Opiskelin medianomiksi, kadun sitä loppuelämäni.

  • Viestiketjun aloittaja sdfklskdjflskdfjlskdfjlskdfj
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Se harmittaa, etten usko, että vakityöpaikkaa on näköpiirissä. Ahdistaa. Olen hyvä työntekijä, mutta ihan tavallinen. Jos yhtä paikkaa hakee vähintään sata, miten ihmeessä minut valittaisiin. En ole erityinen spesialisti tai visionääri, olen tavallinen, joskin rakastan työtäni ja olen motivoitunut.
 
No näinhän se on. Kyllä tässä naamalle selkeästi lyö se, että lapsille pumpataan sellaista ideologiaa, että kaikki on mahdollista ja Suomessa voit valita, mitä haluat opiskella. Kuitenkaan työmarkkinoiden tarve ei ole missään suhteessa etenkään kulttuuripuolen opinahjojen aloituspaikkoihin ollut enää kohta kymmeneen vuoteen. Se on väärin opiskelijoita kohtaan. Mielestäni olisi ollut huomattavasti reilumpaa, että sanottaisiin suoraan miten asia on: Ei kannata opiskella kulttuurituottajaksi, vaikka se kiinnostaakin. Sillä kun ei elä.

Itse aikanani pohdin, mitä haluaisin vilpittömästi opiskella. Vastaus oli hyvin selvä: filosofiaa. No, humanistien työtilanne oli jo silloin kyseenalainen, palkkaus surkea ja tulevaisuus tilastojen valossa kehno verrattuna moniin muihin aloihin. Siksi valitsin sitten sellaisen alan, jossa oli opinnot aloittaessani valmistuneiden työllistymisprosentti 100, ja luin laajan sivuaineena filosofian perus- ja aineopinnot sekä elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Mutta valmistuin luonnontieteiden puolelta, ja sain silti nauttia filosofian opiskelusta ilman humanistin työllistymistaakkaa:D

Kyllä mä ymmärrän tuon sun turhautumisen todella hyvin. Olen kiittänyt itseäni siitä rationaalisuudesta, jota kykenin esiin kaivamaan kouluun hakeutuessani, mutta taas toisaalta aika ajoin kironnut sitä, että miksi rohkeuteni tai heittäytymiseni ei riittänyt opiskelemaan reilusti sitä, mihin mielenkiintoni aidosti kohdistui. Tässä työllisyystilanteessa toki on helppo kiitellä omaa ratkaisuaan, mutta mitäs sitten 10 vuoden päästä... Niin, vaikeaa sanoa.

Kuitenkin uskon, että alakohtaiset työllisyysluvut tulevat melko nopeallakin aikavälillä heittelehtimään tulevaisuudessa. Tällä hetkellä en osaa nimetä sellaista alaa, joka ei olisi jollakin tavalla tuulinen ja työvoima ns. liipaisimella. Suojatyötä ja ikuisuusvirkoja ei oikeastaan enää ole. Joten varmaankin tässä tilanteessa sinusta tuntuu ihan toivottomalta, mutta uskon aikojen paranevan. Ja toisaalta, jos olet alun perin ollut motivoitunut ja kiinnostunut opiskelemaan omaa alaasi, mitä oikeastaan olisit voinut tehdä toisin? Nyt harmittelisit puolestasi sitten sitä, että mikset kuunnellut sydäntäsi ja opiskellut kulttuurialaa... Kyllä aikasi vielä koittaa.
 
"vieras"
No näinhän se on. Kyllä tässä naamalle selkeästi lyö se, että lapsille pumpataan sellaista ideologiaa, että kaikki on mahdollista ja Suomessa voit valita, mitä haluat opiskella. Kuitenkaan työmarkkinoiden tarve ei ole missään suhteessa etenkään kulttuuripuolen opinahjojen aloituspaikkoihin ollut enää kohta kymmeneen vuoteen. Se on väärin opiskelijoita kohtaan. .
No näinpä. On se kumma, ettei niitä aloituspaikkoja saada karsittua riittävästi. Pienet vähennykset sieltä täältä eivät auta! Koulut haalivat määrärahoja isoilla aloituspaikkamäärillä eivätkä välitä siitä käytännönongelmasta, että valmistuneille ei riitä töitä!!
 
"aloittaja"
Kiitos kaiki8lle vastauksista. Tuli jo sellainen olo, että eteenpäin vain. Jossittelu on tietenkin ihan turhaa, mutta jos voisin nyt antaa kuuden vuoden takaiselle itselleni neuvon, niin miettisin sitä todellista elämää valmistumisen jälkeen, enkä vain sitä, että olisi mahtavaa opiskella toimittajaksi...
 
salopeura
Filosofian maisteri nimitys kuvaa lopulta vain sitä että se on ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelun sisältö voi olla hyvinkin moninaiinen. Matemaatikot, fyysikot, kemistit, tilastotieteilijät ym. ym. voivat myös olla filosofian maistereita.

Silti on monia koulutusaloja joille valmistuva on aina voinut tietää töitä riittävän. Niille kouluttaminenkin olisi yhteiskunnalle aika halpaa. Jostain syystä vain esim. vaikka puheterapeutteja (filosofian maistereita nykyään kai hekin?) tai sosiaalityöntekijöitä ei haluta kouluttaa vieläkään vaikka pula ammattilaisista on ollut ja on huutava. Maa on pullollaan opetuksen suunnittelijoita, varmaan filosofian maistereita hekin, mutta asiaa ei vain osata korjata.
 
Keittiönoita
vanhempien pitäis vähän kattoa niiden teiniensä perään ettei ne lähtis opiskelemaan semmosta alaa millä ei ole työmarkkinoita

ei kaikkea vastuuta sovi yhteiskunnalle sälyttää
Mä taas olen eri mieltä. Olen omia lapsiani kannustanut opiskelemaan ensimmäisenä sellaiselle alalle, joka kiinnostaa. Ja jos se ei sitten lyökään leiville, niin sen jälkeen opiskelee toisen ammatin, jolla voi elättää itsensä. Mä opiskelin aikoinaan sairaanhoitajaksi, vaikka mua varoiteltiinkin, ettei sairaanhoitajan . varsinkaan päivätyötä tekevän - palkalla perhettä elätetä. Tottahan ne varoittelut oli ja opiskelin myöhemmin toisen ammatin, mutta päivääkään en ole katunut, että opiskelin ensin sairaanhoitajaksi. Minusta nuoruuden ihan suurin ihanuus on, että voi edes yrittää toteuttaa unelmiaan.
 
jgdscb
Sille lääkärille. Voihan lääkäri tehdä paljon muutakin kuin perus lääkärin hommia. Tutkimustyötä, laboratoriohommia, paperihommia vakuutuspuolella, kehitystyötä monessakin eri tyyppisesdä paikassa. Luulis että joku kiinnostais.
 
"huoh"
Sille lääkärille. Voihan lääkäri tehdä paljon muutakin kuin perus lääkärin hommia. Tutkimustyötä, laboratoriohommia, paperihommia vakuutuspuolella, kehitystyötä monessakin eri tyyppisesdä paikassa. Luulis että joku kiinnostais.
Olen kokeillut jo aika montaa lajia. Tutkimustyötä, perustyötä terveyskeskuksessa, sen jälkeen muutama vuosi sisätauteja, sitten erikoistuin psykiatriaan. Olen ollut hallinnollisissa töissä ja ministeriön selvityksiä tekemässä.

Olen vähitellen menettänyt uskoni sekä lääketieteeseen että systeemiin.
 
"Anne"
Opiskelin järkevän ammatin, jolla riittäisi työtä. Tein kuten äiti käski. Päivääkään en ole alan töitä tehnyt. Mietin koulun jälkeen asioita uudelleen, enkä puhunut kenenkään kanssa asioista. Palasin takaisin kouluun opiskelemaan sitä, mitä minä haluan loppuelämäni työkseni tehdä. Nyt olen huomattavasti onnellisempi ja tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta (klisee..), jos en työllisty, olen ainakin tehnyt parhaani! (Ja tärkeintä ei ole se, että tekee parhaansa, esim miellyttääkseen äitiänsä, vaan oman itsensä eteen ja itseään miellyttääkseen)
 
tun hemuli
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;30141741:
Mä taas olen eri mieltä. Olen omia lapsiani kannustanut opiskelemaan ensimmäisenä sellaiselle alalle, joka kiinnostaa. Ja jos se ei sitten lyökään leiville, niin sen jälkeen opiskelee toisen ammatin, jolla voi elättää itsensä. Mä opiskelin aikoinaan sairaanhoitajaksi, vaikka mua varoiteltiinkin, ettei sairaanhoitajan . varsinkaan päivätyötä tekevän - palkalla perhettä elätetä. Tottahan ne varoittelut oli ja opiskelin myöhemmin toisen ammatin, mutta päivääkään en ole katunut, että opiskelin ensin sairaanhoitajaksi. Minusta nuoruuden ihan suurin ihanuus on, että voi edes yrittää toteuttaa unelmiaan.
Tuohan on täysin älyvapaata tekstiä aikuiselta ihmiseltä. Siis että lue nyt jotain silmät ummessa, tajua ettei töitä ole ja aloita kaikki alusta. Tuossa unohtuu se miksi ihminen ylipäänsä opiskelee. Ei opinnoilla haeta mitään sisäistä Gandhia, ylempää tietoisuuden tasoa universaalisti tai henkistä kehitystä. Kyllä se opinnot ovat elantoa varten. Erikseen on sitten ne sisäisen tietoisuuden, romani Nadjan vetämät huuhaa-kurssit jossain kansalaisopistolla.

Ajattelutapa on haitallinen paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle. Koulutus on oikeasti hyvin kallista ja siitä tulisi olla erittäin kiitollinen valtiolle, että se verovaroin kustannetaan. Tuon sinun mallin voisi rinnastaa vaikkapa siihen, että sanoisit lapsellesi Hurstin leipäjonossa: ”Käy ensin ottamassa joku leipä ja maista. Jos se on pahaa, niin heität vain pois. Aina voit hakea sitten toisen leivän.”

Jokaisen joka koulun penkille suunnistaa, tulisi ihan ensimmäisenä perehtyä työmarkkinatilanteeseen. Tottakai opinnot tulee suunnata itseä edes jollain tavalla kiinnostavaan alaan, mutta täysin oman mukavuusalueen mukana ei usein voi mennä. Tai ainakaan tuolloin on epäreilua vaatia yhteiskuntaa (veronmaksajia) maksamaan siitä, että on itse lukenut ”globaalitrendien mediaviestintää” ja ei sitten löydäkään työpaikkaa.

Olen joskus kuullut jonkun nuoren sanovan minulle, että ”no miksi mun pitäisi lukea jotain sellaista, joka ei vaan kiinnosta”. Olen tähän vastannutkin, että ”Ei sinun tarvitsekaan. Mutta miksi minun pitää maksaa sinulle työttömyystukea siitä, että sinulla on taito hankittuna alasta, jota minä en elämässäni tarvi?”.
 
Keittiönoita
Tuohan on täysin älyvapaata tekstiä aikuiselta ihmiseltä. Siis että lue nyt jotain silmät ummessa, tajua ettei töitä ole ja aloita kaikki alusta. Tuossa unohtuu se miksi ihminen ylipäänsä opiskelee. Ei opinnoilla haeta mitään sisäistä Gandhia, ylempää tietoisuuden tasoa universaalisti tai henkistä kehitystä. Kyllä se opinnot ovat elantoa varten. Erikseen on sitten ne sisäisen tietoisuuden, romani Nadjan vetämät huuhaa-kurssit jossain kansalaisopistolla.

Ajattelutapa on haitallinen paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle. Koulutus on oikeasti hyvin kallista ja siitä tulisi olla erittäin kiitollinen valtiolle, että se verovaroin kustannetaan. Tuon sinun mallin voisi rinnastaa vaikkapa siihen, että sanoisit lapsellesi Hurstin leipäjonossa: ”Käy ensin ottamassa joku leipä ja maista. Jos se on pahaa, niin heität vain pois. Aina voit hakea sitten toisen leivän.”

Jokaisen joka koulun penkille suunnistaa, tulisi ihan ensimmäisenä perehtyä työmarkkinatilanteeseen. Tottakai opinnot tulee suunnata itseä edes jollain tavalla kiinnostavaan alaan, mutta täysin oman mukavuusalueen mukana ei usein voi mennä. Tai ainakaan tuolloin on epäreilua vaatia yhteiskuntaa (veronmaksajia) maksamaan siitä, että on itse lukenut ”globaalitrendien mediaviestintää” ja ei sitten löydäkään työpaikkaa.

Olen joskus kuullut jonkun nuoren sanovan minulle, että ”no miksi mun pitäisi lukea jotain sellaista, joka ei vaan kiinnosta”. Olen tähän vastannutkin, että ”Ei sinun tarvitsekaan. Mutta miksi minun pitää maksaa sinulle työttömyystukea siitä, että sinulla on taito hankittuna alasta, jota minä en elämässäni tarvi?”.
No jaa, mieluummin olen älyvapaa kuin kyyninen ;)
 
lkgn
Entäs jos suomalaiset ihan oikeasti haluavat maksaa ylimääräisiä veroja sen takia, että ihmiset pääsisivät työhön jossa viihtyvät (ts. elämänlaatu on korkea) eivätkä vain sellaiseen, josta saa rahaa?

Oma kysymyksensä on myös se, että jos henkilökohtaisista ominaisuuksistaan johtuen ei vaan pysty käymään jotain koulutusta loppuun.
 
vierailija
Minä opiskelin media-assistentiksi amiksessa ja pääsin art-directoriksi mainostoimistoon vakkarityöhön muutama kuukausi valmistumisen jälkeen. Nyt vasta hankin medianomin tutkinnon rinnalle.

Kyllä media-alaa voi opiskella ketä vaan, mutta jos ei omaa visuaalista silmää ja lahjakkuutta niin ei se työ sieltä valitettavasti tule. Aina voi opiskella, mutta ei se todistus tee työtä sun puolesta. Media-ala on etenkin sellainen että kilpailu on kova ja paikka on ansaittava kovalla työllä, ei kitisemisellä.

Et vaan ole oikealla alalla. Jos olisit lahjakas ja handalisit media-alan työtehtävät niin sut olisi kyllä jo palkattu.
 
vierailija
Kaikki imee, livet suger. Ja nyt vihervasemmisto ja ökyporvarit tuhoaa yhdessä loputkin työllistymisen mahdollisuudet.

Osin murros johtuu globaalista talousmurroksesta ja jälkiteollisen maailman muuttumisesta robotisaation ajaksi.

Jännää on jännemmäksi menee.

Onko työ enää kohta oleellista?
 
vierailija
Kaikki imee, livet suger. Ja nyt vihervasemmisto ja ökyporvarit tuhoaa yhdessä loputkin työllistymisen mahdollisuudet.

Osin murros johtuu globaalista talousmurroksesta ja jälkiteollisen maailman muuttumisesta robotisaation ajaksi.

Jännää on jännemmäksi menee.

Onko työ enää kohta oleellista?
No ei tämän perusteella ainakaan:
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/epaillaan-miljoonien-huijauksesta-potkut-saanut-opetusviraston-ex-paallikko-kiistaa-rikosepailyt/6357906
 

Yhteistyössä