitään ruoka-ainetta ei tule pilata tekemällä siitä mörköä. Usein lapsi haluaa sitä mitä muutkin joten omalla esimerkillä asiat hoitoo parhaiten. Ja jos jotain ei halua syödä niin sitten ei syö, kokematon ihminen vaan ajattelee ettei se halua koko loppuelämänä sitten syödä tomaattia jos lapsena se ei maistu.
Kyllä sä vielä opit miten tää homma menee ja lihot 150kg:seksi kun syöt sanasi.

 

Meillä se menee yksinkertaisesti. Jos ei ruoka kelpaa silloin kun sitä on tarjolla voi syödä vaikka kynsiään???? ja homma on toiminu.

 

Meillä on käytäntönä, että jos tarjottu ruoka ei kelpaa sitten on ilman. Koskee kaikkia. Ja ruokana on mitä milloinkin, emme ota huomioon nirsoilijoita. Välipaloja, leipää tmv ei myöskään silloin syödä jos tarjottu ateria ei kelpaa nirsoilun takia.
Ja perse ei nouse penkistä ennen kuin tarjolla olevia ruokia on maisteltu.

 

Meillä on käytäntönä, että jos tarjottu ruoka ei kelpaa sitten on ilman. Koskee kaikkia. Ja ruokana on mitä milloinkin, emme ota huomioon nirsoilijoita. Välipaloja, leipää tmv ei myöskään silloin syödä jos tarjottu ateria ei kelpaa nirsoilun takia.
Ja perse ei nouse penkistä ennen kuin tarjolla olevia ruokia on maisteltu.

Siis pitääkö se ruoka nyt syödä vai ei, vähän ristiriitainen teksti.

 

Siis pitääkö se ruoka nyt syödä vai ei, vähän ristiriitainen teksti.

Selvastihän tuossa lukee että " jos ei kelpaa niin on ilman", "tarjolla olevia ruokia on MAISTELTU".

Et ymmärrä lukemaasi?

 

Maistaa ja syödä on kaksi erikäsitettä, ainakin meillä.

 

Maistaa ja syödä on kaksi erikäsitettä, ainakin meillä.

Meillä on eri käsitys tuosta asiasta ihan selvästi.

 

Meillä on eri käsitys tuosta asiasta ihan selvästi.

Voi olla. Syödä tarkoittaa meillä että syödään annos kokonaan tai vatsa täyteen. Maistaminen tarkoittaa meillä sitä että otat jokaista tarjolla olevaa kärpäsen paskan kokoisen murun ja nielaiset sen.

Eli sitä lempiruokaa SYÖDÄÄN vatsatäyteen ja inhokkia MAISTETAAN ihan murunen, jos ei kerran tykkää.

 

[QUOTE="Tuuti";30702785]Kyllä meillä on lapsia "kiristetty" maistelemaan ja syömään monipuolisesti. Esikoinen on ollut hyvin nirso, epäilen että jonkinlaista aistiyliherkkyyttäkin hänellä on ja se on vaikeuttanut aina syömistä hänellä. Kaikki makea kyllä maistuisi, mutta mikään "oikea" ruoka ei oikein. Meillä on selvä peli: jokainen tulee ruoka-aikana pöytään ja kaikkea lautasella olevaa maistetaan, pakko ei ole kuitenkaan syödä sen enempää. MUTTA JOS mielii jälkiruokaa tai jotain herkkua, silloin ruoka syödään. Esim. tänään ravintolassa tapahtunutta: tilasin kaikille lapsille lohiannokset (ainoa edes etäisesti terveellinen vaihtoehto). Ja jopa alkoi taas nenännyrpistely..en syö...tää on pahaa...mitä tää on!!?...eihhh...ei mulla oo nälkä... Ilmoitin napakasti, että ne annokseen kuuluvat jätskit jää sitten syömättä, jos ei ala ruoka maistumaan. Ja lapset tietävät, että niin myös todella käy. Ja johan alkoi vähitellen ruoka mennä alas. Viimeinenkin sai hommaan vauhtia kun näki ensimmäisen jätskikulhollisen tulevan pöytään. Siinä meni nätisti kasviksetkin.

Mun mielestä sekään ei ole kovin järkevää, että todetaan vaan, että ei se syö, minkäs teet, pakottaakaan ei voi... Se on mun tehtävä vanhemapna opettaa ja totuttaa eri makuihin. Toisaalta olisin kait tänään voinut ravintolassa antaa lapsille periksi ja antaa heidän elää pelkillä pehmisannoksilla. Vai miten tän handlaisi ne, joiden lapsia ei saa kiristää ruoalla??[/QUOTE]

En tee mitään numeroa. Lapsi tietää kyllä systeemin ja on sen mukaan miten toimii.

 

""Toisaalta olisin kait tänään voinut ravintolassa antaa lapsille periksi ja antaa heidän elää pelkillä pehmisannoksilla. Vai miten tän handlaisi ne, joiden lapsia ei saa kiristää ruoalla??""

Me jotka olemme sitä mieltä, että "jos ei kelpaa niin on ilman" tarkoitaa ihan sitä, että sitten ei syödä yhtään mitään ennen seuraavaa ruoka-aikaa. Ei sillon korvaavia tuotteita anneta.

Ja lisäyksenä, että ravintolassa lapsi saa kyllä itse päättää mitä haluaa syödä.

 

Veisin tytön ruokaterapeutille

 

tuo iloinen tyttö hoitaisi meidän kouluaisen.

On kaikkiruokainen, kirjaimellisesti. Hänellä ei vain ole nälkä kuin äärimmäisen harvoin, jos itse päättäisi niin söisi 1 - 2 x päivässä. Pystyy halutessaan vetämään ison aikuisen annoksen kerrallaan, mutta ei sitten muuta sinä päivänä välttämättä halua enää syömään.

On reilusti alipainoinen, mutta silti energinen, urheilullinen ikiliikkuja.

 

Jos ruuasta nirso lapsesi on ylipainoinen, niin silloin se mässää herkkuja joko luvallasi tai salaa. Puutu tähän.

 

Miksi tehdä hirveä haloo syömisestä, ei terve teini/lapsi/ihminen itseään nälkään näännytä.
Monesti nirsot syövät kavereillaan ja ostavat taskurahoilla syötävää ja näin ollen saavat ravintoa enemmän kuin nämä natsi mutsit tietävät.
Minusta on ihan sairasta pakottaa joku syömään kiristämällä tai uhkailulla tai millään.
Sairaudet erikseen tietysti , mutta terve ihminen osaa itse päättää syökö vai ei.

 

Minä en ole koskaan maistattanutkaan. Jos joku ruoka tuntui lapsesta niin vastenmieliseltä, ettei voinut/ halunnut maistaa, niin sitten ei maistanut. Mutta tilallekaan ei sitten sen kummempaa tullut, ja meillä harvoin on sellaisia ruokia ollutkaan, ettei syönyt. Minä sain omassa lapsuudessa kesäkeiton ja maksalaatikon ym. hirvitysten ( hirvitysten siis minun mielestäni) maistattamisesta aivan tarpeeksi, lapselle en sitä perinnettä ole osaltani jatkanut. Minun mielestäni maistattaminen on eräänlaista aikuisen puolelta tulevaa vallankäyttöä, joka ei ruoasta pitämiseen välttämättä johda ollenkaan. Ja edelleen korostan kyseessä olevan henkilökohtaisen mielipiteeni, ei absoluuttisen totuuden

Luulen, että tässä asiassa on hyvin monia oikeita vaihtoehtoja, ja kukin tietää, mikä omalla kohdalla oman lapsen kanssa parhaiten tepsii Ja edelleen olen sitä mieltä, ettei terve lapsi tai nuori ruoan äärellä nälkään kuole.