Lasten hoidon/kasvatuksen rankkuus on suomalainen ilmiö

  • Viestiketjun aloittaja Sohaisenpa muurahaispesää
  • Ensimmäinen viesti
Sohaisenpa muurahaispesää
Ja ehkä ruotsalainenkin. Tai ylipäänsä länsimainen. Voin kertoa, että mieheni on intialainen, eikä hänen kotimaassaan lasten saamista ja kasvatusta koeta rankkana. Olen kysynyt tätä useilta intialaisilta, miehiltä ja naisilta, vanhemmilta ja nuoremmilta. Siellä päinvastoin kutsutaan lapsia stress bustereiksi, stressin lievittäjiksi. Että mitäpä tähän sanotte?
 
Täällä meillähän on tapana velloa kaikessa negatiivisessa.
Lisääntymisestä puhuttaessakin korostetaan helposti niitä negatiivisia puolia, vanhemmuutta ei arvosteta jne.

Ja onhan täällä vaatimuksetkin ihan toista, kuin jossain Intiassa.
 
Aapee.
Jee! :) Tosi kivoja nämä pari vastausta, jotka on jo tullut! Oon positiivisesti yllättynyt!

Viimeksi Intiassa kysyin esim. anopilta, oliko yöheräämiset ja -imetykset rankkoja ja hän meni ihan ymmyrkäiseksi ja vastasi että ei todellakaan, ei ollenkaan.
 
Aapee.
"Eikös Intia ole yksi niistä maista, joissa käytetään lapsityövoimaa melkoisen paljon. Näin niin kuin välihuomautuksena."

Ai tarkoitatko, että lapset laitetaan "raatamaan" vanhempien duunit kotonakin? Varsinainen lapsityövoima on kyllä sen köyhimmät kansanosan ongelma. Mutta on ihan yleistä siellä, että lapset vähän osallistuu esim. perheen yhteiseen bisnekseen, esim. vihannesmyyjän lapsi saattaa joskus punnita vihanneksia asiakkaille tai hotelli-ravintolan pitäjän lapsi saattaa viedä aterioita yllä oleviin huoneisiin jne. Eikä sitä oikeastaan kukaan pidä lapsityövoimana, vaan kuuluu vaan elämän meininkiin. Kun ei se ole kuitenkaan mitään pakkotyötä hikipajalla...

Ja sitten taas mitä kotitöihin tulee, riippuu ihan täysin perheestä. Monesti intialaislapsia "paassataan" enemmän kotona kuin samanikäisiä suomalaislapsia... Mutta ei tietty kaikissa perheissä. Ja toisissa perheissä sitten taas on käytössä nää perinteiset mallit, että vain tyttöjen edellytetään osallistuvan esim. keittiöhommiin tms.
 
Hmph
Eikös naisen ole lapsen syntymän jälkeen ns helpompi heräillä yöllä vauvan tarpeiden takia. En siis väitä ettei se jollekin voisi olla rankkaa yms, mutta onhan nainen ja lapsi biologisesti syntymänkin jälkeen suunniteltu yhteen. Väsymys voi aiheuttaa ihmisessä vaikka mitä ja enne lasta en kyllä niin tervejärkisenä olisi selvinnyt kuin lapsen jälkeen. En myöskään kokenut sitä rankkana, koska nukuttiin muuten hyvin synkronisoidusti.

Ehkäpä tuo mahdollisuuksien rajaton määrä ja elämän helppous tekee sen että pienetkin ns rankat asiat koetaan kovin suuriksi. Toisin kuin noissa köyhissä maissa missä tosiaan joutuu tekemään raskasta fyysistä työtä mitättömällä palkalla, varmaan on kotona leppoisampaa...
 
Hmph
Ja kyllä isoisoäitinikin näkee/kokee lapsenhoidon helppona hommana ja silloin niitä lapsiakin oli tusina ja osa kuoli kulkutauteihin. Taitaa olla aloitukseen lisättävä vielä sana nuorten suomalaisten ilmiö.
 
Aapee.
"Ehkäpä tuo mahdollisuuksien rajaton määrä ja elämän helppous tekee sen että pienetkin ns rankat asiat koetaan kovin suuriksi. Toisin kuin noissa köyhissä maissa missä tosiaan joutuu tekemään raskasta fyysistä työtä mitättömällä palkalla, varmaan on kotona leppoisampaa..."

Totta! Miehenkin vanhemmat on tosi kovia tekemään työtä edelleen. Ovat aika omavaraisia ruoan suhteen. Kasvattavat itse vihannekset ja viljan ja jauhavat jyvät jauhoksi. Lypsävät maidon omista puhveleista jne. :) Eli varmaan just se, mihin on tottunut vaikuttaa siihen, kokeeko rankaksi vai ei. Ja se elämän asenne! Oikeasti ei siellä surkutella ja analysoida otsa kurtussa yhtä paljon kuin täällä.
 
Suomessa on niin monta lakia ja sopimusta että perheillä on oikeus apuun ja erityiseen asemaan yhteiskunnassa, että se voisi hoitaa vastuunsa. Jos jossain on "vikAa" niin verrattuna muihin maihin siinä. Muissa maissa ongelmat ei tule tietoon, vaikka vähintään yhtä rankkaa siellä on perheillä ilman ilmaisia palveluita, pitkiä äitiyslomia ym.
 
Pin
Ahaa no kyllä ne kaksi intialaista naista johon olen täällä Jenkeissä tutustunut, valittivat väsymystään. Toisaalta sanoivat kyllä, että kotimaassa oli helpompaa kun oli palvelusväkeä ja äiti auttoi koko ajan.

Ei ole mun asenteessa vikaa että olen väsynyt tähän valvomiseen vaikka ilmeisesti on helppo aina syytellä suomalaisuuttani asiasta. Saanen epäillä, että kukaan mistään maasta olisi tätä jaksanut hymysuin koko aikaa, mutta hyvähän sitä on ylimielisenä kuvitella kun ei ole elänyt tätä. Mutta ehkä sitte vain vaadin liikoja, esim edes niitä tunnin unia kahden vuoden aikana, olisihan se melkoisen pullamössö haave elämästä.
 
"mjn"
Tai sitten se rankkuus vaihtelee perhe- ja lapsikohtaisesti, kuten kaikkialla muuallakin. Toisissa kulttuureissa saa sanoa, jos on väsynyt, ja toisissa ei. Ystävä kertoi esim. Japanista tämän, että siellä ei saa sanoa "En jaksa" vaikka ihminen olisi kuinka ylikuormitettu. Ei saa rasittaa toisia omilla tarpeillaan.

Toisaalta Intiassa kulttuurit tuppaavat olemaan yhteisöllisempiä, kuin Suomessa. Äitejä ei ehkä samalla tavalla jätetä yksin, vaan toisista huolehditaan ihan pienissä jokapäiväisissä asioissa. Ja millaiset kriteerit lienee kasvatukselle, olisiko ehkä hieman armollisempaa vanhempia kohtaan?

Summa summarum: Suomessa saa sanoa olevansa väsynyt. Toisaalta yksinäisyys ja aivan järjettömät vaatimukset vanhemmuuuden, varsinkin äitiyden, suhteen väsyttävät kohtuuttomasti.
 
Aapee.
Happygirl, en nyt ihan tavoittanut ajatustasi...?

Pin... Et tietysti voi tätä tietää, mutta oon täällä palstalla jonkun verran käynyt ja tiedän tilanteestasi. Voin vain sanoa, ettei tämä ollut millään tavalla tarkoitettu henkilökohtaiseksi huökkäykseksi sua kohtaan.
 
Pin
Happygirl, en nyt ihan tavoittanut ajatustasi...?

Pin... Et tietysti voi tätä tietää, mutta oon täällä palstalla jonkun verran käynyt ja tiedän tilanteestasi. Voin vain sanoa, ettei tämä ollut millään tavalla tarkoitettu henkilökohtaiseksi huökkäykseksi sua kohtaan.
Eli ketä on ne väsyneet vanhemmat jolla on rankkaa jos ei ne väsyneet vanhemmat jolla on rankkaa? Tottakai otan itseeni, nämä iskee aina yhtä voimakkaasti kun vielä ivallisesti laitetaan jotain "sohaisen muurahaispesää hihii" nimimerkiksi. On se varmaan hauskaa ilkkua ihmisille jotka on muutenkin ämpäri jo aivan täynnä.
 
Aapee.
Mjn, totta tosiaan, Intiassakin on tätä, että ei voi sanoa, että on rankkaa. Mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin esimerkiksi Japanissa. Ja yhteisöllisyys on yksi ihan avaintekijä!

Perinteisesti esim. mieheni kulttuurissa joku suvun naispuolisista tulee auttamaan uuden vauvan kanssa ja viipyy niin kauan, että äiti (vanhemmat) ehtii levätä ja on joku koko ajan tarvittaessa auttamassa ja ns. lapsen vahtina. Monesti tämä nainen viettää perheen kanssa ensimmäiset 3-6 kuukautta tarpeen mukaan. Myös isovanhemmat yleensä rakastavat lapsenlapsia ihan älyttömästi, joten jos asutaan lähellä heitä, he ottavat lapset mielellään hoitoon niin paljon kuin perhe haluaa. Samaten kaikki serkut ja muut on innoissaan lapsista, joten tukiverkkoja löytyy melkoisen laajasti. No, tämä tietysti mun kokemus asiasta. Aina on toisenkinlaisia tilanteita. Mutta yleensä tämmöistä Intiassa on. Yhteisöllistä. Mutta parhaimmillaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko suku on koko ajan rasitteena ja kintereillä "nuuskimassa", vaan tukena silloin kun tarvitaan.
 
Hmph
Ymmärsin kyllä itse aloituksen hieman yleisemmäksi kuin kahden ihmisen väliseksi väittelyksi.
Varmasti joka kansakunnassa on ihmisiä joilla on kaikkien normien mukaan rankkaa ja niitä keillä on helppoa. Jos mietitään Kiinaa, Intiaa, suomea, Turkkia mahdollisesti voidaan karkeasti sanoa että rikkailla on hieman enemmän mahdollista olla helppoa kuin hyvin köyhällä vaikka eihän tämäkään pois sulkevasti.
Mutta siis pointtini. Se mitä tämä harmaa alue tekee, valittaako kuinka on rankkaa vai sanooko että ihan lomaa olla kotona. Suomessa nyt moni sanoo että on rankkaa vaikka sama tilanne katsottaisiin muuallakinpäin maailmaa kovin helpoksi.
 
Happygirl, en nyt ihan tavoittanut ajatustasi...? .
No voih, elikkä Suomessa nämä perheiden ongelmat otetaan asiaan kuuluvalla vakavuudella ja ehkäpä siksikin niistä myös puhutaan ja niitä ennaltaehkäistään. On neuvolaa, ensikotia ja niin eespäin jo vauva aikana ja ihmiset siksikin varmasti (tai itse ainakin voisin kuvitella kokevani?) helpommaksi puhua ongelmista lasten kasvatukseen liittyen. Muissa kulttuureissa samanlaisia mahdollisuuksia hakea apua ja tukea ei ole!
 
"Ja onhan täällä vaatimuksetkin ihan toista, kuin jossain Intiassa."

Mitä tarkoitat tällä?
Sen lisäksi, että täytyy kouluttautua, hankkia ura, helvetisti velkaa (ei pakko, mutta standardit), näyttää hyvältä, tienata ja kasvattaa lapsista näkymättömiä, rämpiä puolet vuodesta rännässä, loskassa ja paskassa, täytyy muistaa; että ITSEPÄS TEIT ja ITSE hoidat.
Kukaan ei varmasti muistuta, että ootpas söpöjä lapsia tehnyt ja hienosti kasvattanut.

Ongelmien kohdatessa löytyy aina joku ammattilainen, jolle ulkoistaa asiansa.
"Hae apuu!"


Tämä oli siis kärjistetty näkemys kolikon toiselta puolelta. Onhan meillä täällä paljon hyvääkin (taloudellinen puoli, turva ja puhtaus esim.), mutta nyt ei vissiin puhuta niistä. :D
 
aivan!
Suomessa tosiaan valitetaan lastenhoidon rankkuudesta enemmän kuin muualla, vaikka täällä on asiat suht hyvin järjestetty kun on neuvolaa ja toimintaterapioita ym., lapsilisää, ja turvallinen ympäristö jossa lapset saavat jo pienestä pitäen ulkoilla ilman aikuista.

Suomessa muutenkin valitetaan ja koetaan rankaksi ihan normaalit asiat omasta työstä ilmastoon, eikä osata nähdä asioiden hyviä puolia. Paljon ulkomailla asuneena en varmaan koskaan tule ymmärtämään tätä.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
"mjn"
Eli ketä on ne väsyneet vanhemmat jolla on rankkaa jos ei ne väsyneet vanhemmat jolla on rankkaa? Tottakai otan itseeni, nämä iskee aina yhtä voimakkaasti kun vielä ivallisesti laitetaan jotain "sohaisen muurahaispesää hihii" nimimerkiksi. On se varmaan hauskaa ilkkua ihmisille jotka on muutenkin ämpäri jo aivan täynnä.
Olen myös lueskellut tilanteestasi tällä palstalla ja toivon kovasti, että tilanteeseenne tulee helpotusta mahdollisimman pian. Voin vain kuvitella, millaisessa limbossa olette olleet koko perhe. Uskon myös, että tällaiset aloitukset tuntuvat uskomattoman törkeiltä sinun näkökulmastasi, ja syystäkin niin.

Ymmärsin kuitenkin itse aloituksen niin, että Suomessa myös niillä vanhemmilla, joilla on perusterveet lapset jotka eivät valvota sen enempää, kuin lapsilla on tapana, on tyylinä valittaa väsymystään. Ja onhan se niin, että perusterveenkään vauvan unirytmi ei vastaa lähellekään aikuisen unirytmiä ja -tarvetta. Joten ihan tavallisestikin nukkuvan ja kehittyvän lapsen vanhemmat kärsivät univajeesta. Täällä sen saa sentään sanoa ääneen.

Toisaalta voin kertoa esimerkin meidän naskistamme. Hän on lievästi sanoen ylivilkas ja virikeyliherkkä ja vauhtia piisaa. KAIKKI päivittelevät sitä ja huokailevat jo puolen tunnin yhdessä vietetyn ajan jälkeen, että "Ei ole totta. Miten te jaksatte?" Mutta auta armias, jos minä menen sanomaan jotain vähän uupuneempaan sävyyn tai edes vitsailemaan pienestä ja siitä, mitä meno on. Saan osakseni sellaisia mulkaisuja, että oksat pois. Olen onnellinen lapsestamme, mutta vauhti on mitä on. Silti minä olen ainut, jolla ei ole oikeutta oikein sanoa asiasta muuten kuin jotenkin todella neutraaliin tyyliin. En saa naureskella, koska olen huono vanhempi enkä ota tilannetta tarpeeksi vakavasti, mutta en saa myöskään ikinä sanoa mitään, mikä haiskahtaa tippaakaan valittamiselta.
 
-.-
Aika rankka yleistys taas.

Niin kuinka monen intialaisen kokemus sulla olikaan tiedossa? Jos multa tultais kysymään onko esim. vauva-aika ollut rankkaa niin vastaus on ei. Mun esikoinen on aina ollut hyvä nukkumaan. Imetys ei onnistunut ja korvikevauvana mies pystyi tehdä osan syötöistä kun vauva heräili useammin ja se useammin oli meillä 2-3 kertaa yössä.

Mutta taas vaikka esim. PIN tuskin jaksaisi sen paremmin vaikka olisi miten intialainen kun lapsi valitettavasti heräilee usein ja vielä pitkän aikaa tehnyt niin.

Toki on näitä äitejä jotka itkee että on rankkaa kun yhtäkkiä onkin vastuussa muista kuin itsestään. Moni valittaa turhasta. Mutta siltikään en lähtisi yleistämään mihinkään suuntaan. Vauvat ja vanhemmat on erilaisia, olisi kansalaisuus mikä tahansa.
 

Yhteistyössä