Salaisuus; ajatus siitä, että molemilla tekis aina samaan aikaan mieli on lähtökohtaisesti mahdoton. Mutta sen kumppanin mieliteon voi sytyttää -jos ei viitti, niin ei sitten tee itselläkään kovin mieli, kun ei viitti asian eteen mitään tehdä.
Tosiasia on, että mikään elämässä ei ole oikeasti ilmaista, kaikki on vastikkeellista. Et sinä kauaa jaksa olla semmoisen ihmisen kaveri, jolla on sulle asiaa vaan kun se tarvii jotain, mutta pyytettömiä jutustelutuokioita saati että se auttaisi sinua kun sulla on muuttotalkoot, ei ole koskaan. Semmoinen parisuhde, jossa toinen saa paljon enemmän kuin toinen (oli se sitten seksiä tai muuta huomiota tai muuten vaan tilaa) on melkoinen pahan olon ilmentymä molemmille osapuolille.
Toki en väitä että se loppuu, tiedän oikein hyvin omasta kokemuksesta, että semmoinen voi kestää vaikka koko elämän, mutta se on riippuvuutta, ei rakkautta.
