The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
No se "jokin mikä upuu" ei ainakaan sieltä nettipelistä löydy.

Mun miehellä se jokin on puuttunut sitten päälle 12 vuotta, edellisessä parisuhteessaan ja sinkkuaikanakin.

Mut hei, niinkun palsta sanoo, mitäs tein lapsia tuommosen kanssa :rolleyes:
Mä en tuomitse, oonhan mäkin tehnyt mukulan ämpärin kanssa.

Ja mettäkylä, vaivaiset 200km välimatkaa. Laitatko lapset junaan vai kuinka? :LOL:
 
ei löydykkään
No se "jokin mikä upuu" ei ainakaan sieltä nettipelistä löydy.

Mun miehellä se jokin on puuttunut sitten päälle 12 vuotta, edellisessä parisuhteessaan ja sinkkuaikanakin.

Mut hei, niinkun palsta sanoo, mitäs tein lapsia tuommosen kanssa :rolleyes:
mut se on sellanen välitila mun mielestä ei tarvii funaa sitä omaa juttua ehkä?

aivot jumahtaa helposti johonkin juttuun toki ite just tykkään jos ongelmaa syntyy ni koittaa sen itelle selvittää mut se pelimaailma voi toimia myös sen arjen rankkuuden välttämisenä ja tavallaan kun tietää et toinen tekee kaiken yksin mut välttää sitä kontaktia ja kun sen kerran on tehny niin omatuntokin hiljenee ja siitä tulee jatkuvaa kun näin voi tehdä?
 
Hilpeätä pikkulauvvantaita kaikille :wave: :)!

Ulkona on kyllä niin tasaisen harmaata, että melkein meinaa pistää suupielet kohti varpaita mutta - lälläspyy, enpäs laitakaan vaan sitävastoin oikein sipaisin vallattomat ponnarit tämän torpan molemmille ruusuille ja oikein huultapunaakin, jotta tulis virkistystä ja piristystä :). Pitää kuulema tänään saunan jälkeen laittaa tytölle kynslakkaa sormiin ja varpaisiin - tottahan toki se järjestyy.

Ja herttinen sentään - tulikin tiedoitusta, jotta misteri tulloo kotia kohti ja onkin koko loppuviikon läsnä ja paikalla :O...aijaijai, pistänpä suun suppuun ja hykertelen vaan :rolleyes: :D
 
Ihkunen, oi Ihkunen....:hug:

Siellä ei taida miehesi oikeesti tietääkään, minkälaisen aarteen, jalokiven, kanssa elääkään. Harmi hänelle itselleen, kun ei sitä näe. Aika kuitenkin kuluu eteenpäin ja vauhdilla, kohta on myöhäistä hänen oikeastaan huomata mitään - lapset ovat kasvaneet ja siinä samalla huomanneet, että äitihän se välittää ja huolehtii ja rakastaa isän ollessa lähinnä huonekaluna maisemassa mukana.

Nyt ravistusliikettä siihen mieheesi, Ihku! Keskustelunpaikka ja totinen sellainen. Syöhän tommonen tilanne sunkin voimia ja tunnetiloja kohtuuttomasti, peliaikaa pitää löytyä - jos nyt pitämällä pitää - sitten kaiken muun perheajan ja touhuamisen jälkeen. Ei silloin kun ollaan yhdessä ja eletään ja koetaan, vaan vaikka sitten vasta kun lapset ovat nukkumassa. Mutta - rajoitetusti silloinkin, koska parisuhde vaatii myös huoltamista. Hankala siinä on mistään puhua, kun toisen korvat ja koko olemus on keskittyneenä aivan toisaalla :|.

Sä olet helmi, Ihkunen, semmonen timangi, jotta halvattu sentään miehes pitäs oikeesti tajuta, kuinka onnekas onkaan mutta samalla myös pelätä, että voi tuonkaltaisen aarteen hyvin helposti omalla toiminnallaan ikuisiksi ajoiksi myös menettää.

Olet rakas Ihku :kiss: :heart:
 
Ja voi sun halavattu sentään tuon hiien myyrän kanssa |O...menee justnytheti hermot sen kanssa :kieh:

Kyllä on nyt tuo paraatipuoli pihaplänttiämme niin edustuskunnossa jotta kilinkellit! Aivan järettömiä poteroita tehny, suurimmat semmosia puolenmetrin korkusia kasoja :O, ja ihan kurillansa käyny vieri viereen kurkkailemaan kukkuluuruuta.

Eikä mokoma tilannetta auta se, että kiukkunen akantekele pomppii tasajalkaa ja mäiskii menemään rautalapiolla kasoja tasaiseksi, jopa autolla viimeksi eilen illalla menin jyräämään kasoja tiukkaan länään. Aamullapa sain tiirata, että samoissa kohdissa oli kahta isompi kekokasanen.

ÖJHkjbnkjnöakjhfsasä!!! Missä se himahuuhkaja oikein luuraa, meijen tiluksille sais tulla keskikehonrakentajaksi.
 
Huomenta!

Voi Ihku, :hug:
Vois niputtaa noi meidän molempien ukot kuulokkeittensa johdoilla yhteen ja lingota johonkin kuun pimeälle puolelle.
Jos Ihku joskus keksit kuin tuollaselle ukolle saa taottua järjen päähän niin kerro mullekin.


Mun oli pakko kysyä omalta mieheltä joka huokaili, että onneks kohta on viikonloppu, että koska on mun viikonloppu? Yhden yön, aamun tai päivän kun sais nukkua, siis yhden vaan niin oisin onnellinen..
Vastaus oli taputus päälaelle ja tokasu että kyllä sä viikonloppuja vielä saat ja kyllähän muksut kasvaa. :O siis mitä!?! :mad: :O Ja sanoi tuon ihan vakavissaan..

Tästä ois voinut syttyä mahtava sota,
mut en oikeesti jaksa tapella. Aina. Tälläsistä. Asioista.

Välillä mä toivon että mulle tulis reissu pariks viikkoa sairaalaan , niin mies joutuis tosissaan jäämään yksin ja näkis mitä arki on kun tekee ihan yksin kaiken.

Kunhan mun työhön paluu lähenee niin se alkaa olla totuuden hetki.
Sit ei enää jaksa koko sirkusta yksin pyörittää.
Tai kai sitä jaksais, mut miks pitäis kun aikuisia on tässäkin perheessä kaks?
:hug: - sinäkin siellä...pidähän huoli oikeesti omasta jaksamisestasi. Ja siitä, ettet katkeroidu, saati omaa itseäsi hävitä arjen keskelle.

Pitäskö sun hommata miehelles semmosena varteenotettavana vinkkinä toi rautakanki :rolleyes:....?! ...että sen selkärangan tilalle vois sitten sujauttaa....:snotty:

Hammasta purren mutta ei yhtään sen kauempaa kuin on pakko.
 
  • Tykkää
Reactions: Inanna
Jes, ja sitten pyrstö ylös ja rintamasuunta ulos ovesta ja äksöniä kohti :wave:

Koettakaahan pyristellä tätä päivää ehtoolle asti, sitten toivottavasti jo helpottaakin :)

Muikkeliskuikkelis murmelit :kiss:
 
Tulipahan puistoiltua, nyt kun vielä sais itestään irti siivousintoa ja fiiliksen askarrella lumihiutaleita tyttösen kanssa joka Kaapoja katsellessaan sai mahti idean että niitä on Pakko Tehdä Juuri Tänään.

Teeleivän terveempi versio muhii uunissa, sisältäen neljänviljan hiutaleita, pellavarouhetta ja kylmäpuristettua luomu rypsiöljyä.

Kun siis yleensä on vehnäjauhoja, voita ja puoli kiloa juustoraastetta :D

Illalla tahdon saunaan ja yhden tsihin kun lapset nukkuu.
 
Me oltiin reippaita ja käveltiin kauppaan. Lue= lapsi käveli 200 metriä jonka jälkeen ei enää jaksanut kävellä, ja halusi rattaisiin istumaan. Kaupassa hän ei olisi halunnut istua enää rattaissa, ja jouduin laittamaan turvavyön kiinni ettei tyyppi karkaa. Kaupassa kaikui ja korvat soi.
Kassan jälkeen päästin jätkän irti ja sovittiin että kävellään kotiin. Ostoskassi rattaisiin ja matkaan. 200m jälkeen seurasi seuraava raivari kun minä en jaksa kävellä, haluan rattaisiin ja tyhmä kassi on kyydissä. Tätä jatkui kotiin asti.
 
  • Tykkää
Reactions: HopeaToffee
IhQ
Kiitos kaikille haleista ja sanoista..:hug::kiss:

En tiiä, välillä oon sille sanonu että voishan se viettää aikaa miun ja lastenkin kans mutta ei se osaa. Ulos sitä ei oikeestaan saa, kävelylle tai mitään. Kerran talvessa voidaan käydä pulkkamäessä perheenä.
Ja sisälläkin, no tytöt puuhailee paljon kaksistaankin mut mie teen joskus niin että meen ihan vaan istumaan ja seuraamaan mitä ne tekee ja höpisemään sinne sekaan :D

Ja niinku Inanna jo sanoikin, mitäs oon menny tommosen kans lisääntymään. Ei se tosin noin paha ollu sillon aiemmin..

Inannna, iso :hug: Tuntuu toisaalta lohduttavalta että muillakin on näin..vaikka ärsyttää siunkin puolesta.
 
IhQ
Oikeestaan oon jo siinä pisteessä etten jaksa enää ees vaivautua sanomaan mitään. Olkoot urpo jos kerran haluaa.
On se sanonu että mihin myö hänen kyyditsemisiään yms. tarvitaan, miullakin on nyt kortti että voin lasten kanssa tulla ja mennä...(ilman että pitäis häntä häiritä..siltä se miusta kuulostaa)
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä