Huomenta!
Voi Ihku, :hug:
Vois niputtaa noi meidän molempien ukot kuulokkeittensa johdoilla yhteen ja lingota johonkin kuun pimeälle puolelle.
Jos Ihku joskus keksit kuin tuollaselle ukolle saa taottua järjen päähän niin kerro mullekin.
Mun oli pakko kysyä omalta mieheltä joka huokaili, että onneks kohta on viikonloppu, että koska on mun viikonloppu? Yhden yön, aamun tai päivän kun sais nukkua, siis yhden vaan niin oisin onnellinen..
Vastaus oli taputus päälaelle ja tokasu että kyllä sä viikonloppuja vielä saat ja kyllähän muksut kasvaa. :O siis mitä!?!
:O Ja sanoi tuon ihan vakavissaan..
Tästä ois voinut syttyä mahtava sota,
mut en oikeesti jaksa tapella. Aina. Tälläsistä. Asioista.
Välillä mä toivon että mulle tulis reissu pariks viikkoa sairaalaan , niin mies joutuis tosissaan jäämään yksin ja näkis mitä arki on kun tekee ihan yksin kaiken.
Kunhan mun työhön paluu lähenee niin se alkaa olla totuuden hetki.
Sit ei enää jaksa koko sirkusta yksin pyörittää.
Tai kai sitä jaksais, mut miks pitäis kun aikuisia on tässäkin perheessä kaks?