Meillä oli sama homma. Ei huomionosoituksia, ei lahjoja, ei kertonut rakastavansa oma-aloitteisesti eikä välttämättä vastannut minun sanoessa, ei kehuja.. halit ja pusut harvinaisia. Mies muuttui sellaiseksi n. Puolen vuoden seurustelun jälkeen. Mies osittain perusteli sillä että mun pitämät ja tykkäämät asiat oli hänen mielestään turhia, huonoja tai pahoja hänen mielestään. Esim herkkujuustot. Seksi alkoi radikaalisti vähetä vuoden kohdalla. Vielä silloinkin yritin ymmärtää ja olla ihana vaikka olo oli kuin roskasäkillä Kun olin yksinkertaisesti nii läheisen ihmissuhteen puutteessa. mies kuulema oli täysin tyytyväinen ja käyttikin juuri tuota perustetta, että hän näyttää rakkauden eri tavoin. Että hän näyttää rakkauden just niillä lumitöillä, puun hakkuulla, nikkaroinnilla, kokkaamisella. . Meni tosi pitkään ennen kuin mä tajusin että nuo työt vois iha hyvin ostaa palveluna talkkarilta ja mitäs parisuhteesta jäi sit jäljelle? Viimeinen niitti oli kun mies perusteli suhteen vähäistä seksiä sillä että kun masturbointi on vaa hänelle helpompaa ku seksi kanssani! Silti yritti saada mut jäämään suhteeseen ja oli niin yllättynyt ja erosta. Onneks ei ehditty tehdä lapsia! eli luulen että on kai vaan olemassa kahdenlaisia ihmisiä, läheisyyden ja romantiikan kaipuisia ja niitä joilla sitä tarvetta ei ole. Eikä ne kellä sitä tarvetta ei ole, pysty tietää miltä se tarve tuntuu. . Siksi sitä on niin vaikeaa muuttaa edes toisen vuoksi. Eroa en ole katunut, vain sitä että turhaan olin suhteessa niin pitkään että naisellinen itsetunto ehti kärsiä. Nyt olen suhteessa toisen samanlaisen ihmistyypin kanssa kuin minä, ja se on sanoinkuvaamattoman ihanaa! ! Vaikka tulisi vaikeuksia, yhteinen pohjavire ja sävel vie eteenpäin, läheisyys ja toisen huomioiminen on suhteen voimavara meillä. Tsemppiä!
