Vuokra vai omistusasunto?

  • Viestiketjun aloittaja Pessimisti
  • Ensimmäinen viesti
lllll
Oon niin samaa mieltä kuin bitch. Mua ärsyttää suomalainen ajattelu:jos asut vuokralla on sinussa jotain vikaa koska et kykene hankkimaan omistusasuntoa. Ihan kuin omistusasunto ois hyvä ja kunnollisen ihmisen mittari. Juuri missään muualla maailmassa ei ajatella näin.
 
  • Tykkää
Reactions: Bitch
lllll
Mua niin vtuttaa tää suomalainen ahdasmielisyys että olen muuttamassa maahan jossa vuokralla-asumista,siitä huolimatta ettet oo mikään sossun pummi, ei pidetä outona eikä ihmisiä arvoteta asumismuodon mukaan.
 
Mä oon kaks asuntoa omistanu eli mun älykyys on niinä aikoina ollut korkea ja ne ajat kun olen asunut vuokralla olenkin vajakki. Olen myös ollut varakas kun olen asunut omassa asunossa ja maksanut lainaa ja sitten olenkin muutunut köyhäksi kun olen asunut keskustassa ja maksanut vuokraa. Omituista, kun sama ihminen sitä silti on vaikka asumismuoto muuttuu.
 
Spencer Hastings
Mä oon kaks asuntoa omistanu eli mun älykyys on niinä aikoina ollut korkea ja ne ajat kun olen asunut vuokralla olenkin vajakki. Olen myös ollut varakas kun olen asunut omassa asunossa ja maksanut lainaa ja sitten olenkin muutunut köyhäksi kun olen asunut keskustassa ja maksanut vuokraa. Omituista, kun sama ihminen sitä silti on vaikka asumismuoto muuttuu.

:D

No onneksi kaikki omistusasujat ei ihan ole sellaisia kun se yksi vai parikin tässä ketjussa keuhkonnu.
Musta tuntuu, että heidät on jätetty perinnöttömiksi tyystin ja elämänsä suurin saavutus on ollut saada pankkilaina asuntoon.
 
huh.
Mä en tunne ketään joka haluaa ostaa asunnon muutetua kotoa pois, nuoret haluavat pitää vapauden muttaa jos on tarvis. Yleensä se asunto ostetaan sitten potentiaalisen kumppanin kanssa ja silloin sitä rahoitusta siihen asuntoon on hyvä yhdessä katella.
Koko tuttavapiirisi on peräkylän vuokraslummin amislinjalta? Vakavaraisen perheen lapsi ostaa ensiasunnon jo opiskeluaikana. Kun ylopistotutkinto on suoritettu hän valitsee yhtälailla vakavaraisen puolison, molemmat myyvät ensiasunnonsa ja rakennuttavat 500-600 tke erillistalon.
 
historiaa
Onhan moni jo vauvasta asti saanut kerätä lapsilisiä omalle tililleen...:
http://yle.fi/uutiset/professori_tasasuuruinen_lapsilisa_vastaisi_leikkaustarvetta/7170241

Siksi on kai ollut suurta viisautta tehdä niin monta lasta kuin kykenee ja ehtii?
 
historiaa
viera.s
[QUOTE="vvv";30228202]Mä en ikinä kehtaisi ottaa vanhempia takaamaan omaa asuntolainaani taikka kiinnittää heidän omaisuuttaa sitä varten. Törkeyden huippu mun mielestä :O[/QUOTE]

Miksi ihmeessä? Koko suku hyötyy omistusasumisesta.
 
trollit trollailee
Mä oon kaks asuntoa omistanu eli mun älykyys on niinä aikoina ollut korkea ja ne ajat kun olen asunut vuokralla olenkin vajakki. Olen myös ollut varakas kun olen asunut omassa asunossa ja maksanut lainaa ja sitten olenkin muutunut köyhäksi kun olen asunut keskustassa ja maksanut vuokraa. Omituista, kun sama ihminen sitä silti on vaikka asumismuoto muuttuu.
Olet ostanut useitakin asuntoja vaikka sinulla ei ole mitään käsitystä niiden arvosta? 3h kerrostaloasunto ei maksa 500-700 tke.
 
historiaa
Onhan moni jo vauvasta asti saanut kerätä lapsilisiä omalle tililleen...:
Professori: Tasasuuruinen lapsilisä vastaisi leikkaustarvetta | Yle Uutiset | yle.fi

Siksi on kai ollut suurta viisautta tehdä niin monta lasta kuin kykenee ja ehtii?
Tuolloin syntynyttä väkeä kutsutaan suuriksi ikäluokiksi ja he ovat nyt jäämässä eläkkeelle. Lpsethan eivät ole tätä systeemiä suunnitelleet, vaan ne aikuiset
Fagerholmin hallituksen ohjelma 30.7.1948
 
Omistusasunnosta on hyötyä jo ennen perinnönjakoa. Vanhempien asunnosta yli puolet on maksettua kun lapsi muuttaa omilleen. Maksettu osuus toimii lainavakuutena ja lapsi voi siirtyä suoraan omistusasujaksi eikä koskaan tarvitse maksaa senttiäkään vuokraa kenellekään.
Osaatkohan sitten aavistaa, miksi kovin moni ei kuitenkaan tee noin? Itse en tunne yhtäkään, joka olisi tehnyt noin - siis että vanhempansa olisivat laittaneet lainanvakuudeksi ainoan omaisuutensa eli asuntonsa, jotta lapsi/lapset voi ostaa asunnon parikymppisenä (opiskelijana). Noin eivät ole tehneet nekään, joilla on enemmänkin omaisuutta, kuten kesämökki ja metsää. Yhtä tai kahta lukuunottamatta kaikki tuntemani ihmiset ovat asuneet opiskeluaikana vuokralla. Ja tuttavani ovat pääosin opiskelleet yliopistossa tai ammattikorkeassa. Ja suurimman osan vanhemmat kuitenkin ovat olleet ihan vakavaraisia keskiluokkaisia, omistusasunnossa asuvia.
 
vieras..
Oon niin samaa mieltä kuin bitch. Mua ärsyttää suomalainen ajattelu:jos asut vuokralla on sinussa jotain vikaa koska et kykene hankkimaan omistusasuntoa. Ihan kuin omistusasunto ois hyvä ja kunnollisen ihmisen mittari. Juuri missään muualla maailmassa ei ajatella näin.
Pohjoismaissa vuokralla asuminen on täysin järjetöntä. Tämä ei ole mielipide tai ajattelutapa vaan yksinkertaista matelmatiikkaa.
 
Koko tuttavapiirisi on peräkylän vuokraslummin amislinjalta? Vakavaraisen perheen lapsi ostaa ensiasunnon jo opiskeluaikana. Kun ylopistotutkinto on suoritettu hän valitsee yhtälailla vakavaraisen puolison, molemmat myyvät ensiasunnonsa ja rakennuttavat 500-600 tke erillistalon.
Suurin osa tuntemistani yliopistossa opiskelleista asui vuokralla opintojensa aikana. Tuskin he kaikki saattoivat olla köyhiä slummilaisia.
 
Niin ja lisään vielä, että nimenomaan ne pitkälle opiskelleet (esim. entiset luokkakaverini kouluajoilta) asuivat tai asuvat pisimpään vuokralla. Oman asuntonsa ostivat nuorina ne, jotka eivät lähteneet minnekään opiskelemaan tai korkeintaan kävivät jonkun amiksen ja menivät nopeasti töihin jonnekin tehtaaseen tms. Heille se oma asunto saattoi olla myös selkeämmin ja tärkeämpi tavoite, kun taas ne yliopistossa opiskelevat saattoivat haluta opiskella lisää, joko toisen tutkinnon tai ylimääräisiä sivuaineita, käyttää rahansa matkustamiseen ja opiskelijavaihtovuosiin, yms. Heille oma asunto lienee ollutkin sivuseikka - suuri osa osti tai ostaa asunnon joskus myöhemmin, mutta ei se mikään ykkösprioriteetti ollut, eikä etenkään joskus parikymppisenä.

Asuntolainan maksaminen opintojen ohessa tarkoittaa myös sitä, että pitää tehdä aika paljon töitä. Töitä tekee ainakin Helsingissä moni vuokralla asuvakin opiskelija (melkein kaikki), mutta on siinä tietty ero - asuntolaina pakottaa töihin ihan eri tavalla, kun taas vuokralla asuva voi helpommin kuunnella omaa jaksamistaan ja priorisoida opintojen suorittamiseen. Lähinnä töitä tehdään, jotta ei tarvitsisi ottaa opintolainaa ja jotta saisi jotain työkokemusta. Mutta jos välillä on aika, että pitäisi keskittyä päätoimiseen opiskeluun, se on helpompaa vuokralla asuville - elleivät sitten vanhemmat tule lompakkojensa kanssa tässäkin apuun ja maksa kaiken ;)
 
viera.s
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30228254:
Suurin osa tuntemistani yliopistossa opiskelleista asui vuokralla opintojensa aikana. Tuskin he kaikki saattoivat olla köyhiä slummilaisia.
Kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole vakavaraisia. Kaikki vakavaraiset nuoret ovat yliopisto-opiskelijoita.
 
nohh
Koko tuttavapiirisi on peräkylän vuokraslummin amislinjalta? Vakavaraisen perheen lapsi ostaa ensiasunnon jo opiskeluaikana. Kun ylopistotutkinto on suoritettu hän valitsee yhtälailla vakavaraisen puolison, molemmat myyvät ensiasunnonsa ja rakennuttavat 500-600 tke erillistalon.
Pari opiskelijakaveria osti ensiasunnon opiskelija-aikana, suurin osa ei. Vaikka ihan vakavaraisista perheistä olivat.
 
Kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole vakavaraisia. Kaikki vakavaraiset nuoret ovat yliopisto-opiskelijoita.
Kaikki yliopisto-opiskelijat eivät ole vakavaraisia - totta.
Kaikki vakavaraiset nuoret ovat yliopisto-opiskelijoita - ei totta.
Ja myöskään "kaikki vakavaraisista perheistä olevat nuoret ostavat ensiasunnon opiskeluaikana" - ei myöskään pidä paikkaansa.
 
Pohjoismaissa vuokralla asuminen on täysin järjetöntä. Tämä ei ole mielipide tai ajattelutapa vaan yksinkertaista matelmatiikkaa.
Ajattelet asiaa vain taloudelliselta kannalta. Jos ainoastaan rahaa ajattelee, ei esimerkiksi ole järkeä olla runoilija. Moni silti on, koska haluaa kirjoittaa runoja ammatikseen - vaikka siitä ei niin paljon rahaa tulisikaan. Monen mielestä on silti hienoa olla runoilija, vaikka siitä ei saa paljon rahaa. Tämäkään ei ole mielipide eikä edes yksinkertaista matematiikkaa, vaan jokin elämän outo lainalaisuus. Ja toki vain yksi esimerkki asiasta, jossa on monen mielestä järkeä, vaikka rahaa ei tulekaan.

Ja jonkun kohdalla vuokralla asuminen voi mahdollistaa sen, että voi olla päätoimisesti tai edes lähes päätoimisesta runoilija. Silloin vuokralla asuminen voi tuntua järkevämmältä kuin oman asunnon ostaminen ja muihin töihin hakeutuminen.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä