Miten joku voi pitää yli kolmevuotiasta täysin kotihoidossa?

Siis ettei lapsi käy kerhossa, virikehoidossa tai missään leikkimässä ilman äitiä?
Eikös kolmevuotias jo kaipaa ikäistään seuraa? Virikkeitä, varhaiskasvatusta, mahdollisuutta tutustua muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa?

 

Helposti! Varhaiskasvatus ei ole mitään ydinfysiikkaa! Osaan itse valmistaa lapsilleni aamiaisen ja viedä heidät aamupäivisin ulkoilemaan puistoon, liikkumaan luontoon, perhekahvilaan, kirjastoon jne. Ulkoilun jälkeen osaan valmistaa ja tarjoilla heille lounaan, sen jälkeen lukea sadun ja järjestää päiväuni-/rauhoittumishetken. Sitten taas välipalaa ja leikkiä. Osaan myös antaa heille paperia ja kyniä, maaleja, muovailuvahaa. Osaan tehdä heidän kanssaan palapelejä, käsitöitä, rakennella legoilla jne.

 

Minä pidin esikoista.
Nyt myönnän,että se oli virhe. Lapsi kävi puheterapiassa jonkun aikaa, ja sitä kautta tajuttiin että vähintään virikehoitopaikka saatava.
Nykyään meillä menee jo 2-vuotiaat virikehoitoon.

 

[QUOTE="mei";30633380]Minä pidin esikoista.
Nyt myönnän,että se oli virhe. Lapsi kävi puheterapiassa jonkun aikaa, ja sitä kautta tajuttiin että vähintään virikehoitopaikka saatava.
Nykyään meillä menee jo 2-vuotiaat virikehoitoon.[/QUOTE]

Tuliko puheterapian tarve jotenkin yllätyksenä sinulle? Teitkö itse asialle mitään?

 

Äiti on äiti ja joka kerta kuin viet pienen hoitoon 8-10 h mennäksesi itse kotiin lapsi kokee hyljätyksi tulemisen.

Täällä voi lapsen kanssa käydä 3x viikossa päivä aikaan tapaamassa muita.
Iltasin on muskaria ja liikuntaryhmiä.
Kyllä on toimintaa.

 

missään leikkimässä ilman äitiä?

mahdollisuutta tutustua muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa?

Ööö, siis eikö muihin aikuisiin voi tutustua muulloin kuin silloin kun äiti ei ole paikalla? Eikö virikkeitä voi tarjota kotona? eikä varhaiskasvatustakaan?

Melko hassua. Mun siis pitää viedä meidän 3 v päiväkotiin saamaan tätä kaikkea, koska kotihoidossa hän ei niitä mitenkäänpäin voi saada. Mutta sitten sä tuot oman kolmevuotiaasi saamaan noita minulta?

 

Siis ettei lapsi käy kerhossa, virikehoidossa tai missään leikkimässä ilman äitiä?
Eikös kolmevuotias jo kaipaa ikäistään seuraa? Virikkeitä, varhaiskasvatusta, mahdollisuutta tutustua muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa?

Ihan hyvin pystyin aikanaan: kunta ei tarjonnut päivähoitopaikkaa alueelta, vaikka kävin kokopäivätöissä ja kaikki kerhot oli täynnä. Tosi ikävää, mutta kaikesta säästetään. Kokeilin myös kaikki ykstyiset läpi alueella, mutta hekin täynnä. En voi lähteä viemään lasta 20km päähän ilman autoa, siihen menisi bussilla koko päivä.

 

[QUOTE="pipari";30633351]Helposti! Varhaiskasvatus ei ole mitään ydinfysiikkaa! Osaan itse valmistaa lapsilleni aamiaisen ja viedä heidät aamupäivisin ulkoilemaan puistoon, liikkumaan luontoon, perhekahvilaan, kirjastoon jne. Ulkoilun jälkeen osaan valmistaa ja tarjoilla heille lounaan, sen jälkeen lukea sadun ja järjestää päiväuni-/rauhoittumishetken. Sitten taas välipalaa ja leikkiä. Osaan myös antaa heille paperia ja kyniä, maaleja, muovailuvahaa. Osaan tehdä heidän kanssaan palapelejä, käsitöitä, rakennella legoilla jne. [/QUOTE]

Oletpa taitava! Mutta äidistä ei ole vertaiseksi leikkikaveriksi 5-vuotiaalle.

 

Äiti on äiti ja joka kerta kuin viet pienen hoitoon 8-10 h mennäksesi itse kotiin lapsi kokee hyljätyksi tulemisen.

Täällä voi lapsen kanssa käydä 3x viikossa päivä aikaan tapaamassa muita.
Iltasin on muskaria ja liikuntaryhmiä.
Kyllä on toimintaa.

Entä jos äiti vie pienen hoitoon vaikkapa 3 tunniksi (esim. kerhoonn)? Entä jos äiti ei mene kotiin vaan töihin? Onko isällä taaskaan mitään väliä?

 

No miksikäs ei?

Mä olin kotihoidettu lapsi sinne eskariin saakka (ja silloin eskariakin oli vain 3pv/viikko), enkä kyllä kaivannut ikinä päiväkotiin tmv.
Kotona oli rentoa ja oli sitä tekemistä, kun piha oli iso ja siellä oli erilaisia aktiviteetteja. Naapureissa oli ikätovereita kotona olevien eri ikäisten sisarusten lisäksi.
Päivisin käytiin talvella hiihtoretkillä (sinne tuli usein muitakin lähitienoon perheitä, eli ikätovereita myös), mäkeä laskemassa, kyläiltiin muissa perheissä jne.
Kesällä aika sama meininki, mutta silloin vietettiin aikaa uimarannalla, missä oli koko kylän lapset.
Kerran viikossa kävin 1,5h kerhossa, mutta siitä en erityisemmin pitänyt, vaan se oli joku äidin oma juttu eikä niinkään sellainen, mistä itse tykkäsin tai sinne olisin halunnut.
Viikonloput meillä kävi vieraita ja me kyläiltiin, eli todella paljon tuli erilaisia aikuiskontakteja ja muiden lasten kanssakin oltua.

Mun mielestä toi oli aika unelmaelämää, ainakin lapsen näkökulmasta.
Hieman harmittaa, ettei oma lapseni saa kokea samaa (ja etenkin tuota sosiaalisen elämän laajuutta ja aktiivisuutta), vaan joutuu olla arkipäivät päiväkodissa.
Noh, onneksi ehtii iltaisin ja viikonloppuisin kyläilemään ja tekemään kaikkea kivaa, nukkumaan pitkään jne.
Ei jää ihan suppeaksi kuitenkaan siis hänenkään elämä.

 

Oletpa taitava! Mutta äidistä ei ole vertaiseksi leikkikaveriksi 5-vuotiaalle.

Niitä leikkikavereita voi olla vaikkapa siellä leikkipuistossa, ja monet sopivat lapsille "leikkitreffejä".

 

Ai niin, minä ja kotihoidetut sisarukseni olemme kaikki oppineet esim. lukemaan ja kirjoittamaan reilusti ennen kouluikää, osa jopa ennen esikoulua (4-5-vuotiaana)...vaikka emme siis ole saaneet mitään erityistä "varhaiskasvatusta".

 

Mulle puheterapeutti nimenomaan sanoi, että kotona on paremmat mahdollisuudet treenata puhetta kuin päiväkotiryhmässä. Kai se on vanhempienkin taidoista kiinni.

 

Mulle puheterapeutti nimenomaan sanoi, että kotona on paremmat mahdollisuudet treenata puhetta kuin päiväkotiryhmässä. Kai se on vanhempienkin taidoista kiinni.

Mä taas sanoisin, että se riippuu ihan siitä, millaisesta syystä siellä puheterapeutilla käydään.

 

Mulle puheterapeutti nimenomaan sanoi, että kotona on paremmat mahdollisuudet treenata puhetta kuin päiväkotiryhmässä. Kai se on vanhempienkin taidoista kiinni.

Meillä on kyllä suositeltu integroitua ryhmää joka taholta ja sinne sitten kuskasinkin puolipäiväisenä, vaikka sijaitsikin kaukana, mutta kun lähipäiväkodeissa ei tuollaista ollut tarjolla.

Kotona on kyllä vuosikausia treenattu ja opeteltu tukiviittomat. Päiväkoti olikin kodin ja puheterapian lisäksi ainoa paikka, missä niitä tukiviittomia osattiin. Ja ryhmän elto teki oman osuutensa kielellisten taitojen kehittämiseksi.

 

Maailma on sairas, kun vanhemmat eivät enää edes halua opetella järjestämään lapsensa elämää ilman päiväkotia.

Ottakaa selvää siitä, kuinka lasta kasvatetaan, ennen kuin teette lapsia. Se oma vanhempi olisi lapselleen useimmiten paras, jos häntä kiinnostaisi tietyt asiat. Mutta kun ei....

 

Maailma on sairas, kun vanhemmat eivät enää edes halua opetella järjestämään lapsensa elämää ilman päiväkotia.

Ottakaa selvää siitä, kuinka lasta kasvatetaan, ennen kuin teette lapsia. Se oma vanhempi olisi lapselleen useimmiten paras, jos häntä kiinnostaisi tietyt asiat. Mutta kun ei....

TOivottavasti et ole oikea lastentarhanopettaja! Esim. mulla syy, miksi lapseni on 2 krt viikossa osapäivähoidossa (ei tosin päiväkodissa) ei ole se, etten "ole ottanut selvää" tai että päivähoitaja olisi lapselleni jotenkin "parempi", vaan ihan puhtaasti se, että päivähoidossa on lapselle kavereita, joita täällä kotona ei ole, eikä täällä myös ole sitä mahdollisuutta, että lapsi saisi välillä olla jonkun muun aikuisen ohjauksessa kuin vanhempien, niin että vanhempi ei ole paikalla.

 

Syytän osittain oman ammattikuntani edustajia siitä, että lietsotaan vanhempien epävarmuutta. Meitä ammattilaisia tarvitaan valtavan isojen laumojen kasvattamisessa, mutta omien lasten kasvatus ei ole yleensä mitenkään mahdotonta.

 

[QUOTE="AV-mamma";30633623]TOivottavasti et ole oikea lastentarhanopettaja! Esim. mulla syy, miksi lapseni on 2 krt viikossa osapäivähoidossa (ei tosin päiväkodissa) ei ole se, etten "ole ottanut selvää" tai että päivähoitaja olisi lapselleni jotenkin "parempi", vaan ihan puhtaasti se, että päivähoidossa on lapselle kavereita, joita täällä kotona ei ole, eikä täällä myös ole sitä mahdollisuutta, että lapsi saisi välillä olla jonkun muun aikuisen ohjauksessa kuin vanhempien, niin että vanhempi ei ole paikalla.[/QUOTE]

Olen oikea lastentarhanopettaja. Miksi otit herneen nenään, koska lapsesi ei ollut kuitenkaan kovin paljon hoitopaikassa, eikä kokopäiväisenä. Tuollainen on ok, mutta kun on nähnyt kaikkea muuta, ei voi kuin surra. Noin 2 v lapset laitetaan "virikkeellistymään" joka päivä, vaikka mamma olisi kotona. Se on älytöntä.

 

[QUOTE="Jenis";30633423]Entä jos äiti vie pienen hoitoon vaikkapa 3 tunniksi (esim. kerhoonn)? Entä jos äiti ei mene kotiin vaan töihin? Onko isällä taaskaan mitään väliä?[/QUOTE]

Harva äiti käy vain alle 3 h päivässä töissä.
Yleisesti isät ovat työssäkäyviä kun äidit hoitaa lapsia kotona.
Isän oleminen työssä ei ole lapselta poissa. Illat on aikaa ja samalla äiti saa hetken toimia yksin.

Uskomatonta miten avuttomia nykyäidit ovat.

 

Olen oikea lastentarhanopettaja. Miksi otit herneen nenään, koska lapsesi ei ollut kuitenkaan kovin paljon hoitopaikassa, eikä kokopäiväisenä. Tuollainen on ok, mutta kun on nähnyt kaikkea muuta, ei voi kuin surra. Noin 2 v lapset laitetaan "virikkeellistymään" joka päivä, vaikka mamma olisi kotona. Se on älytöntä.

Koska mä pystyn ajattelemaan asioita muidenkin kannalta kuin omaltani, ja pystyn myös näkemään, että ihmisillä on erilaisia syitä viedä lapsensa nk. virikehoitoon. Tämä ketju koski yli kolmivuotiaiden kotihoitoa, ei kaksivuotiaiden, joten käsittelen asiaa tästä näkökulmasta. Vanhemmat eivät välttämättä kerro sinulle syitä, miksi lapsi on siellä päivähoidossa.

 

Harva äiti käy vain alle 3 h päivässä töissä.


Uskomatonta miten avuttomia nykyäidit ovat.

Ja ajattele, miten avuton oli esim. oma mummoni, jolla oli oma äitinsä luonaan 24/7 auttamassa lastenhoidossa!

 

Meillä oli ja hyvin meni. Kotona olivat myös kaksossisarus ja pari vuotta vanhempi lapsi.
Siis, taidat katsella maailmaa aika pitkälti omasta näkövinkkelistä. Perheet ovat hyvin erilaisia ja kaikki eivät mahdu samaan muottiin.

 

[QUOTE="AV-mamma";30633645]Koska mä pystyn ajattelemaan asioita muidenkin kannalta kuin omaltani, ja pystyn myös näkemään, että ihmisillä on erilaisia syitä viedä lapsensa nk. virikehoitoon. Tämä ketju koski yli kolmivuotiaiden kotihoitoa, ei kaksivuotiaiden, joten käsittelen asiaa tästä näkökulmasta. Vanhemmat eivät välttämättä kerro sinulle syitä, miksi lapsi on siellä päivähoidossa.[/QUOTE]

Yleensä 3-5 -vuotiaatkaan eivät tarvitse joka päivä päiväkotia. Joku ryhmä ja sitten eskari ennen kouluikää riittää vallan hyvin. Kunhan vanhemmat vähän pohtivat miten lapsen elämä järjestetään. Jos siis on mitenkään mahdollista olla kotona ja useathan ovatkin siellä pienemmän kanssa.

 

Meillä esikko sai olla kotihoidossa 4,5-vuotiaaksi saakka pikkusisaruksen seurana. Kerhoon ilman vanhempaa ei suostunut menemään. Paljon kyllä käytiin perhekerhoissa, ja nähtiin muita samanikäisiä lapsia. Nyt on reipas eskarilainen, joka on saanut kiitosta hyvistä sosiaalisista taidoistaan.