Nyt on gastroskopia tehty. Tässä tuoreet kuulumiset.
Hoitaja kysyi heti sisään kutsuessa, että onko jännittänyt. Vastasin, että "ei pahemmin mutta vähän". Jännityksestä ei sen kummemmin enää puhuttu. Siitä sitten lääkärin luo, joka olikin vanhemman koulukunnan ihmisiä, jo keskimääräisen eläkeiän ylittänyt.
Aluksi kerrattiin oireita (liittyen ylävatsakipuun, närästykseen) ja sitten tuli käsky vasemmalle kyljelle pedille makaamaan. Hoitaja otti vajaan sormen paksuisen taipuisan letkun josta LED-valot paistoivat päästä. Puudutuksista tai lääkkeistä ei ollut mitään puhetta ja kysyinkin että eikö nielua puuduteta. Lääkäri oli sitä mieltä, että ensin kokeillaan aina ilman puudutuksia, koska niistä on omat haittansa.
Sitten vaan muoviholkki suuhun ja tähystysletku perässä. Letku ujutettiin sisään ja samalla muutaman kerran nielaisin, yökkäilin ja röyhtäilin. Noita yökkäilyjä tuli oikeastaaan alasmenon aikana tasaisesti, mutta se ei kestänyt kuin noin minuutin. Sitten oltiinkin jo pohjukaissuolen puolella, ja lääkäri sanoi että "nyt aletaankin tulemaan sitten takaisin päin". Tämä takaisin päin tulemisen tietäminen rauhoitti kummasti, enkä yökkäillyt sen jälkeen kertaakaan. Lääkäri kehotti toistuvasti olemaan rauhallisesti ja hengittämään tasaisesti.
Poujukaissuolenta palatessa napsittiin koepalat (4 tai 5 kpl eri kohdista). Koepalojen otto ei sattunut lainkaan, mutta hieman nipisti viimeistä palaa ruokatorvesta otettaessa. Sitten koko homma olikin ohi alle 5 minuutissa.
Toimenpide tehtiin siis ilman puudutusta ja hyvä niin, sillä puudutettuna ei voi syödä vähään aikaan. Nielaisin toimenpiteen aikana ehkä noin 15 kertaa, mutta se ei saanut minussa aikaan mitään ihmeempiä yökkäysrefleksejä, vaikka yökkäilen ehkä hieman tavallista herkemmin. Hengityskin kulki ihan hyvin, en havainnut minkäänlaista tukehtumisen tunnetta missään vaiheessa.
Kuvailisin toimenpidettä vähän ikävän tuntuiseksi, mutta en mitenkään erityisen pahaksi. Pahinta on ajatus letkun nielemisestä, mutta käytännössä se ei ollut kovin iso juttu. Tärkeintä on luottaa lääkäriin, ettei panikoi. Refluksi ja vähän löystynyt mahanportti oli tähystyksen diagnoosi silmämääräisesti. Koepalojen tulokset tulevat parin viikon päästä, eli niistä saattaa jotain vielä selvitä (mahakatarri tai keliakia tms.)
Gastroskopialla saa paljon tietoa ruoansulatuskanavan yläpään tilasta, ja toimenpide on todella pikainen. Vaikka letkun nieleminen on ikävän tuntuista, on hyödyt HUOMATTAVASTI suuremman kuin haitat. Luin esitteestä, että Suomessa tehdään noin 100 000 (siis satatuhatta) gastroskopiaa vuodessa! Yksi lisää ei tunnu missään
Kiitos kaikille tsemppaajille, ja tsemppiä tuleville potilaille. Ei tämä gastroskopia ole ollenkaan niin paha, mitä voisi kuvitella. Olen varma, että pahinta on etukäteispelko ja jännittäminen. Tämä siis minun kokemukseni.
