Väärä mies

Mun mies on kaikkea mitä mä haluan - henkisesti. Mä ihastuin sen luonteeseen ja älykkyyteen. Ulkonäöllisesti en olisi ikinä ottanut mun miestä, jos olisi sen perusteella pitänyt valita. Ei ole mun makuun oikein.. Tai ei ole sellainen ihminen kenen perään olisin jäänyt haikailemaan jos olisi kadulla tullut vastaan.

Nyt 5 vuoden avioliitto vuoden jälkeen, mä oon huomannut sen että olisi pitänyt miettiä kaikkia puolia.. Se ulkonäkö on myös aika oleellinen osa kumppania, että se miellyttää pitkänkin ajan jälkeen.

Mä oon huomannut että kattelen niitä "Mun tyylisiä" miehiä. Kaipaan tatuointeja ja sitä... Hmm. Tiettyä särmää. Harmittaa että omalla miehellä sitä ei ole. Muuten tuo on täysi kymppi.. Tietty seksiin se vaikuttaa, seksissä kuitenkin juuri se vartalo ja ulkonäkö on pääosassa..

Tiedättekö mitä tarkoitan? Onko joku muu ottanut miehekseen, sen "ei unelmien miehen?" Onko kaduttanut?

 

kaduttaa siis ja tulee katseltua muita

 

Ei kun ukko vaihtoon. Siinä vaiheessa, kun istut pahoinpideltynä terveyskeskuksessa paikattavana kolmatta kertaa tatuointiadoniksen toimesta, huomaat, mitä heitit pois pesuveden mukana.

 

Tiedättekö mitä tarkoitan? Onko joku muu ottanut miehekseen, sen "ei unelmien miehen?" Onko kaduttanut?

Ei ole. Tässä, kuten kaikissa noin tuhannessa aikaisemmassakin tätä samaa asiaa käsitelleissä ketjuissa kaikki ovat saaneet täsmälleen sen unelmiensa miehen. Paitsi se yksi, jonka viesteihin George Clooney ei ollut vastannut.

 

Ei kun ukko vaihtoon. Siinä vaiheessa, kun istut pahoinpideltynä terveyskeskuksessa paikattavana kolmatta kertaa tatuointiadoniksen toimesta, huomaat, mitä heitit pois pesuveden mukana.

Hyi, en mä sellasta miestä ikinä ottaisi. En tykkää pahoista pojista. Kyse ei ole siitä.

 

Ei ole. Tässä, kuten kaikissa noin tuhannessa aikaisemmassakin tätä samaa asiaa käsitelleissä ketjuissa kaikki ovat saaneet täsmälleen sen unelmiensa miehen. Paitsi se yksi, jonka viesteihin George Clooney ei ollut vastannut.

No sori etten käy kaikkia ketjuja läpi. Tänään tätä vain mietin kunnolla ja olisi ollut kivaa jakaa ajatuksia muiden kanssa, jotka on tehnyt samanalaisia valintoja elämässä.

 

Hyi, en mä sellasta miestä ikinä ottaisi. En tykkää pahoista pojista. Kyse ei ole siitä.

Tiedätkö, se ei näy välttämättä päälle päin.

 

Tiedätkö, se ei näy välttämättä päälle päin.

Aijaa? Ihan tosi?!!??!

En mä miestä nyt ole kuule vaihtamassa. Kaikki hyvin. Ulkonäkö ei vain kolahda, mutta en mä lähde eroamaan tuon takia.

 

Aijaa? Ihan tosi?!!??!

En mä miestä nyt ole kuule vaihtamassa. Kaikki hyvin. Ulkonäkö ei vain kolahda, mutta en mä lähde eroamaan tuon takia.

Eihän sulla ole kaikki hyvin, jos mies on ruma eikä sänkyhommat sen kanssa kiinnosta.

 

Kuulostaa ahdistavalta, jos seksi on ulkonäkökeskeistä. No enivei, minun kommenttini aapeelle: ethän sinä tuota miestä rakasta, jos kaihoilet muita ja vielä siksi, että hyvä mies, muttei "tyyllillisesti" tyyppiäs.

 

Tietty seksiin se vaikuttaa, seksissä kuitenkin juuri se vartalo ja ulkonäkö on pääosassa..

Mä olen eri mieltä tuosta pääosasta. Ehkä jossain yhden yön hypyssä voi ulkonäkö olla se isoin asia mutta vakisuhteessa ainakaan mulle ei ole.
Oma mies oli hemmetin komea kun tavattiin, treenattu lihaksikas kroppa ja kaikki. Vuosien saatossa se on kerännyt parikymmentä parisuhdekiloa, kasvot eivät toki ole juuri muuttuneet. Kuitenkin, hyväkroppaisesta uroksesta on tullut pullukka äijä. Ja tiedätkö mitä? Mä haluan sitä vähintään yhtä paljon kuin suhteen alussa. Mä rakastan sitä niin paljon että mahamakkarat ei häiritse ollenkaan. Katselen sitä mielelläni, mun silmään se on oikeasti maailman komein mies. Ja mä himoitsen sitä miestä kokonaisuutena, en vain sen ulkonäköä.

 

No sori etten käy kaikkia ketjuja läpi. Tänään tätä vain mietin kunnolla ja olisi ollut kivaa jakaa ajatuksia muiden kanssa, jotka on tehnyt samanalaisia valintoja elämässä.

Oletko ap?

Miten päädyit yksiin miehesi kanssa? Itselläni oli sellainen tilanne, etten uskaltanut ottaa ns. itseäni "kauniinpaa", kun ei ollut varaa tulla jätetyksi. Otin sitten itseäni "rumemman".

Nyt kun vuodet on vierinyt ja kohdellut minua miestäni paremmin, niin kuilu sen kun vaan kasvaa..

Turhamaista, kamalaa etc... Ansaitsen palstan kivityksen ja kauhstelun... Miten ap sinulle siis kävi?

 

vika on sun korvien välissä ei miehessäs. Tiedätkö kaikki ihmiset vanhenee.. jolloin enimmäkseen se ulkonäkö menee huonommaksi, ei se ole se pääasia seksissäkään...vaan rakkaus,läheisyys,hellyys se että tuntee että toinen välittää. Mun mies on lihonnut 75kg->105kg ja haluan häntä ihan yhtälailla eikä tule haikailtua kenenkään perään.

pysyppä siinä päätöksessäs ja käsitele sun kriisis muulla tavoin kuin tuhoamalla hyvän suhteen.

 

Oletko ap?

Miten päädyit yksiin miehesi kanssa? Itselläni oli sellainen tilanne, etten uskaltanut ottaa ns. itseäni "kauniinpaa", kun ei ollut varaa tulla jätetyksi. Otin sitten itseäni "rumemman".

Nyt kun vuodet on vierinyt ja kohdellut minua miestäni paremmin, niin kuilu sen kun vaan kasvaa..

Turhamaista, kamalaa etc... Ansaitsen palstan kivityksen ja kauhstelun... Miten ap sinulle siis kävi?

Mä vaan rakastuin siihen. Se vallotti mut sen luonteella ja käytöksellä (ja olin yksinäinen........) Ihana mies kaikinpuolin, enkä ole vaihtamassa. Ei vain ole ulkonäöllisesti mun mies.

Ei tuo ole lihonut, eika laihtunut, komistunut kyllä ajanmyötä.

Ja hei teille joiden mielestä seksissä ei ole mitään ulkonäöin kanssa tekemistä, KYLLÄ ON! Seksi tuon kanssa on hyvää, mutta ei ole sytyttävää, kun tuo ei naamalla mua sytytä. Eli jos katselen tuota, ei himot jyllää. Seksissä kyllä hommat toimii ja tulen kyllä joka kerta jne.

Mä kaipaan sitä kun katselen jotain miestä ja alkaa tekemään mieli. Mun miehen kanssa tekee mieli, kun tiedän että seksi on hyvää.

 

[QUOTE="pinkki";30142232]vika on sun korvien välissä ei miehessäs. Tiedätkö kaikki ihmiset vanhenee.. jolloin enimmäkseen se ulkonäkö menee huonommaksi, ei se ole se pääasia seksissäkään...vaan rakkaus,läheisyys,hellyys se että tuntee että toinen välittää. Mun mies on lihonnut 75kg->105kg ja haluan häntä ihan yhtälailla eikä tule haikailtua kenenkään perään.

pysyppä siinä päätöksessäs ja käsitele sun kriisis muulla tavoin kuin tuhoamalla hyvän suhteen.[/QUOTE]

Ei, ei se ole mun päänsisässä, vaan mun silmissä. Mun mies on komea ,se on suloinen ja vuodet on tehnyt siitä vain paremman näköisen, mutta SE EI OLE se kenet olisin valinnut ulkonäöllisesti. Eli ei ole se _mun makuun_

 

En valita omasta miehestä..oli rakkautta pelkän katseen perusteella.
Vaalea, siniset silmät, hymyilevät kasvot, awot!

Mut en mää kyllä tiiä mikä tossa naapurin miehessä on. Ikinä en tollasen seuraan olis sinkkunakaan hakeutunut. 190cm, kalju, ajaa isolla pärisevällä pyörällä, töistä tulee puku päällä, vapaalla tiukka hihaton balkoinen paita, sixback, farkkushortsit ja joku hemmetin hyvän tuoksuinen partavesi.

 

[QUOTE="harmaa";30142210]Mä olen eri mieltä tuosta pääosasta. Ehkä jossain yhden yön hypyssä voi ulkonäkö olla se isoin asia mutta vakisuhteessa ainakaan mulle ei ole.
Oma mies oli hemmetin komea kun tavattiin, treenattu lihaksikas kroppa ja kaikki. Vuosien saatossa se on kerännyt parikymmentä parisuhdekiloa, kasvot eivät toki ole juuri muuttuneet. Kuitenkin, hyväkroppaisesta uroksesta on tullut pullukka äijä. Ja tiedätkö mitä? Mä haluan sitä vähintään yhtä paljon kuin suhteen alussa. Mä rakastan sitä niin paljon että mahamakkarat ei häiritse ollenkaan. Katselen sitä mielelläni, mun silmään se on oikeasti maailman komein mies. Ja mä himoitsen sitä miestä kokonaisuutena, en vain sen ulkonäköä.[/QUOTE]

Niin, minäkin, kokonaisuutena kyllä. En ole pinnallinen ollenkaan. Otinhan tuon luonteen perusteella. Siinäpä se. Vuosien varrella olen vain kaivannut sitä _mun miestä_. Tuo on täysi vastakohta mistä pidän. JA sulla on eri. Sä olet kiintynyt siihen ulkonäöllisesti! MUlla sitä ei ole KOSKAAN OLLUT! Voitko ymmärtää? Tuo ei ole muuttunut ulkonäöllisesti rumempaa, eikä tod lihonut, kun kuntoilee päivittäin..

 

Mutta sanoisin ettei se ole ulkonäöstä kiinni...sulla ei Ap vain Ne Kemiat kohtaa miehes kanssa. Niihi kemioihin ei vaikuta onko lihava vai laiha, tumma vai vaalee, nuorempi vai vanhempi.

 

[QUOTE="bbb";30142277]Mutta sanoisin ettei se ole ulkonäöstä kiinni...sulla ei Ap vain Ne Kemiat kohtaa miehes kanssa. Niihi kemioihin ei vaikuta onko lihava vai laiha, tumma vai vaalee, nuorempi vai vanhempi.[/QUOTE]

Sitä mä oon yrittänyt tässä sanoa, että kemiaa meillä on. Muuten en olisi tuota ottanut koskaan mieheksi. Nyt vain kun ollaan oltu pitkään yhdessä, on ne kemiat tietty laimentuneet, ja oon alkanut vain huomaamaan sen miten _ei mun makuun_ tuo on. Edelleen tykkään tuosta ja aion jatkossa olla yhdessä, mutta mutta.. Mietityttää vain miten mä päädyin sen kanssa yhteen.

 

Ne oikeet kemiat ei laimene. 90vuotiailta vanhuksiltakin voidaan niitä mitata 70aviolittovuoden jälkeen, kun ajattelevat omaa rakastaan. Siinä ajassa on ulkonäkökin muuttunut monta kertaa puolin ja toisin. Väitän, et jos ne kemiat oikeesti kohtaa, niin sitä aina pitää toista jotenkin komeena

Olet ehkä ollut hullaantunut miehen huomaavaisista tavoista, käytöksestä jne. Seksikin voi olla hyvää kenen vaan kanssa jos molemmat osaa edes perushommat, "saaminen" ei mun mielestä ole se kriteeri että olisi kipinää, saatika mille se seksi tuntuu kun kemiat kohtaa.. Eikä se välttämättä ole temppujen puolesta spektaakkelimaista, eikä välttämätyä edes saa aina, mut siinä on se tietty tunne..joka syttyy vaikka ei alkuun olis yhtään haluttunutkaan, ja vatsanpohjan tippumaan kun toinen laittaa käden takapuolelle..

Mut voi myös muistaa, et esim e-pillereiden alotus/lopetus kesken suhteen voi vaikuttaa siihen miten kokee toisen puolin ja toisin.

 

Ne oikeet kemiat ei laimene. 90vuotiailta vanhuksiltakin voidaan niitä mitata 70aviolittovuoden jälkeen, kun ajattelevat omaa rakastaan. Siinä ajassa on ulkonäkökin muuttunut monta kertaa puolin ja toisin. Väitän, et jos ne kemiat oikeesti kohtaa, niin sitä aina pitää toista jotenkin komeena

Olet ehkä ollut hullaantunut miehen huomaavaisista tavoista, käytöksestä jne. Seksikin voi olla hyvää kenen vaan kanssa jos molemmat osaa edes perushommat, "saaminen" ei mun mielestä ole se kriteeri että olisi kipinää, saatika mille se seksi tuntuu kun kemiat kohtaa.. Eikä se välttämättä ole temppujen puolesta spektaakkelimaista, eikä välttämätyä edes saa aina, mut siinä on se tietty tunne..joka syttyy vaikka ei alkuun olis yhtään haluttunutkaan, ja vatsanpohjan tippumaan kun toinen laittaa käden takapuolelle..

Mut voi myös muistaa, et esim e-pillereiden alotus/lopetus kesken suhteen voi vaikuttaa siihen miten kokee toisen puolin ja toisin.

En ole käyttänyt mitään ehkäisyä. Tiedän että tulen olemaan tuon kanssa loppuelämäni. Tässä ei ollut se pointtina. Miksei voi vastata siihen mitä mä kysyn? Jos aihe ei kosketa sua, mene pois.

 

Mikä helkkari niissä tatuoinneissa oikein kiihottaa? Joku naurettava tribaali ja itämaisia kirjaimia ni johan on karju kohdallaan vai?
Tarvitaanko tähän vielä lisäksi omituista käytöstä (lue: näyttelemistä) tän tatuointimuotipellen imagon ylläpitämiseksi? Naurettavaa, en todellakaan kaipaisi moista elämää.

En nyt arvioi teitä, vaan tiedän moisen tapauksen.

 

Minä otin miehekseni unelmamieheni. Hän oli komea, kiltti, hyvä sängyssä, huumorintajuinen ja kaikkea mitä osasin toivoa. Nyt 27 vuoden jälkeen kaduttaa. Mies on kovaa vauhtia alkoholisoitumassa, hän on huonoa isäainesta (omat menot kiinnostavat enemmän), läskiä on kertynyt, ulkonäkö rapistuu eikä sängyssäkään enää tapahdu mitään.

Eipä sitä voi tietää, miten toinen muuttuu ja miten oma maku muuttuu vuosien myötä. Se ei siis takaa vielä mitään, että valitsee sen unelmiensa miehen.

 

Sun nyt ei auta muuta kuin ostaa miehellesi niitä kertakäyttösiä siirtotatuointeja ja mahdollisesti heviperuukki... kyllä se siitä

Lähinnä mietin miten pinnallinen voitkaan olla? Menit vahingossa naimisiin epämiellyttävän näköisen miehen kanssa, piditkö silmät kiinni aina tavatessanne, vai miten pääsit yli tuosta ulkonäöstä?

 

Mäkin otin miehen, jonka ulkonäkö ei ole sitä, mitä haluaisin. Oltiin tuttuja työkuvioiden kautta ja tykästyin siihen ihmisenä, oli huolehtivainen ja mukava, vetovoimaakin oli meidän välillä. Enkä minäkään eroamassa ole. Silti kaipaan sitä tunnetta, minkä vain katsomalla jotain ihmistä sai. Eikä mieheni varsinaisesti ole ruma, ei vain sitä, mikä minuun ulkonäöllisesti vetoaa.