Eli siis sun näkökulmasta pettäminen tapahtuu aina hetken mielijohteesta?
Entäs ne kaikki tuhannet tapaukset, kun on jo kyörätty sitä duunipaikan kipakkaa sihteeriä vuosikaudet ja sitten se päästään kellistämään firman pikkujouluissa...? Siinäkin on keretty tutustua oikein hyvin vuosien varrella ja sitten jossain vaiheessa selkäranka katkeaa ja antaudutaan viettien vietäväksi, ihan kuten pihdattiin sen oman vaimon kanssa ensinalkuun ennenkuin antauduttiin lihallisiin himoihin.
Mä itseasiassa luulen, että ne, jotka ei suhtaudu seksiin niin älyttömän vakavasti ja pidä sitä jonain valtaleikkinä ja antamisena ja ottamisena, että ne tietää, miten turhan takia sitä omaa puolisoaan pettäisi.
Sanotaan vaikka näin, että mulla on sen verran kokemusta elämän varrella, etten usko saavani (enkä saa) parempaa seksiä keneltäkään muulta, kuin mitä saan omalta mieheltäni. Mulla ei ole siis mitään tarvetta käydä vieraissa, vaikkakin sinkkuna en ihan liikaa istunut jalat ristissä ja miettinyt, että joko nyt olisi tavattu riittävän monta kertaa, että voi harrastaa seksiä olematta kuitenkaan kevytkenkäinen.
Sun teoriasi on kyllä ihan peestä.