Mun mies on aika erikoistapaus...

Ja heti alkuun haluun sanoa, että mä en valita. Itse olen tämän miehen valinnut ja ottaisin hänet yhä ennemminkuin kuin ketään muuta... Mutta onhan tää välillä vähän raskasta.

Mun mies on todella älykäs, ainakin tietyillä aloilla. Tai oikeastaan musta tuntuu, että se on kaikilla teoreettisilla alueilla älykäs ja jossain määrin jopa sosiaalisesti älykäs. Mutta käytännön juttuihin siitä ei vaan ole. Okei, onneksi ihan perusperusperusjutut sujuu (autolla ajo ja esim. erittäin yksinkertaisten ruokien teko). Ikean hyllyn se saa kasaan, mutta ei paljoo muuta.

Kotitöissä on kyllä toivoton, mutta annan sen anteeksi, koska hän se tässä perheessä on se joka tienaa ja joka painaa duunia. Kenties se voisi olla toisin päin, vai voisiko... harvasta olisi noin hyväksi. No ei mikään rikas ole silti, mutta kumminkin...

Tuntuu vaan, että melkein kaikilla mun kavereilla on semmoset miehet, jotka on hirveen TASAPAKSUJA: Sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Siis hoitaa kodista osapuilleen puolet (OK melkein kaikilla on naisten ja miesten hommia). Keskustelut heidän kanssaan on kyllä tylsiä, kun eivät oikein jaksa miettiä muuta kuin niitä omia juttujaan. Uskomatonta miten jotkut miehet jaksaa jauhaa jostain autostaan naiselle... Luulisi tajuavan ettei juuri ketään kiinnosta...

Huh huh... Liikaa sokeria?

 

Mä en kattois sekuntiakaan miestä jolla on peukalo keskellä kämmentä. Usein tommoset miehet on kans semmosia, että joka asiasta pitää solkata ja selostaa ja ikinä ei tuu valmista. Kyllä se on todella tärkeetä että arjen pyöritys sujuu...

 

Mä oon elämäni aikana tavannut vain yhden miehen jota on kiinnostanut autot ja hänkin oli vakuutustarkastaja auto puolella.

 

Kuulostaa vähän minulta :F Ja musta tosi hyvä pointti noista "tasapaksuista" miehistä! Just sellaiset on niitä suosituimpia suomalaisnaisille. Miehen persoona on Suomessa vielä aika uusi asia.

 

Mä en kattois sekuntiakaan miestä jolla on peukalo keskellä kämmentä. Usein tommoset miehet on kans semmosia, että joka asiasta pitää solkata ja selostaa ja ikinä ei tuu valmista. Kyllä se on todella tärkeetä että arjen pyöritys sujuu...

Kaupunkiolosuhteissa se peukalo keskellä kämmentä on aika samantekevä ominaisuus, koska harvassa ovat ne kerrat kun pitäisi oikeasti osata tehdä jotain. Ja nykyisinhän voi kotitalousvähennyksellä teettää vaikka mitä ammattilaisillakin - ja sinä aikana voi viettää puolison kanssa laatuaikaa vaikka kahdestaan. Arjen pyörityksen kannalta on merkittävää se, että kumpikin osaa ja ennen kaikkea viitsii tehdä kotitöitä (ruuanlaitto, siivous, pyykkihuolto, kaupassakäynti, laskujen maksut yms) ja että siitä arjen pyörittämisestä on edes suunnilleen samanlaiset näkemykset. Loppujen lopuksi on aika sama, osaako mies koota kirjahyllyn, kun niitä kirjahyllyjä ja muita huonekaluja ei kuitenkaan tarvitse kovin usein koota.

 

Tuota noin... sivvous, pyykinpesu, tiskaus jne... kotityöt eivät kyllä paljon taitoja tarvita, viiteseliäisyyttä senkin edestä. Ei huvita ja en osaa ei ole syy olla opettelematta kotihommia.

 

Kuulostaa vähän minulta :F Ja musta tosi hyvä pointti noista "tasapaksuista" miehistä! Just sellaiset on niitä suosituimpia suomalaisnaisille. Miehen persoona on Suomessa vielä aika uusi asia.

Sut kyllä tunnetaan. Persoonallisuushäiriöinen taidat olla. Se on pikkaisen eri asia kuin "persoonallinen". No jos olet se sama tapaus joka täällä usein jauhaa, niin huh huh. Kyllä pitäis myöntää, että ittessäkin on jotain vikaa kun eivät naiset ole kiinnostuneet. Tuskin se on mikään erityinen suomalaisnaisissa oleva piirre.

Todennäköisesti vaan ne ulkomaalaiset naiset, joita tapaat (tai joiden kanssa olet edes jossain tekemisissä) edustavat omasta kansastaan aika erilaista otosta kuin tapaamasi suomalaisnaiset. Etenkin jos lasket nämä palstanaiset mukaan...

 

Tuota noin... sivvous, pyykinpesu, tiskaus jne... kotityöt eivät kyllä paljon taitoja tarvita, viiteseliäisyyttä senkin edestä. Ei huvita ja en osaa ei ole syy olla opettelematta kotihommia.

Juuri näin. Välillä ihmettyttää, miten ne älykkäät miehet selviytyvät vaativista töistään, jos eivät osaa edes pyykkejä ripustaa narulle. Kotitöistä selviää lapsetkin, joten on se kumma jos aikuinen mies se niihin kykene. Eiköhän kyse ole vaan laiskuudesta.

 

Ja heti alkuun haluun sanoa, että mä en valita. Itse olen tämän miehen valinnut ja ottaisin hänet yhä ennemminkuin kuin ketään muuta... Mutta onhan tää välillä vähän raskasta.

Mun mies on todella älykäs, ainakin tietyillä aloilla. Tai oikeastaan musta tuntuu, että se on kaikilla teoreettisilla alueilla älykäs ja jossain määrin jopa sosiaalisesti älykäs. Mutta käytännön juttuihin siitä ei vaan ole. Okei, onneksi ihan perusperusperusjutut sujuu (autolla ajo ja esim. erittäin yksinkertaisten ruokien teko). Ikean hyllyn se saa kasaan, mutta ei paljoo muuta.

Kotitöissä on kyllä toivoton, mutta annan sen anteeksi, koska hän se tässä perheessä on se joka tienaa ja joka painaa duunia. Kenties se voisi olla toisin päin, vai voisiko... harvasta olisi noin hyväksi. No ei mikään rikas ole silti, mutta kumminkin...

Tuntuu vaan, että melkein kaikilla mun kavereilla on semmoset miehet, jotka on hirveen TASAPAKSUJA: Sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Siis hoitaa kodista osapuilleen puolet (OK melkein kaikilla on naisten ja miesten hommia). Keskustelut heidän kanssaan on kyllä tylsiä, kun eivät oikein jaksa miettiä muuta kuin niitä omia juttujaan. Uskomatonta miten jotkut miehet jaksaa jauhaa jostain autostaan naiselle... Luulisi tajuavan ettei juuri ketään kiinnosta...

Huh huh... Liikaa sokeria?

Kuulostaa aika samanlaiselta kuin suurin osa tuntemistani miehistä, kotityöosuutta lukuunottamatta - kyllä nykyisin miesten täytyy kotitöitä osata ja viitsiä tehdä. Mutta en tunne varmaan yhtään miestä, joka olisi kiinnostunut autoista - ja nekin, joilla on auto, eivät puhu siitä.

 

Tuota noin... sivvous, pyykinpesu, tiskaus jne... kotityöt eivät kyllä paljon taitoja tarvita, viiteseliäisyyttä senkin edestä. Ei huvita ja en osaa ei ole syy olla opettelematta kotihommia.

Jos osaa jotain mitä hyvin harvat osaavat, voi minun mielestä jossain määrin olettaa, että hoitakoot muut näitä "helppoja hommia". Onhan se resurssien hukkaamista, jos erityslahjakkuuksien aika menee noihin rutiinihommiin. Ja usein on vieläpä niin, että ne erityislahjakkuudet ovat noissa hommissa erityisen huonoja. Tottakai nää kotihommat on pakko jonkun tehdä ja onhan se yleensä just se vaimo, mutta musta vaan tuntuu että miehissä on enempi näitä erityislahjakkuuksia. Anteeksi jos olen nyt sovinisti. Kaikkia tarvitaan...

 

Mun on vielä erikoisenpi. Ei osaa koota edes sitä ikean hyllyä. Ei tiedä autoista mitään. Ei harrasta mitään. Ei tee kotona mitään mikä ei just huvita. Voitte arvata, että kotityöt ei huvita. Ei vie lapsia harrastusiin jne.

 

Jos osaa jotain mitä hyvin harvat osaavat, voi minun mielestä jossain määrin olettaa, että hoitakoot muut näitä "helppoja hommia". Onhan se resurssien hukkaamista, jos erityslahjakkuuksien aika menee noihin rutiinihommiin. Ja usein on vieläpä niin, että ne erityislahjakkuudet ovat noissa hommissa erityisen huonoja. Tottakai nää kotihommat on pakko jonkun tehdä ja onhan se yleensä just se vaimo, mutta musta vaan tuntuu että miehissä on enempi näitä erityislahjakkuuksia. Anteeksi jos olen nyt sovinisti. Kaikkia tarvitaan...

Erityislahjakkuus mihin? Lonkanvetoon sohvalla?

Meillä on molemmila sama tutkinto ja vaikeita tehtäviä töissä
Siinähän ihan sielu lepää kun yhdessä tehdään helpot kotihommat

 

Mua kuvottaa tommoset tekosyyt miehillä. Siis oikeesti naiset tätä maailmaa pyörittää. Jos olis miehet puikoissa, niin parissa kuukaudessa koko paikka tuhoutuisi. Ensinnäkään eivät pysty pitämään arkee yllä ja jos ei muuta niin sitten tappais toisensa.

Mä oon nähny liian monta laiskamatomiestä, jokka on melkein kuin Uuno Turhapuro. Uuno on komedia, mutta mua melkein itkettää se, koska omalla tavallaan se perustuu todellisuuteen. '

Todelliseen tasa-arvoon on todella pitkä matka. Pitäs kotityöt mennä oikeesti tasan ja niin että mies pystyisi ottamaan niistä vastuun. Yleensä mies voi jotain tehdäkkin, mutta naisen siinä on pakko se vastuu kantaa. Ja sitten naiset kumminkin käy duunissa ihan siinä kuin ukotkin, tosin paljon huonommalla palkalla.

Mä tiedän, että muualla on vielä huonommin, mutta ei se sitä muuta että täälläkin olla vielä kaukana tasa-arvosta. Just luin semmosenkin jutut, että yksityissektorilla miehet tienaa 4000 euroa keskimäärin ja naiset 3000 euroa. Ja ainakin mun kokemuksen siellä duunimaallakin naiset niitä paikkoja kasassa pitää, miehet vaan soheltaa ja päällepäsmäröi...

 

Jos osaa jotain mitä hyvin harvat osaavat, voi minun mielestä jossain määrin olettaa, että hoitakoot muut näitä "helppoja hommia". Onhan se resurssien hukkaamista, jos erityslahjakkuuksien aika menee noihin rutiinihommiin. Ja usein on vieläpä niin, että ne erityislahjakkuudet ovat noissa hommissa erityisen huonoja. Tottakai nää kotihommat on pakko jonkun tehdä ja onhan se yleensä just se vaimo, mutta musta vaan tuntuu että miehissä on enempi näitä erityislahjakkuuksia. Anteeksi jos olen nyt sovinisti. Kaikkia tarvitaan...

Näin minullakin on. Pidän arjesta sinänsä, mutta perusrutiinit eivät ole kiinteästi ja luontaisasti maailmaani. Näin lienee monella miesteoreetikolla. Naiset harvemmin ovat yhtä abstrakteja.

 

Erityislahjakkuus mihin? Lonkanvetoon sohvalla?

Meillä on molemmila sama tutkinto ja vaikeita tehtäviä töissä
Siinähän ihan sielu lepää kun yhdessä tehdään helpot kotihommat

Naisethan on nykysin koulutetumpiakin kuin miehet. Naiset tuntuu olevan kaikkialla edelle. Naiset hallitsee arjen ja kodin. Naiset rulettaa kouluissa ala-asteelta alkaen. Yliopistot on naisten hallitsemia. Työelämässä naisten asema paranee koko ajan. Huippuhommat on ehkä vielä hyväveli-juttujen takia enemmän miehillä, mutta kyllä kaikki tietää miten se duuneissa menee...

Esim. meidän firmassa isot pomot on miehiä. Myyntimiehet on miehiä. Ne myy ja kaiken järjestelyn hoitaa naiset... Mutta kenties jossain vaiheessa asia muuttuu ja silloin naiset hoitaa kaiken...

Meidän firmassa on toimihenkilöitä 20. Puolet miehiä, puolet naisia. TJ on mies ja näin... Silti sanoisin, että jos miehet lähtis, hommat pyöris (lomilla se nähtiin). Mutta jos naiset lähtis, homma romahtais heti...

 

Näin minullakin on. Pidän arjesta sinänsä, mutta perusrutiinit eivät ole kiinteästi ja luontaisasti maailmaani. Näin lienee monella miesteoreetikolla. Naiset harvemmin ovat yhtä abstrakteja.

Kuinka paljon apua tarvitset pärjätäksesi normaalissa arjessa?

 

Näin minullakin on. Pidän arjesta sinänsä, mutta perusrutiinit eivät ole kiinteästi ja luontaisasti maailmaani. Näin lienee monella miesteoreetikolla. Naiset harvemmin ovat yhtä abstrakteja.

Tää nyt johtuu vaan siitä, että miehissä tää älykkyyden keskihajonta on paljon suurempi kuin naisilla. Siksi miehissä on näitä erityislahjakkuuksia enemmän. Toisaalta on sitten erityisongelmaisiakin enemmän. Mutta niillä erityisongelmaisilla ei ole mitään väliä, kun eivät ne ole kenenkään avopuolisoja (kuin erikoistapauksissa). Pariutumisessa on naisten markkinat ja he jättävät heikomman aineksen armotta huomioimatta. Osa naisista jää ilman tavoittelemaansa miestä, mutta he ovat mieluummin yksin kuin tuon alemman sakin kanssa. Kylmä totuus.

 

Tiiä sit. Mun mies on rukkaillut meidän autoja. Tänä viikonloppuna vuorossa mersun äänentoistolaitteiden uusiminen. Ja voi kun se soi nyt nätisti. Ja mä tykkään osallistua ja jutella aiheesta sen verran mitä osaan.

 

Fakta on myös se, että kyllä se perhe ja lapset on kuuluu enemmän siihen naismaiseen unelmamaailmaan. Toki miehetkin lapsista pitävät ja haluavat, mutta monilla naisilla se on elämän tarkoitus. Sitten se koti on luotu sen naisen tarpeiden mukaan jne. ja se on naisen valtakunta. Näin se vaan on. Mies tuntuu usein olonsa siellä vieraaksi eikä ehkä kykene ymmärtämään koko hommaa... Jos mentäis miesten ehdoilla tossa suhteessa, kodit olisivat varmaan käytännöllisiä mutta rumia paikkoja joissa siivottas kun olis pakko ja esim. käsite "koristetyyny" olisi tuntematon. Ja niin olisi myös sisustuksen muutokset ja uudet verhot tms...

 

Mun mies on aika tumpelo, aika lailla samanlainen kuin alottajalla kuvauksen perusteella. Joskus se harmittaa, mutta vain pikkusen hetken, koska oikeesti ne hyvät puolet voittavat 100-1. Kerrankin mulla on oikeesti älykäs mies, joka on kiinnostunut kaikesta mitä mä sille kerron, oikeesti ottaa selvää jos mua jokin asia kiinnostaa, tietää paljon, ymmärtää asioita aina syvästi, kuuntelee ja tarjoo monta kertaa semmosta näkökulmaa asioihin mikä itellä ei tule mieleen. Vaikkei oo mikään korjaamisen ja rakentamisen velho ja roima remonttireiska, niin oikeesti, mitä väliä. Remonttireiskoja saa huoltofirmoista puhelimella, mutta miehiä jotka ei ole älyllisesti passiivisia tuppusuita, niitä ei niin vaan saakaan. Mulle vastailtiin tässä elämässä jo ihan tarpeeks "emmäätiä, ihan sama". Jos sivistyneen onnistuu nappaamaan, siitä kannattaa pitää kiinni, taatusti palkitsee ja auttaa kaikilla elämän aloilla, maailma on niin täynnä tyhmiä miehiä. Kunhan on vielä muutenkin hyväluonteinen ja mukava. Mut meitä on moneen junaan. Mulle äly on samanlainen mittari mikä kikkelin koko jollekin toiselle ja pankkitili kolmannelle. Elämä on opettanut kantapään kautta.

 

[QUOTE="qwe";30209509]Mun on vielä erikoisenpi. Ei osaa koota edes sitä ikean hyllyä. Ei tiedä autoista mitään. Ei harrasta mitään. Ei tee kotona mitään mikä ei just huvita. Voitte arvata, että kotityöt ei huvita. Ei vie lapsia harrastusiin jne.[/QUOTE]

No kuullostaa siltä, että hänellä ei edes ole mitään vahvuuksia. Vai onko? Aika kamalalta tekstisi perusteella vaikuttaa, mutta kenties se ei ole ihan koko totuus. Toivottavasti ei.

 

Kuinka paljon apua tarvitset pärjätäksesi normaalissa arjessa?

En yhtään. Mutta sellainen "kodin ylläpito" on naisen hallitsemaa paremmin. Mies pystyy keskittyä yhteen asiaan paljon vahvemmin, nainen toimii moniajolla, kokonaisuus huomioiden.

Kun teen ajatustyötä, ja joskus muulloinkin, en murehdi, ovatko kynät oikeassa järjestyksessä tai onko pölyistä. Pystyn tavallaan irtautumaan näistä murheista ja keskittymään täysillä siihen mieluisaan (esim. abstraktiin) asiaan ympäristön unohtaen. Nainen yleensä pitää hommat paremmin balanssissa eli ei anna abstrakteille asioille näin tilaa.

Tiedän, kuulostaa Uunolta ja tuohon ylläolevaan voisi toki sopia Uuno sohvalla luennoimassa Ja ehkä hänen hahmossaan on totuuden siemen miehistä. Mutta toki tykkään esim. auttaa naistani ja joskus voin esim. hänelle tehdä tällaisia hommia. Pääsisällöksi niistä ei silti ole mulla. Uskon ihmisillä olevan luonnostaan ja kasvatuksen tuloksena erilaisia taipumuksia eri puuhiin.

 

[QUOTE="Susu";30209542]Mun mies on aika tumpelo, aika lailla samanlainen kuin alottajalla kuvauksen perusteella. Joskus se harmittaa, mutta vain pikkusen hetken, koska oikeesti ne hyvät puolet voittavat 100-1. Kerrankin mulla on oikeesti älykäs mies, joka on kiinnostunut kaikesta mitä mä sille kerron, oikeesti ottaa selvää jos mua jokin asia kiinnostaa, tietää paljon, ymmärtää asioita aina syvästi, kuuntelee ja tarjoo monta kertaa semmosta näkökulmaa asioihin mikä itellä ei tule mieleen. Vaikkei oo mikään korjaamisen ja rakentamisen velho ja roima remonttireiska, niin oikeesti, mitä väliä. Remonttireiskoja saa huoltofirmoista puhelimella, mutta miehiä jotka ei ole älyllisesti passiivisia tuppusuita, niitä ei niin vaan saakaan. Mulle vastailtiin tässä elämässä jo ihan tarpeeks "emmäätiä, ihan sama". Jos sivistyneen onnistuu nappaamaan, siitä kannattaa pitää kiinni, taatusti palkitsee ja auttaa kaikilla elämän aloilla, maailma on niin täynnä tyhmiä miehiä. Kunhan on vielä muutenkin hyväluonteinen ja mukava. Mut meitä on moneen junaan. Mulle äly on samanlainen mittari mikä kikkelin koko jollekin toiselle ja pankkitili kolmannelle. Elämä on opettanut kantapään kautta.[/QUOTE]

Fiksua tekstiä Minulla on käsitys, että useimmat naiset vasta siinä kolmekymppisinä tietävät mitä tahtovat ja uskaltavat enemmän tavoitella sitä. Moni, minusta enemmistö, pariutuu sen tasapaksun kanssa.

Ongelma on osin rakenteellinen: miehessä intellektuellit piirteet eivät ole meillä olleet perinteisesti arvokkaita, jos verrataan käsillä tekemiseen. Käsillä tekevä mies on edelleen minun nähdäkseni suositumpi.

 

Fakta on myös se, että kyllä se perhe ja lapset on kuuluu enemmän siihen naismaiseen unelmamaailmaan. Toki miehetkin lapsista pitävät ja haluavat, mutta monilla naisilla se on elämän tarkoitus. Sitten se koti on luotu sen naisen tarpeiden mukaan jne. ja se on naisen valtakunta. Näin se vaan on. Mies tuntuu usein olonsa siellä vieraaksi eikä ehkä kykene ymmärtämään koko hommaa... Jos mentäis miesten ehdoilla tossa suhteessa, kodit olisivat varmaan käytännöllisiä mutta rumia paikkoja joissa siivottas kun olis pakko ja esim. käsite "koristetyyny" olisi tuntematon. Ja niin olisi myös sisustuksen muutokset ja uudet verhot tms...

Ei kannata yleistää, kaikki miehet eivät ole tuollaisia, joille riittää kaljaa täynnä oleva jääkaappi jonkun autotallin nurkassa.

Perheitä on monenlaisia, onnelista on jos onnistuu valitsemaan itselleen sopivan puolison. On naisia jotka pitävät kotia omana reviirinään ja mies saa notkua jossain muualla kunhan nyt yöksi tulee kotiin ja maksaa kulut.

Toisaalta tuollaisessa kuviossa lapset ovat vailla isää. Itselleni isä on ollut aina tärkeä ja läheinen, sekä lapsena että aikuisena. Onnekseni olen löytänyt puolison, joka on läsnä perheen arjessa.

 

Fakta on myös se, että kyllä se perhe ja lapset on kuuluu enemmän siihen naismaiseen unelmamaailmaan. Toki miehetkin lapsista pitävät ja haluavat, mutta monilla naisilla se on elämän tarkoitus. Sitten se koti on luotu sen naisen tarpeiden mukaan jne. ja se on naisen valtakunta. Näin se vaan on. Mies tuntuu usein olonsa siellä vieraaksi eikä ehkä kykene ymmärtämään koko hommaa... Jos mentäis miesten ehdoilla tossa suhteessa, kodit olisivat varmaan käytännöllisiä mutta rumia paikkoja joissa siivottas kun olis pakko ja esim. käsite "koristetyyny" olisi tuntematon. Ja niin olisi myös sisustuksen muutokset ja uudet verhot tms...

Tavallaan kovin totta. Mutta! Mä olen huomannut, että eron jälkeen, kun meillä ei ole täällä lapsia kuin välillä, niin ei muakaan kiinnosta huushollaaminen. Jääkaapissa on jotain valon lisäksi silloin kun ollaan kahdestaan. Kaupasta saa pihvejä kun nälättää. Samoin siivoaminen...joo, pikaimuroidaan ennenko penskat tulevat ja niiden kanssa voi sit yhdessä siivoilla enemmän. Ja verhot... talveksi pitää hankki paksut ettei tuu ikkunoista vilu. Ja kesäksi ois tyhmää vaihtaa ohuempia kun sit ei saisi valoisalla nukuttua Sitä vissiin mieheytyy kun ei aina tarvitse ajatella muitakin.