Toi unikoulu sairaalassa kuulosti ihan kauhealta, siis ihan kauhealta. 
Sydäntä riipaisee kun ajatteleekin lapsen kouristavan raivoa ja mahdollista kipua siellä ihan yksin ja vain 5-15min itkun jälkeen joku tuntematon käy siellä. Tuli fyysisestikin paha olo kun ajattelinkin. Ehkä eri asia jos se olisi vain sellaista perus itkeskelyä ja selkeämmin vain tottumista heräilyyn, mutta ainakaan tässä tilanteessa en voi kuvitellakaan.
Sydäntä riipaisee kun ajatteleekin lapsen kouristavan raivoa ja mahdollista kipua siellä ihan yksin ja vain 5-15min itkun jälkeen joku tuntematon käy siellä. Tuli fyysisestikin paha olo kun ajattelinkin. Ehkä eri asia jos se olisi vain sellaista perus itkeskelyä ja selkeämmin vain tottumista heräilyyn, mutta ainakaan tässä tilanteessa en voi kuvitellakaan. Sai 10kk vanhaksi tissiä sen 20krt yössä, yleensä rauhoittuikin siihen. Epäilen, että haki johonkin vain lohtua sillä.
Ja en halua siis tuolla kommentillani arvostella ketää unikouluun lapsensa vienyttä, tämän jälkeen voin hyvin ymmärtää miksi jossain tilanteessa se on ainoa ja viimeinen asia, turvallisempikin kun miettii mitä jatkuva valvominen tekee mielenterveydellekin, mutta meidän tilanteessa edelleenkin uskon johtuvan jostain vaivasta, joten en halua huudattamalla turruttaa lasta kipuihinsa.
HippuTAR
Uskooko lääkärit sua? Siis sen millasia noi yöt on?
Tuli vaan mieleeni ku mua ei aikanaan uskottu että toi poika oksentelee päivittäin ja siksi siihen ei lääkärit kunnolla yrittäny syytäkään löytää. Siis eihän ne tietenkään mitään sanonu mutta kyllä se asenne aika selkeesti välittyi.
Tuli vaan mieleeni ku mua ei aikanaan uskottu että toi poika oksentelee päivittäin ja siksi siihen ei lääkärit kunnolla yrittäny syytäkään löytää. Siis eihän ne tietenkään mitään sanonu mutta kyllä se asenne aika selkeesti välittyi.
kohtalontoveri
Sinä olet tietenkin koko yön itsekin sairaalassa. Näin mä olen ymmärätnyt.Toi unikoulu sairaalassa kuulosti ihan kauhealta, siis ihan kauhealta.
No tämä jonka luona nykyään käydään, tuntuu kyllä uskovan, mutta jotenkin toivoisin vielä enemmän sellaista...hmm tajua että tilanne on oikeasti tänäkin yönä paha ja koko ajan kauheampaa. Jokainen lisätunti tuota on tuskallista. Eli tarkoitan sellaista nappaamista kiinni tilanteesta ja kunnon tutkimuksia, eikä sellaista laahaavaa "no kokeillaanko seuraavaksi jos olisi vaikka tälle allerginen". En tiedä, ehkä haluan vain epätoivoisesti ravistella vastauksia, mutta jos nyt joku ihan oikeasti tutkisi lapsen kunnolla eikä vaan kuukaudesta toiseen testailtaisi erilaisia allergioita ja haahuiltaisi. Esim poissulkisi kaikki rakenteelliset asiat.
Nyt muuten lapsi heräsi päikkäreiltä vain niin, että huomasin sen tuijottelevan minua pihalla ja kun menin katsomaan, hymyili onnellisesti. Nyt leikkii ihan normaalisti ja tekee palapeliä. Outo.
kohtalontoveri
Miksi se unikoulu olisi paha ja viimeinen asia? Lapsi on siellä vanhempien kanssa.
Sen sijaan, että sä mietit seuraavat 6kk-2v, mikä lasta vaivaa, niin unikoulussa se tutkittaisiin myös lääketieteellisesti, onko jotain syytä siihen heräämiseen. Kun otetaan sitä aivokäyrää, siitä näkee, onko lapsi ns syvässä unessa, kun herääminen tapahtuu.
"Jenis"
Olet ymmärtänyt väärin. Lapsi jää sairaalaan, vanhemmat menevät kotiin.
Meillä on kans perheessä yks yöheräilijä, mutta täällä päin ei ole toivoakaan päästä mihinkään unikouluun. On sitten kokeiltu itse yhtä sun toista, ja ainoa mikä näyttää vaikuttavan on aika. Lapsi täyttää seuraavaksi 5, ja nykyään yöt jo pääsääntöisesti nukutaan. Kerran-pari saattaa tosin herätä edelleen :-O Mitään syytä ei koskaan ole löytynyt.
Ai otetaan? Sitä en tiennytkään, hmmm kyselen tosiaan tänään. Yksityisellä puolella on myös omansa ainakin tuolla Mehiläisessä ja voisin kysyä minkälainen se on.
"Kurvikissa"
Tehdäänhän niitä unenaikaisia eeg-käyriä aikuisillekin niin miksei sitten lapselle? Lätkät päähän ja äiti ja vauva sairaalaan nukkumaan ja heräilemään...
No, kun en ole nyt niin tarkkaan sinun ja vauvasi itkuhistoriaa seurannut, niin vaikeaa ottaa kantaa... Mietin vain, että jos lääkärinne on kovin "allergiasuuntautunut", niin jääkö kenties jotkut muut mahdolliset itkunsyyt selvittämättä?
No, kun en ole nyt niin tarkkaan sinun ja vauvasi itkuhistoriaa seurannut, niin vaikeaa ottaa kantaa... Mietin vain, että jos lääkärinne on kovin "allergiasuuntautunut", niin jääkö kenties jotkut muut mahdolliset itkunsyyt selvittämättä?
"Jenis"
Siis ei pääsääntöisesti unikoulussa mitään käyriä oteta, täällä se ainakin on vain unikoulua huudatustyyliin sairaalassa (siis kunnallinen versio). Mutta kannattaa tosiaan kysyä paikalliselta lääkäriasemalta miten he tuota toteuttavat. Meillä yksityinen puoli ei tarjonnut kuin keskusteluapua ja allergiatestejä...
kohtalontoveri
[QUOTE="Jenis";29924303]Olet ymmärtänyt väärin. Lapsi jää sairaalaan, vanhemmat menevät kotiin.
Meillä on kans perheessä yks yöheräilijä, mutta täällä päin ei ole toivoakaan päästä mihinkään unikouluun. On sitten kokeiltu itse yhtä sun toista, ja ainoa mikä näyttää vaikuttavan on aika. Lapsi täyttää seuraavaksi 5, ja nykyään yöt jo pääsääntöisesti nukutaan. Kerran-pari saattaa tosin herätä edelleen :-O Mitään syytä ei koskaan ole löytynyt.[/QUOTE]
Silloin kun mulle kerrottiin unikoulusta, niin tosiaan kerrottiin, että vanhemmat jää sinne tiloihin kans koko yöksi. Koko perhe vanhempineen majoittuu siellä samaan huoneeseen lapsen kanssa. Siksi koko perheen tulee sitoutua unikouluun noin 3 yöksi.
Esim PK-seudulla se unikoulu on ensikodin tiloissa tai sit olikohan Tammisaaressa tai Raaseporissa.
Meillä on kans perheessä yks yöheräilijä, mutta täällä päin ei ole toivoakaan päästä mihinkään unikouluun. On sitten kokeiltu itse yhtä sun toista, ja ainoa mikä näyttää vaikuttavan on aika. Lapsi täyttää seuraavaksi 5, ja nykyään yöt jo pääsääntöisesti nukutaan. Kerran-pari saattaa tosin herätä edelleen :-O Mitään syytä ei koskaan ole löytynyt.[/QUOTE]
Silloin kun mulle kerrottiin unikoulusta, niin tosiaan kerrottiin, että vanhemmat jää sinne tiloihin kans koko yöksi. Koko perhe vanhempineen majoittuu siellä samaan huoneeseen lapsen kanssa. Siksi koko perheen tulee sitoutua unikouluun noin 3 yöksi.
Esim PK-seudulla se unikoulu on ensikodin tiloissa tai sit olikohan Tammisaaressa tai Raaseporissa.
kohtalontoveri
Anteeksi siis Espoolaiset menee tuonne länteenpäin tai ensikotiin. Hesalaiset pääsee kait sit tuonne HUSin tiloihin.
vink vink
En tiedä missä päin maata toimii lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä, joka on myös unilääketieteen erikoislääkäri ja siten erikoistunut lasten unen häiriöihin. Nimellä kuukkeloimalla saattaisi jotain tekstejä häneltä löytää.
dsafa
Tuosta ylimmästä videosta tuli mieleen oman tytön "kohtaukset" joita hän sai ollessaan 5 - 6 kk. Ne alkoivat noin kuukausi kiinteiden aloituksen jälkeen. Tuolloin tyttö väänsi rajusti selkää kaarelle ja huusi raivoisasti. Huuto oli selkeästi erilaista kuin kipuitku, kuulosti enemmänkin sille että tyttö olisi ollut raivoissaan/äkäinen. Tyttöön ei saanut kohtausten aikana mitään kontaktia eikä mikään mitä teki auttanut. Samaan aikaan tytöllä oli pahoja mahakipuja joten päädyin pitämään kiinteistä kokonaan taukoa. Ja mahakivut hellittivät ja samoin loppuivat nuo "kohtaukset", joten mahavaivoihin ne yhdistäisin. Sen jälkeen meillä on kiinteitä työtykin todella varovaisesti. Uusia raaka-aineita maistellaan aina 1-2 viikkoa ennenkuin siirrytään maistelemaan seuraavaa.
Meillä tosin nuo huudot eivät liittyneet nukkumiseen vaan niitä tuli ihan ympäri vuorokauden.
Meillä tosin nuo huudot eivät liittyneet nukkumiseen vaan niitä tuli ihan ympäri vuorokauden.
kohtalontoveri
En tiedä auttaako tuon Mehiläisen unikoulu, sillä se keskittyy unirytmin häiriöihin (eli opettaa lasta lasta oikeaan rytmiin). Toki soita ja kysy. Siinä ainakin mainostetaan, että ekana varmistetaan, ettei kyseessä ole mitään sairaus.
Asutko siis Hesassa?
"Jenis"
OK, on sitten täysin toinen systeemi kuin täällä - nää nimenomaan painotti, että JOS unikouluun ois mahdollisuus päästä, mitä ei enää ole kun kunta ei suostu osallistumaan kustannuksiin, sinne vietäisiin vain univammainen lapsi. Vanhempi laittaisi nukkumaan, mutta häipyisi sitten paikalta - ajatus kai on, että olosuhteiden muutos saattaa saada lapsen nukkumaan paremmin, tiedä häntä. Me ei tosiaan koskaan tuonne asti päästy, ja neuvolan "unikouluttaja" oli aivan yhtä tyhjän kanssa.
kohtalontoveri
Liittyen tuohon öiseen ekaan videoon: onko vauvalla tutkittu epilepsiaa? Toki olisi hassua, jos hän saa tuollaiset kohtauksen vain öisin vai tuleeko niitä päivisinkin noita "kohtauksia"?
Asun joo, mutta ollaan valmiita kiikuttamaan vaikka Lappiin asti jos pienikin mahdollisuus on asian selviämiseen. Matkat ei ole este...
Ei ole tutkittu. Päivisinkin joo, mutta vain liittyen päiväuniin.
"uni"
Ensinnäkin voimia ja jaksamista.
En jaksanut lukea ihan kaikkea kun noita sivuja on jo noin paljon. Tuli vaan mieleen että nukutteko perhepedissä vai lapsi samassa huoneessa omassa sängyssä?
Olit nimittäin kirjannut pienet kitinätkin mutta lapsi olikin nukahtanut itsekseen uudestaan. Voi olla ihan mahdoton ajatus sinulle mutta mitäs jos lapsi nukkuisikin omassa huoneessaan ja näin saisit itsekin nukkua pidemmän pätkän kun lapsi nukahtaa uudestaan itsekseen? Ei kai siinä heräämisessä ole mitään niin traumaattista että pitäisi olla välittömässä läheisyydessä?
Enkä nyt väitä tietäväni mitään, uutta näkökulmaa vaan tarjoan: olisiko lapsi tottunut siihen että pitää huutaa mahdottomasti kun herää vaikka ei olisikaan mitään varsinaista syytä?
Oli miten vaan toivon että tilanne laukeea mahdollisimman nopeasti.
Meillä valvottiin 3½ vuotta. Ei huudettu selkä kaaressa koskaan mutta ei vaan osattu nukkua pitkään heräämättä vaikka oli nukkunut aina omassa huoneessaan ja pimeässä. 3½ vuotiaana tajusin laittaa peiton patjan alle että ei tarvinnut enää peittoa käydä laittamassa monta kertaa yössä. Siinä matkan varrella oli monta muutakin asiaa minkä loppumista piti vaan odottaa, mm 2v8kk kestänyt imetys.
En jaksanut lukea ihan kaikkea kun noita sivuja on jo noin paljon. Tuli vaan mieleen että nukutteko perhepedissä vai lapsi samassa huoneessa omassa sängyssä?
Olit nimittäin kirjannut pienet kitinätkin mutta lapsi olikin nukahtanut itsekseen uudestaan. Voi olla ihan mahdoton ajatus sinulle mutta mitäs jos lapsi nukkuisikin omassa huoneessaan ja näin saisit itsekin nukkua pidemmän pätkän kun lapsi nukahtaa uudestaan itsekseen? Ei kai siinä heräämisessä ole mitään niin traumaattista että pitäisi olla välittömässä läheisyydessä?
Enkä nyt väitä tietäväni mitään, uutta näkökulmaa vaan tarjoan: olisiko lapsi tottunut siihen että pitää huutaa mahdottomasti kun herää vaikka ei olisikaan mitään varsinaista syytä?
Oli miten vaan toivon että tilanne laukeea mahdollisimman nopeasti.
Meillä valvottiin 3½ vuotta. Ei huudettu selkä kaaressa koskaan mutta ei vaan osattu nukkua pitkään heräämättä vaikka oli nukkunut aina omassa huoneessaan ja pimeässä. 3½ vuotiaana tajusin laittaa peiton patjan alle että ei tarvinnut enää peittoa käydä laittamassa monta kertaa yössä. Siinä matkan varrella oli monta muutakin asiaa minkä loppumista piti vaan odottaa, mm 2v8kk kestänyt imetys.
Aivan uskomattomia osa tämän ketjun kommenteista! "Sinulla on rahaa, joten ole vaan onnellinen vaikket saa nukkua koskaan.", "Meilläpä oli vieläkin hirveämpää." Huh, luulisi että samantapaista kokeneilta liikenisi myötätuntoa, mutta näköjään aina ei
Paljon voimia teidän perheelle Pin! Jos samassa talossa ei saa nukuttua niin kannattaa välillä järjestää että toinen menee sukulaiselle/ystävälle/mökille/hotelliin yöksi. Yksikin paremmin nukuttu yö auttaa taas jaksamaan.
Noita unikouluja kannattaa tosiaan selvittää. Niitä on erilaisia, ja sellainen, että lapsi jätettäisiin yksin sairaalaan yöksi, on käsittääkseni nykyään harvinaistumaan päin. Yhdellä tutullani sairaalan "unikoulu" tarkoitti, että lapsen terveyttä tutkittiin ja perhettä haastateltiin liittyen päivärytmiin, nukkumaanmenorutiineihin ym. ja niiden pohjalta he saivat neuvoja kotona toteutettaviksi. Tämä "unikoulu" ei siis sisältänyt lainkaan yöpymistä sairaalassa.
Paljon voimia teidän perheelle Pin! Jos samassa talossa ei saa nukuttua niin kannattaa välillä järjestää että toinen menee sukulaiselle/ystävälle/mökille/hotelliin yöksi. Yksikin paremmin nukuttu yö auttaa taas jaksamaan.
Noita unikouluja kannattaa tosiaan selvittää. Niitä on erilaisia, ja sellainen, että lapsi jätettäisiin yksin sairaalaan yöksi, on käsittääkseni nykyään harvinaistumaan päin. Yhdellä tutullani sairaalan "unikoulu" tarkoitti, että lapsen terveyttä tutkittiin ja perhettä haastateltiin liittyen päivärytmiin, nukkumaanmenorutiineihin ym. ja niiden pohjalta he saivat neuvoja kotona toteutettaviksi. Tämä "unikoulu" ei siis sisältänyt lainkaan yöpymistä sairaalassa.
"Jenis"
Tää kuulostaa samalta kuin meidän neuvolan unikoulu. Ei vaan naurata juurikaan siinä vaiheessa, kun lasta on jo tutkittu ja perhettä haastateltu vuosikaudet... jotain järeämpiä keinoja alkaa olla vailla tuossa vaiheessa, tiedän kokemuksesta. Aina niitä keinoja ei vain ole, kuten meidän tapauksessa. Kuopus on tosiaan kohta 5, ja oma unirytmi tuskin palautuu ikinä