Mulla ei oo koskaan ollut mitään varsinaista tupakanhimoa, enkä kärsi fyysisistä vierotusoireista silloin kun oon polttamatta. Poltan lähinnä tavan vuoksi, tylsyyteen, sosiaalisuuden takia, ja koska menthol-tupakka maistuu hyvältä. Ja rakastan sätkien käärimistä.
Eipä sitä tupakkaa tuu juurikaan ajateltua, ainoa tupakkaan liittyvä ahdistus on se että "kohta ne loppuu." Mutta sitten kun ne loppuu, yllätyn huomatessani että mitä sitten. Ei siinä tapahdukaan mitään. Sitten ei vaan polta. Nyt oon kyllä keksinyt "liikaa" syitä lopettaa, en enää voi puolustaa sitä itselleni sillä ettei huvita lopettaa. Urheiluun kiinni pääseminen pitkästä aikaa on suurin motivaattori, että oikeasti jaksais käydä lenkillä ilman että keuhkot räjähtää, kun muu kroppa pysyis niin paljon paremmin mukana.
Mutta en menetä yöuniani jos joskus sorrun, ja todennäköisesti tuun jatkossakin tupakoimaan viihteellä ollessani. Puruja on nyt vielä sen verran että ne loppuu tänään illalla tai huomenna aamupäivällä, sit se varmaan on sit siinä.
Mut kiitti tsempeistä ja samaa sullekin!