Juu näin kyllä, mutta samaan hengenvetoon huohottavat että rahaa ja aikaa on, mutta niin vähän ettei sitä tod. käytetä perheen ulkopuolella. Ja joka toisessa kommentissa "miksi aina vaan pitää juosta pattayalla" tai "en katselis miestä joka edes haluais ilman meitä lomalle".
Yleensä aina rahaa olisi, mutta....
Sen sijaan sen viikon ja 1000 vuodessa voi kyllä käyttää luuhaamalla ostoksilla rätti- ja meikkikaupoissa.
Ei tainnut mennä ihan noin - muistaakseni yhdessäkään viestissä ei ole sanottu, ettei rahaa ja aikaa saisi käyttää kodin tai perheen ulkopuolella. On todettu, että
jos joku vanhemman oma etelänmatka tarkoittaa sitä, että muun perheen suunnitelmista joudutaan luopumaan, niin tuollaista ei voi toteuttaa vain yksipuolisella ilmoituksella. Mikä tässä on sinusta epäreilua tai outoa? Tottakai perheessä tuollaisista täytyy keskustella - se ei vaan käytännössä onnistu, että kumpikin vanhempi varailee matkoja kenenkään muun aikatauluista piittaamatta ja muiden kanssa puhumatta, koska sittenhän voi käydä niinkin, että molemmat vanhemmat ovat varanneet matkansa samoille viikoilla ja kuvitelleet käyttävänsä siihen kaikki perheen lomaa varten ajatellut rahat toisen hoitaessa sillä aikaa lapset - ja sitten aletaan riidellä siitä, kuka oikeastaan sen lapsen hoitaa. Tyhmempikin tajuaa, ettei noin voi toimia.
Ja miksi on tartuttu tuohon kaukomatkaan - yritin sitä tuolla vääntää sinulle rautalangasta, muttet vissiin tajunnut. Ihmiset ovat siinä miettineet tilannetta omalle kohdalleen ja todenneet, että perheellä ei olisi rahaa sellaiseen matkaan - tai sitten olisi, mutta se jäisi ainoaksi asiaksi, mihin perhe voi koko vuoden aikana välittömien elinkustannusten jälkeen panostaa. Ja sitten ovat todenneet, ettei yhden perheenjäsenen kaukomatka olisi reilua muita kohtaan - mutta että joku halvempi matka onnistuisi yksinkin, koska silloin rahaa jäisi muillekin. Jos olet itse perheetön, et ehkä tajua sitä, miksi vanhemmat haluavat myös lasten pääsevän matkalle - eikä niin, että toinen vanhempi reissailee yksin ja lapset jäävät odottamaan sitä aikaa, kun voivat itse ansaita rahaa päästäkseen jonnekin. Perheettömänä et ehkä tajua sitä, että rahoja ei enää miellä vain omikseen, vaikka olisi itse ne tienannut. Siksi sinusta varmaan tuntuu kummalliselta, jos ihmisten mielestä ei ole ok, että satsataan vain toisen aikuisen lomiin.
Noita vaatteita ja meikkejä on varmaan vähän turha ottaa tähän pelkästään, koska sitten pitäisi alkaa laskea myös esimerkiksi ruuan kulutusta, koska mies varmaan syö enemmän kuin nainen, ja kaikkea muutakin. Yleensä perheissä ei pidetä mitään taulukkoa siitä, kuinka monta senttiä kukakin on mihinkin tarpeisiinsa tai huvituksiinsa käyttänyt, mutta olisi sekin mahdollista. Mutta silloin pitäisi ottaa huomioon myös kaikki miehen kuluttamat asiat, ei vain niitä, mitä nainen kuluttaa. Sinä tässä kuitenkin oikeutat miehen yksipuolisesti ilmoittamat lomamatkat jollain naisen oletetuilla meikkiostoksilla, mutta jos tälle linjalle lähdet, sinun olisi katsottava asiaa rehellisesti kokonaisuutena. Ja se taas on hankalaa sieltä käsin, koska mitään yleistyksiä et voi tehdä - jokaisen perheen ja ihmisen kulutustottumukset ovat yksilöllisiä. Ja matkoilla ei meikeillä ei sinänsä ole mitään yhteyttä toisiinsa, eli yhdestä meikkiostosta ei seuraa automaattisesti tietyn verran reissuaikaa - tuo on ihan keinotekoinen rinnastus. Mutta sen voisit oppia, ettei parisuhteessa eikä varsinkaan perheessä ole kyse mistään tulojen ja menojen tasaamisesta, vaan kyllä siinä on yleensä ihmisille kyse yhdessä elämisestä ja läheisestä ihmissuhteesta. Silloin voidaan hyväksyä toisen isompi ruokahalu tai toisen meikkiostokset samoin kuin voidaan yrittää järjestää kummallekin omia lomamatkoja perheen yhteisten matkojen lisäksi.