Auttakaa, miten tähän pitää suhtautua?

miks oot tehnyt alkoholistin kanssa vauvan? et sä voi koskaan luottaa alkkiksen sanaan lopettaa juominen

Varmaan siksi että ap on ilmeisesti nuori? ja kokematon eikä ole tajunnut mikä mies on. 'Nuorenahan kuuluukin juoda, eikö, joten ehkä toi mies on normaali'.. mutta kun tajuaa tilanteen on jo myöhäistä. Ap:lla saattaa mennä vuosia siihen että oikeasti myöntää miten asiat ovat, kun on ensin vuosia yrittänyt saada miestä lopettamaan juomisen.

Ei ap:n syyllistäminen auta. Se muksu on jo tulossa, vai löytyykö sulta aikakone?

 

[QUOTE="huh huh";30139754]Onko tuosta miehen alkoholinkäytöstä puhuttu neuvolassa? Aikooko mies jatkaa sitä vauvan synnyttyä? Kuulostaa pahalta riippuvuudelta. Paljolta kuule säästyt jos mies hankkii oman asunnon ja pääset nauttimaan vauvaelämästä itsenäisesti. Tuollainen uhkailu ainakin on todella lapsellista ja inhottavaa kiusaamista, älä alistu siihen vaan sano että jos ryyppääminen on tärkeämpää kuin perhe niin mies on vapaa lähtemään vaikka heti.

Vauvalle ei käy mitään vaikka nyt tästä stressaatkin.[/QUOTE]

Juuri näin ja lisään vielä että synnyttyään lapsi kyllä kärsii vanhemman alkoholiongelmasta. Ei onneksi vielä. Mutta ongelmia on tiedossa jos jo nyt alkoholi on tärkeämpää kuin lapsi.

 

Mitä sen miehen olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun jo myöntyi siihen, että teette niinkuin sinä sanot ja yritti siirtyä eteenpäin -> ehdotti leffan katsomista. Miksi se ei riittänyt, vaan sinun piti jatkaa nalkuttamista ja haastamista. Miksi ihmeessä? Teet sitä omien sanojesi mukaan jatkuvasti, joten onpa ihme, että toisella menee hermo. Nalkuti nalkuti. Nalkuti. Ok, oot oikeassa. Niin, mutta jäkäti jäkäti nalkuti. Ok, katsotaanko leffa. No ei, kun jäkäti nalkuti nalkuti jäkäti. Tsemppiä miehelle.

Jatkoin ns. nalkutusta aiheesta, koska mies sanoi seuraavaa: tehdään sitten NIIN KUIN SINÄ TAHDOT ja ollaan juomatta jo tämän viikonlopun jälkeen. Ei tuossa ollut MINUN TAHDOSTA KYSE, vaan BIOLOGISESTA FAKTASTA. Siksi jatkoin. Miehen lause oli niin käsittämätön. Yritin selvittää asiaa. Tätä asioita puhumista ja selvittämistä yleensä kutsutaan juuri miesten keskuudessa nalkutukseksi. Kyllä olen sitä tyyppiä, joka haluaa selvittää ikävätkin asiat puhumalla. Ei se et haluu selvittää asiat tarkoita riidan haastamista. Mies sen tosin riidan haastamisena näkee. Haluaisin suhteen jossa voidaan puhua kaikesta, myös vaikeista asioista. Mies tekee asioista tabuja pakottamalla minut hiljentymään.

 

Varmaan siksi että ap on ilmeisesti nuori? ja kokematon eikä ole tajunnut mikä mies on. 'Nuorenahan kuuluukin juoda, eikö, joten ehkä toi mies on normaali'.. mutta kun tajuaa tilanteen on jo myöhäistä. Ap:lla saattaa mennä vuosia siihen että oikeasti myöntää miten asiat ovat, kun on ensin vuosia yrittänyt saada miestä lopettamaan juomisen.

Ei ap:n syyllistäminen auta. Se muksu on jo tulossa, vai löytyykö sulta aikakone?

No en kovin nuori kyllä ole :/ Kolmekymppinen. En kuvitellut asian menevän näin. Oikeastaan aluksi kuvittelin, että mies lopettaisi tietysti juomisen jo raskauden selvittyä. Siksi on riideltykin aiheesta, kun mies ei olekaan nähnyt tarpeelliseksi lopettaa luuloistani huolimatta. Itsekin join ennen raskautta. Lopetin heti kun olin raskaana.

 

Ihmetyttää monien vastaus, että mieheni juo kotona, muttei ikinä lasten nähden. Tiedättekö, että ne lapset kasvaa ja menevät lopulta nukkumaankin yhtä myöhään kuin te, joten kyllä joutuvat näkemään sitä sönkötystä ja haistelemaan oluthuuruja vielä monet kerrat.. Ihme puolustelua, en voi alkoholismiperheessä kasvaneena ymmärtää moista. Juoppo ulos ellei älyä raitistua. Ja ei kyllä älyä ja et sinäkään älyä lapsen vuoksi lähteä. :'(

 

Jatkoin ns. nalkutusta aiheesta, koska mies sanoi seuraavaa: tehdään sitten NIIN KUIN SINÄ TAHDOT ja ollaan juomatta jo tämän viikonlopun jälkeen. Ei tuossa ollut MINUN TAHDOSTA KYSE, vaan BIOLOGISESTA FAKTASTA. Siksi jatkoin. Miehen lause oli niin käsittämätön. Yritin selvittää asiaa. Tätä asioita puhumista ja selvittämistä yleensä kutsutaan juuri miesten keskuudessa nalkutukseksi. Kyllä olen sitä tyyppiä, joka haluaa selvittää ikävätkin asiat puhumalla. Ei se et haluu selvittää asiat tarkoita riidan haastamista. Mies sen tosin riidan haastamisena näkee. Haluaisin suhteen jossa voidaan puhua kaikesta, myös vaikeista asioista. Mies tekee asioista tabuja pakottamalla minut hiljentymään.

Sait mitä halusit, mutta se ei riitä. Kun se nalkuttaminen on vaan niin mukavaa, että pitäähän se riita saada aikaiseksi keinolla millä hyvänsä. Eli MITÄ sen miehen olisi pitänyt tehdä? Keskustella sun kanssa BIOLOGIASTA? Mies oli laskenut väärin, no biggie, siirrytään eteenpäin. No eeeeei varmasti siirrytä, koska BIOLOGIA ja NALKUTI JÄKÄTI JANKUTI.

Mites, oletko sinäkin alkoholisti? Kerroit, että itse joit myös ennen raskautta perjantaisin miehen kanssa chattaillen? Oliko se ongelma silloin? Vai tuliko siitä ongelma vasta sitten, kun sinun piti raskauden takia lopettaa?

 

Olisiko nyt kärpäsestä tehty härkänen? Mies ottaa kovin tosissaan takarajansa juomisen suhteen. Sinuakin pitäisi ymmärtää... Tosin, eihän se muksu välttämättä vielä synny.
Jos ukko haluaa olla kännissä ja synnytys käynnistyy, aina kulkee taxit ja ambulanssinkin saa. Kiellä synnytykseen tulo kännissä, jos harmittaa.

Vedä henkeä, mieti kivoja asioita. Miehet on joskus yksinkertaisia aaseja. Naisissakin on vikansa. Jos miehet aiheuttaa pettymyksiä, kavereihin ja perheenjäseniin voi luottaa-yleensä.

 

Mitä sen miehen olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun jo myöntyi siihen, että teette niinkuin sinä sanot ja yritti siirtyä eteenpäin -> ehdotti leffan katsomista. Miksi se ei riittänyt, vaan sinun piti jatkaa nalkuttamista ja haastamista. Miksi ihmeessä? Teet sitä omien sanojesi mukaan jatkuvasti, joten onpa ihme, että toisella menee hermo. Nalkuti nalkuti. Nalkuti. Ok, oot oikeassa. Niin, mutta jäkäti jäkäti nalkuti. Ok, katsotaanko leffa. No ei, kun jäkäti nalkuti nalkuti jäkäti. Tsemppiä miehelle.

Mies ois voinut esim. sanoa seuraavaa: No koskas se 37+ sitten tarkalleen on? Siihen kertoisin sen vaikka kalenterin kans. Sitten mies ois voinut sanoo: oot oikeessa ja on paras olla juomatta sillon, et käsitin sen ajankohdan väärin. Mies ois voinut myös lisää siihen, että tietty vauva ja vauvan äiti on tärkein ja olkaa huoleti, kaikki järjestyy ja tietty oon paikalla synnytyksessä. TOSTA OIS MULLA OLLUT HYVÄ MIELI JA ASIA OIS OLLUT KÄSITELTY.

 

No en kovin nuori kyllä ole :/ Kolmekymppinen. En kuvitellut asian menevän näin. Oikeastaan aluksi kuvittelin, että mies lopettaisi tietysti juomisen jo raskauden selvittyä. Siksi on riideltykin aiheesta, kun mies ei olekaan nähnyt tarpeelliseksi lopettaa luuloistani huolimatta. Itsekin join ennen raskautta. Lopetin heti kun olin raskaana.

Mikä riski sulla on aloittaa juominen raskauden jälkeen, kun huomaat että vastuu ja paineet kasautuu aika pitkälti sun omille harteille, mies jatkaa juomista ja vituttaa 24/7?
En pottuile, vaan kaiken näiden perusteella pyytäisin sua miettimään sitäkin vaihtoehtoa.

 

Sait mitä halusit, mutta se ei riitä. Kun se nalkuttaminen on vaan niin mukavaa, että pitäähän se riita saada aikaiseksi keinolla millä hyvänsä. Eli MITÄ sen miehen olisi pitänyt tehdä? Keskustella sun kanssa BIOLOGIASTA? Mies oli laskenut väärin, no biggie, siirrytään eteenpäin. No eeeeei varmasti siirrytä, koska BIOLOGIA ja NALKUTI JÄKÄTI JANKUTI.

Mites, oletko sinäkin alkoholisti? Kerroit, että itse joit myös ennen raskautta perjantaisin miehen kanssa chattaillen? Oliko se ongelma silloin? Vai tuliko siitä ongelma vasta sitten, kun sinun piti raskauden takia lopettaa?

Oot sä varma ettet ole mun ukko salanikillä, tsiizuz! Oon huomannut tuon jo aikoi sitten, mut tää ainoo keino puhuu sulle näköjää. oon sanonut sata kertaa, et en haluu alkoholii lapsiperheeseen. Mulla ei edelleenkään ole koko raskauden aikana tehnyt mieli edes maistaa alkoholii. oon onnellinen vaan vauvasta. Sulla sentään on ongelma, kun suutut heti kun sulle mainitaan ees juomisen lopetuksesta :/ enkä todellakaa haluu mitään riitoja. Haluun rauhallisen lapsiperheen elämän ;(

 

Aiinakin minulle oli todella rankkaa kasvaa alkoholiongelmaisen isäni vaikutuspiirissä. En soisi samaa kohtaloa yhdellekään lapselle. Itselleni kehittyi persoonallisuushäiriö isäni alkoholiongelman ja hänen oman persoonallisuushäiriönsä vuoksi. Nyt puran ongelmiani sitten mieheeni, joka jaksaa seisoa rinnallani, mutta hänellä on kuitenkin vapaus lähteä. Lapsi sen sijaan ei voi tätä valintaa tehdä.

Tiedän, että isäni rakastaa minua omalla, oudolla tavallaan eikä hän ole paha ihminen. Pakkomielteet ja addiktiot vain menevät edelle. Hän kärsii tilanteestaan, mutta ei osaa hakea apua. Hän on elänyt aika kurjan lapsuuden itsekin, ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle... Isäni myöntää välillä ongelmansa, välillä ei. Olen itsekin juonut liikaa ja olisin aivan hyvin voinut alkoholisoitua ellen olisi saanut lääkitystä psyykkisiin ongelmiini.

Pienenä hämmennyin tai pelkäsin, kun isä ilmaantui humalassa kotiin. Siitä seurasi riitoja. Seuraavana aamuna kaikki olivat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Äitini yritti kääntää minua isää vastaan. Hän ei ole vieläkään jättänyt isääni, tuskin jättääkään. Olin reipas kympin tyttö, sisältä aivan riekaleina... Olen hautonut itsemurhaa ensimmäisen kerran yläasteikäisenä. Lapsi voi kärsiä, vaikkei näyttäisi mitään ulospäin.

Minusta lapset ansaitsevat kodin, jossa ei tarvitse katsella humalaista isää tai äitiä kovin usein tai kuunnella viinasta aiheutuvia tappeluita. Voimia ap:lle tehdä omalle lapselleen paras mahdollinen koti.

 

Mies ois voinut esim. sanoa seuraavaa: No koskas se 37+ sitten tarkalleen on? Siihen kertoisin sen vaikka kalenterin kans. Sitten mies ois voinut sanoo: oot oikeessa ja on paras olla juomatta sillon, et käsitin sen ajankohdan väärin. Mies ois voinut myös lisää siihen, että tietty vauva ja vauvan äiti on tärkein ja olkaa huoleti, kaikki järjestyy ja tietty oon paikalla synnytyksessä. TOSTA OIS MULLA OLLUT HYVÄ MIELI JA ASIA OIS OLLUT KÄSITELTY.

Anna seuraavalla kerralla miehelle lapulla etukäteen kirjoittamasi vuorosanat, että hän osaa ilmaista OMAT tunteensa sinua miellyttävällä tavalla. Koska onhan se nyt ihan perkeleestä, että joku puhuu omilla sanoillaan omat ajatuksensa. Ei voi hyväksyä sellaista ja huono mielihän siitä tulee. Tsiisus.

 

Oot sä varma ettet ole mun ukko salanikillä, tsiizuz! Oon huomannut tuon jo aikoi sitten, mut tää ainoo keino puhuu sulle näköjää. oon sanonut sata kertaa, et en haluu alkoholii lapsiperheeseen. Mulla ei edelleenkään ole koko raskauden aikana tehnyt mieli edes maistaa alkoholii. oon onnellinen vaan vauvasta. Sulla sentään on ongelma, kun suutut heti kun sulle mainitaan ees juomisen lopetuksesta :/ enkä todellakaa haluu mitään riitoja. Haluun rauhallisen lapsiperheen elämän ;(

Lääkkeet!

 

Tuota noin. Ei se vauva oli täysaikainen vielä rv 37. Se alkaa rv 38+. Ap oli siis väärässä biologiansa kanssa. Sehän tässä taisi pointtina olla? Että saa todistaa olevansa oikeassa? Eikö täällä osata sellaista asiaa, että kun toisella on tunteet kierroksilla, tuntee olevansa nurkkaan ajettu, nolottaa, niin silloin sen keskustelun voi siirtää paremmalle ajankohdalle? Jos toinen selkeästi pyytää että asiaa ei käsitellä NYT enempää, niin mikä helvetin pakko se on painaa edelleen päälle? EIhän kukaan ole silloin vastaanottavainen sille keskustelulle vaikka toinen oikeassa olisikin.

 

[QUOTE="Ninja";30140776]Mikä riski sulla on aloittaa juominen raskauden jälkeen, kun huomaat että vastuu ja paineet kasautuu aika pitkälti sun omille harteille, mies jatkaa juomista ja vituttaa 24/7?
En pottuile, vaan kaiken näiden perusteella pyytäisin sua miettimään sitäkin vaihtoehtoa.[/QUOTE]

Anteeks mitä???!!! Mun ei tee mieli semmoista paskaa pätkääkään. Ei ole tehnyt mieli koko raskauden aikana. Siis herranjestas! Voin sanoo käsi sydämellä et mun tapauksessa ei semmosta riskiä edes ole. Oletko ihan tosissas?

 

Lääkkeet!

huoh.

 

Aiinakin minulle oli todella rankkaa kasvaa alkoholiongelmaisen isäni vaikutuspiirissä. En soisi samaa kohtaloa yhdellekään lapselle. Itselleni kehittyi persoonallisuushäiriö isäni alkoholiongelman ja hänen oman persoonallisuushäiriönsä vuoksi. Nyt puran ongelmiani sitten mieheeni, joka jaksaa seisoa rinnallani, mutta hänellä on kuitenkin vapaus lähteä. Lapsi sen sijaan ei voi tätä valintaa tehdä.

Tiedän, että isäni rakastaa minua omalla, oudolla tavallaan eikä hän ole paha ihminen. Pakkomielteet ja addiktiot vain menevät edelle. Hän kärsii tilanteestaan, mutta ei osaa hakea apua. Hän on elänyt aika kurjan lapsuuden itsekin, ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle... Isäni myöntää välillä ongelmansa, välillä ei. Olen itsekin juonut liikaa ja olisin aivan hyvin voinut alkoholisoitua ellen olisi saanut lääkitystä psyykkisiin ongelmiini.

Pienenä hämmennyin tai pelkäsin, kun isä ilmaantui humalassa kotiin. Siitä seurasi riitoja. Seuraavana aamuna kaikki olivat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Äitini yritti kääntää minua isää vastaan. Hän ei ole vieläkään jättänyt isääni, tuskin jättääkään. Olin reipas kympin tyttö, sisältä aivan riekaleina... Olen hautonut itsemurhaa ensimmäisen kerran yläasteikäisenä. Lapsi voi kärsiä, vaikkei näyttäisi mitään ulospäin.

Minusta lapset ansaitsevat kodin, jossa ei tarvitse katsella humalaista isää tai äitiä kovin usein tai kuunnella viinasta aiheutuvia tappeluita. Voimia ap:lle tehdä omalle lapselleen paras mahdollinen koti.

Kiitos ja voimia sulle kanssa..

 

Anteeks mitä???!!! Mun ei tee mieli semmoista paskaa pätkääkään. Ei ole tehnyt mieli koko raskauden aikana. Siis herranjestas! Voin sanoo käsi sydämellä et mun tapauksessa ei semmosta riskiä edes ole. Oletko ihan tosissas?

Sähän selkeästi hermostut, kun sulle puhuu juomisesta.. Ettei se alkoholismi väijy siellä olalla nyt kuitenkin? Puhutaas lisää tästä aiheesta.

 

Mikä ap:n haukkumisketju tästä nyt tuli? Mun mielestä ap on nyt ihan syystä huolissaan. Eikö teillä muilla koskaan tuu riidan yhteydessä sanottua "liikaa"? Tekö ootte täydellisiä ja aina tilanteen tasalla? Kun ap jatkoi riitaa turhaan, mitätöikö se miehen juomisen?
Tsemppiä ap! Hae itsellesi apua.

 

Tuota noin. Ei se vauva oli täysaikainen vielä rv 37. Se alkaa rv 38+. Ap oli siis väärässä biologiansa kanssa. Sehän tässä taisi pointtina olla? Että saa todistaa olevansa oikeassa? Eikö täällä osata sellaista asiaa, että kun toisella on tunteet kierroksilla, tuntee olevansa nurkkaan ajettu, nolottaa, niin silloin sen keskustelun voi siirtää paremmalle ajankohdalle? Jos toinen selkeästi pyytää että asiaa ei käsitellä NYT enempää, niin mikä helvetin pakko se on painaa edelleen päälle? EIhän kukaan ole silloin vastaanottavainen sille keskustelulle vaikka toinen oikeassa olisikin.

öö neuvola kyllä väitti sen olevan täysiaikainen ns. 37+ eli toisin sanoen 38. raskausviikolla. Mut hmm.. Siis joo toski sen asuan voi siirtää, kunhan se tullaa käsittelee joskus sitten kunnolla. Mun mies monesti jättää asian kokonaaki taka-alalle ja se jää ikuisksi tabuksi. Mulle itselle tuli tosi turvaton olo tosta, kun tuli se olo et mies ei ees ymmärrä et on tosi tärkee olla juomatta 37 viikosta, kun haluun miehen ihan oikeesti mukaa synnytykseen. Se on mulle ehottoman tärkee juttu, kun ensisynnyttäjänä pelottaa ihan kamalasti yksin jos joutuu synnyttää.

Mitä mun pitäs nyt tehdä, kun asia kumminkin meni näin ja haluun sovun perheeni kans, eli miehen.

Enkä ole varma oliko tuo yksi nimimerkki mun mies... jos ei nii sori sekoilut... mut jos oli niin emt...Mun mies kumminki on todistetutsti kerran ollut täällä kaksplus kun tunnusti sen kerran riidan jälkee tms. siks epäily.

 

Sähän selkeästi hermostut, kun sulle puhuu juomisesta.. Ettei se alkoholismi väijy siellä olalla nyt kuitenkin? Puhutaas lisää tästä aiheesta.

Tottakai hermostun kun syytetää turhasta :/ En jaksas tämmöstä ihan oikeesti. Oon viimesillää raskaana ja herkkä ja pelottaa pelkkä synnytys ihan tarpeeks ;( Rupeen jo toivoo ettet ole mun mies ja salanikillä... oot meinaa aika ilkee...tuo sattuu!

 

Mikä ap:n haukkumisketju tästä nyt tuli? Mun mielestä ap on nyt ihan syystä huolissaan. Eikö teillä muilla koskaan tuu riidan yhteydessä sanottua "liikaa"? Tekö ootte täydellisiä ja aina tilanteen tasalla? Kun ap jatkoi riitaa turhaan, mitätöikö se miehen juomisen?
Tsemppiä ap! Hae itsellesi apua.

Kiitos, että ees joku ymmärtää tässäkin välissä ;( Tulee taas vaan itku...

 

Lue tämä keskustelu:
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=747358&sid=c17f53889615c87e96482c309c37b896

Ja erityisesti Tointuva-nimimerkin kirjoitus, siinä on asioita mitä voisit tehdä.

 

Lue tämä keskustelu:
Päihdelinkin keskustelualue • katso viestiketjua - Miehen juominen ja pieni lapsi

Ja erityisesti Tointuva-nimimerkin kirjoitus, siinä on asioita mitä voisit tehdä.

kiitti

 

Huh, luin 4 sivua ja mun tekee mieli Jallukolaa. Enkä oo ollu kännissä kahteen vuoteen, pakko saada vaan jotain rauhottavaa ton hysteriatekstin jälkeen.

Nyt oikeasti ap, tiiän että olet nuori, mutta sun täytyy nyt rauhoittua ja yrittää tehdä rauhaa. Se että miehesi juo perjantaina kotona kännit ei ole maailmanloppu eikä tee hänestä automaattisesti alkoholistia. Myös vanhempi voi olla kännissä ja se on jopa suotavaa, kunhan ei ole lapsista vastuussa silloin.
Sun täytyy myös lopettaa tuo jänkyttäminen, kun kerran asiassa on saatu päätös. Sun ei tarvitse jatkaa sitä nalkutusta, sä vaan valitset tekeväsi niin.

Älä ajattele noin mustavalkoisesti vanhemmuudesta ja päätä mitä sen tulee olla ja mitä ei, vaan nyt rohkeasti mieli avoinna vanhemmuuteen ja luotat siihen että yhdessä pärjäätte kyllä.
Anna sen miehen juoda perjantaikänni, jos se sen haluaa. Menette sitten taksilla sairaalaan, jos se bebe nyt puskee JUST silloin ulos.

Mutta tärkein: RAUHOITU ja osta itselles suukapula.