Mitä tehdä? (Mies seonnut)

Voi lapsiparat. Vai että oikein tulee marttyyrifiilis, kun pikkuisen YRITÄT puolustaa lapsiasi (kuitenkaan onnistumatta siinä). Toivon todellakin että tämä on jonkun sairas provo. Ei kai näin tyhmiä ihmisiä oikeasti ole olemassa, eihän.

 

Tuleeko otteluita vielä joka ikinen päivä vai miten se oikein menee. Koska on pronssiottelu ja koska finaalipelit?

 

Tuleeko otteluita vielä joka ikinen päivä vai miten se oikein menee. Koska on pronssiottelu ja koska finaalipelit?

Sorry, tuli väärään paikkaan, piti tehdä uusi aloitus.

 

Odota vain, kyllä sä samalle tulilinjalle mahdut.

 

Ja kokemuksen syvästä rinta äänestä voin sanoa että itse tein samoin kuin sinä, mutta en mennyt naimisiin miehen kanssa, vain kihloihin. Lasten kasvaessa miehen kommunikointi oli lapsille suunnilleen vain silloin kun niitä alkoi väsyttää, kiukuttelivat, halusivat huomiota. Siis raivosi niille siittä.
Suunnilleen tyrkkäämässä muualle. vauva aikana jo oli masentunut, eikä ollut helppoa olla kahden lapsen (siis miehen ja lapsen) huoltaja. Valitettavasti kun seura tekee kaltaisekseen, päätin että kun mies ei ala parantua, me häivytään lasten kanssa.

Ja voi, en esim. "kerran" kun mies sekosi, niin miettinyt miten eläinten kanssa, koska ne ovat MINUN omaisuutta (joo, ne rinnastetaan omaisuuteen.) niin saan ne vaikka poliisien kanssa hakiessa tavaroita. Puhelimella voi soittaa auttaviin numeroihin. SEKÄ minulle on paljon tärkeämpi lasten henki ja hyvinvointi sekä loppupeleissä ihan oikeasti koirat voi laittaa hoitoon mm. hoitolaan / eläinsuojiin.

 

Tiedän, että lapset ovat etusijalla ja tein juuri yhden elämäni raskaimmista päätöksistä, myydä autoni..
Voi olla ehkä naurettavaa, mutta siihen autoon on tunneside ja tekee pahaa ajatella sen olevan jonkun muun..
Mies ei koskaan ole hoitanut matelijoitani, jyrsijöitäni, kissojani tai koiriani.. En halua myöhemmin todeta, että lähdin lasten kanssa ja kaikki eläimet kuolleet, kun mies ei ole niitä hoitanut. (Voin uskoa, että vittuuksissaan niin tekisi.) Saatan olla outo, mutta minusta eläimet ovat perheenjäseniä siinä, missä lapsetkin..
Mistä saada oikeasti edes asunto, kun on noita lemmikkejä?
Niin monta yksityistä kysellyt ja aina tyssännyt johkin eläimeen.. Pitäisi kumminkin olla samalla alueella, missä tuleva ekaluokkalainen haluaa käydä koulunsa..

 

Oisko susta ap oikein että mies vähän läpsis, ja nipistelis suakin?

 

Miksi niitä lemmikkejä pitää niin hirveät määrät olla? En tajua..

 

en kanssa tajua. Hirvee vaiva niistä on ja tossakin näkee sen ettei asuntoa saa.

 

Lisää raskaita päätöksiä, luovun osasta elämistäni ja juuri lähti toinen koira, kun ikä ja vaivat alkoivat painaa.. Lähteminen on ainakin minulle iso homma, kun tässä vuosien saatossa olen eristäytynyt asuntoon ja ollut vaan ns. taloudenhoitaja. Ehkä siinä suhteessa miehessäkin vikaa, että hänestä asia oli ok ja jos joskus kerran vuodessa käyn jossain, hän suuttuu ja valittaa ties mistä tai sitten sepustelee joillekin naisille kaikkea. Ei ole kumminkaan fyysisessä kontaktissa kenenkään kanssa, vain keskustellut ja katsellut kuvia esim. alastomassasuomessa..
Aina minulle kyllä väittänyt minun riittävän.
Mutta tosiaan sosiaalitoimistossa ovat lomalla ja käskivät soittaa elokuussa uudestaan. Tietenkin tuli mieleen, jos kituutan tässä läävässä lasten kanssa, niin miten saan miehen ulos? Ei ainakaan lähde käskemällä..

 

Luulin täältä saavani apua.. :/
Mitä voin oikeasti tehdä työttömänä ja kahden lapsen kanssa, kun mies ei suostu lähtemään?
Hän on melkein pari metrinen miehenköriläs ja ei tosiaan lähde mitenkään tästä kämpästä ja minä en saa uutta asuntoa, kun minulla ei ole töitä ja töitä en saa, kun on astma ja mt-ongelmia..?
Sukuun olen katkaissut välit kaiken **** takia, niin en sieltäkään apua saa!

 

Sun pitää mennä vaikka johonkin ensikotiin lastesi kanssa ensin. Tai soitat heti maanantaina seurakunnan diakonitoimistoon ja kerro tilanteesi + sano että tarvitset pikaisesti apua. Kyllä minä uskon että saat apua jostain. Voimia!

 

Voi helvetti kun pitää mennä hankkimaan lapsia kun elämä on tossa jamassa!!!
Mene nyt vaikka ekaks sossuun puhumaan asiasta, he osaavat neuvoa asunnon ym. suhteen. Hakemusta vetämään kaupungeille ja muille yhtiöille, yksityiseltä tuskin sulla on mahista saada kämppää

 

Luulin täältä saavani apua.. :/
Mitä voin oikeasti tehdä työttömänä ja kahden lapsen kanssa, kun mies ei suostu lähtemään?
Hän on melkein pari metrinen miehenköriläs ja ei tosiaan lähde mitenkään tästä kämpästä ja minä en saa uutta asuntoa, kun minulla ei ole töitä ja töitä en saa, kun on astma ja mt-ongelmia..?
Sukuun olen katkaissut välit kaiken **** takia, niin en sieltäkään apua saa!

Lähtee se. Poliisit voi vaikka saattaa niin on turvallisempi matka kulkea... maijan konttiin.

Mä nimittäin soittaisin poliisit HETI seuraavan kerran kun yrittääkään koskea lapseen muuten kuin rakkaudesta!! Ja nipistely ym eivät ole rakkautta.
Kunta/kaupunki hommaa sulle uuden asunnon, sitä on turha murehtia. Sitä ennen asut turvakodissa. Jos ei heti löydy töitä, sossu auttaa. Et ole ainoa työtön yh tässä maassa... Mutta lasten hyvinvionti ja turvallisuus on nyt asia nr.1!

Jos tää ei ole provo, niin toimi nainen ennen kuin ootte kilon palasina koko sakki!

 

Luulin täältä saavani apua.. :/
Mitä voin oikeasti tehdä työttömänä ja kahden lapsen kanssa, kun mies ei suostu lähtemään?
Hän on melkein pari metrinen miehenköriläs ja ei tosiaan lähde mitenkään tästä kämpästä ja minä en saa uutta asuntoa, kun minulla ei ole töitä ja töitä en saa, kun on astma ja mt-ongelmia..?
Sukuun olen katkaissut välit kaiken **** takia, niin en sieltäkään apua saa!

Menet sossuun kerrot tilanteen, saat sossusta vuokra-vakuuden ja voivat auttaa saamaan asunnon esim kunnalta.
Itsekin lähdin 3v sitten,ei ollut ammattia eikä rahaa.
Nyt on ammatti takataskussa,työtä ja tärkein: olen itse onnellinen ja lapset voivat hyvin.

 

et oikeesti oo ap tosissas?? sun mielestäs toi on ihan okei et miel läpsii jne... voi lapsi parat et on kaks noi uuvattia vanhempaa saanut!! Hae nut jestas itelles apua!! ja kuka voi olla niin avuton että jättää ittensä toisen armoille?? ja se ettei osaa hoitaa ees asiota tai hankkia kämppää itellensä?? Toivottavasti lastensuojelu puuttuu todellakin teidän tilanteeseen pian!!!!!

 

.. Pitäisi kumminkin olla samalla alueella, missä tuleva ekaluokkalainen haluaa käydä koulunsa..

Pitäiskö nyt kumminkin miettiä sen tlevan ekaluokkalaisen turvallisuuta ensin?
Mä ainakin myisin ne eläimet (en helvetissä autoa, sitä mä tarviin tssa tilanteessa!!!!) vaihtaisin puhelinnumerot salaisiksi ja muuttaisin 300 km:n päähän jotta saan OMAN elämän ja pääsen sitä miehestä ihan aikuisten oikeesti eroon ja varsinkin saan sen pois lasten elämästä.
Tiedän kyllä ette se ole helppoa, kun kokee itsensä ihan avuttomaksi yksin, kuvittelee, että se mies on jotenkin hoitanu asioita ja ei pärjää yksin, mutta mikä on totuus? Kuka hoitaa ne eläimet? Kuka hoitaa lapset?
Ja joo, eläimin tulee tunneside, mutta ne on slti eläimiä, joskus rakata on luopa, oli kyse siten ihmisestä tai eläimestä. Jos ei pysty huolehtimaan tisestään jonkun ihmisen lähellä, on rakastava teko irtaantua hänestä, jos ei voimat riitä eläimistä huolehtimiseen, on rakkautta luopua niistä.
Nyt sosiaalitoimeen kertomaan koko totuus -joo, karu juttu, ne voi anaa kaks vaihtoehtoa, joko jätät miehes tai lapset otetan huostan, mutta sieltä saat myös apua. Paikalliselta eläinläkäriltä saat neuvoja mitä kannattaa tehdä eläinten kanssa, etsiä usia koteja vai lopettaa.
Etkö sä itse näe, että ympäröit itsesi kaikella, mistä sun pitä huolehtia ja kun et saa rakkautta mieheltä sitten hankit eläimiä?
Onko sinulla mielenterveysongelmia vai vaan normaalia reagointia epäterveesen tilanteesen,jossa elät? Jo sulla ei tossa tilaneessa olis oireita, olisit todella sairas tunne-elämältäsi. Olet siis terve, koska reagoit!

 

Eläimet on perheenjäseniä ja ymmärrän hyvin ettei niistä halua luopua. Ei ne ole mitään leluja jotka otetaan ja jätetään. Kunnan kämpässä ehkä helpompi pitää eläimiä...ja Satolla ainakin ennen sai olla lemmikkejä.
Mutta koita saada nyt niille hoitopaikka ja sitten turvakotiin lasten kanssa. Miehen kanssa et voi jäädä. Et erota lapsia isästä jos hän saa tavata heitä eron jälkeen valvotusti. Jos isä tajuaisi ongelman ja haluaisi muuttua hän hakisi ITSE apua (esim. Lyömätön linja). Toista ei saa hakemaan apua eikä toista voi muuttaa.
Auton myyminen sikäli hyvä että jos on omaisuutta, ei sossu yleensä auta vaan vaatii nimenomaan että ensin on luovuttava omaisuudesta. Vaadi nyt apua ja korosta tilanteen mahdottomuutta.

 

Miksi helvetissä et ole hankkinut itsellesi ammattia ja töitä vaan olet ollut vuosikausia kotona? Jokaisen naisen pitäisi pystyä pärjäämään myös yksin. Jos ei alallasi ole töitä-vaihda alaa. Itse en ikimaailmassa suostuisi elämään kenenkään siivellä. Jos ero tulee pärjään hyvin itse, kiitos säästöjen ja hyvän ammattin.

Ja miten voit suostua siihen että mies ei hoida lapsia ollenkaan? Tajuatko että sallimalla miehen käytöksen olet itse myös osa-syyllinen miehen käytökseen? Jo ennen lasten hankintaa pitää työnjako tehdä selväksi ja heti kun vauva syntyy huolehtia että sitä myös noudatetaan.

 

Martti Paloheimo-Lapsuuden haavat.....luepa tuo.

Olette luultavasti molemmat kotivammaisia.
Sinä vähättelet väkivaltaa, koska pidät sitä normaalina. Luulet, että kaikilla on niin, totuus on että EI ole.
Pärjäät paremmin yksin, sen tulet huomaamaan heti, kun saat etäisyyttä mieheen.
Sinulta puuttuu omanarvontunne.
Arvosta itseäsi ja lapsiasi.

Sinä ja lapset tarvitsette terapiaa. Mene sosiaalitstoon sanomaan, että tarvitset heti asunnon ja he hoitavat asiat kanssasi.

Ja sitten terveyskeskukseen vaikka depressiohoitajalle, hän pistää tuossa tapauksessa lähetteen eteenpäin, jotta pääset terapiaan.

Perheneuvola hoitaa lastesi terapian.

Kun nämä asiat ovat aloitettu, niin alat jo heti huomaamaan, kuinka helpompaa elämä voi ollakaan.

Se, kun saat viranomaistahoilta tukea, velvollisuutesi on kertoa totuus vähättelemättä.

Et ole miehellesi mitään velkaa, vaikka tuntisitkin niin, se johtuu siitä omanarvontunteen puuttumisesta.

Ja marttyyri asenne juontaa lapsuudestasi, niinkuin muukin käytöksesi.

Kaikki nuo ovat aivan selvää, on vain myönnettävä itselleen koko "illuusio", kulissit joita yrität henkesi kaupalla pitää pystyssä.

 

Miten säkään niiden lasten kanssa keskenään pärjäisit jos olet noin avuton, ettet tiedä mistä kämpän sais ja millä eläis? Miten ne elukat haittaa muuttoa, olettehan te muuttaneet siihen nykyiseenkin asuntoon ja teillä ne elukat on?

Tässä taas yks esimerkki siitä, että kun heittäydytään kotiäidiksi vuosikausiksi, niin sitten kun ero tulee, niin ollaan perse auki ja ihan pihalla. Pitäkää helvetissä huoli itsestännekin jotta voitte olla tukena lapsillekin.

 

Miten säkään niiden lasten kanssa keskenään pärjäisit jos olet noin avuton, ettet tiedä mistä kämpän sais ja millä eläis? Miten ne elukat haittaa muuttoa, olettehan te muuttaneet siihen nykyiseenkin asuntoon ja teillä ne elukat on?

Tässä taas yks esimerkki siitä, että kun heittäydytään kotiäidiksi vuosikausiksi, niin sitten kun ero tulee, niin ollaan perse auki ja ihan pihalla. Pitäkää helvetissä huoli itsestännekin jotta voitte olla tukena lapsillekin.

Tuollaiset ilkeäsävyiset kommentit eivät häntä auta. Vähän sama kuin sanoisi masentuneelle, että ota itseäsi niskasta kiinni.

Hänen käytökseensä löytyy kyllä syy.

Pelko ja läheisriippuvaisuus voivat olla osana tuossa.

Ja itsetunto on varmasti aivan murusina. Mielestäni tuo koko perhe on olosuhteiden vanki, mutta se ettei tiedä paremmasta, ei ole syy jäädä tilanteeseen, jossa kaikki kärsivät.

Te tarvitsette apua, se, ettei sinua ole otettu tosissaan, voi johtua siitä, että sinusta ei ehkä näy isompi huoli???Mutta kerro koko totuus.Tsemiä uuteen elämään teille kaikille.

 

Martti Paloheimo-Lapsuuden haavat.....luepa tuo.

Ja koska on sunnuntai, eikä kirjasto oo auki (ainakan maalla) nin voit aloittaa tästä: Kotkansyd
mä en osaa sanoa, mistä päin sivuston lueskelu anattais aloittaa, kun se on niin laaja, mutta vaikkapa tästä:Paranemisen prosessi

 

Oikeesti, kai ne nytkin jossain asuu ja on sinne joskus muuttaneet? Miten se on lemmikkien kanssa onnistunut mutta nyt ei onnistuisi?

 

Oikeesti, kai ne nytkin jossain asuu ja on sinne joskus muuttaneet? Miten se on lemmikkien kanssa onnistunut mutta nyt ei onnistuisi?

Lemmikit on voitu hankkia vaikka nykyisessä asuinpaikassa.
Läheisrippuvaisen/tunnevammaisen, mitä sanaa nyt halaakin käyttää, todellisuudentaju vääristyy.
Moni esim. kokee, ettei pärjäisi yksin, vaikka käytännössä se puoliso on päihderiippuvainen, peliriipuvainen, naristi tai tms tyyppi, joka ei mitenään osallistu arkeen.
Tunne on lähinnä "olen jumissa". Kaikenaikaa keksii selityksiä, miksi ei voi tehdä mutosta, vaikka oikeasti kyse on van mutoksen pelosta. Ihmisellä on sisäinen mutosvastarinta ja ihminen suostu mutokseen vasta kun nykyhetki pelottaa enemmän kuin muutos. Tuttu on turvallista, vaikka se olis fyysisesti vaarallista.