alituinen
Syy, miksi nostin lemmikit esiin tässä keskustelussa johtuu ihan yksintein siitä, että lapselliset kuvittelevat aina olevansa etulyönti asemassa vaan siksi että on lapsia.
Mulla on kotonani lemmikki joka vaatii erityistä hoitoa päivittäin ja en todellakaan itse pystyisi sitä hylkäämään viikoksi jonkun harjoittelun takia. Siksi siis mietin myös tarkkaan työpaikkani, koulutukseni yms tarkkaan etten joudu ongelmiin.
Lemmikkiäni en ole viemässä piikille vain siksi, että sillä on lääkintää vaativa sairaus. Eihän kukaan lastaankaan sen takia ole "piikile" viemässä vaan asiat hoidetaan niin hyvin kuin pystytään.
Tässä nyt edelleen virheellisesti oletetaan kyseessä olevan käärme ja eihän ketään totuus asiassa kiinnostakaan, vaan kunhan saadaan joku joka voidaan hakata maan rakoon, kun ei olekaan valmis antamaan joustoa lapsen takia. Miksi kenenkään lapsi olisi henkilökohtaisesti minulle tärkeämpi kuin oma rakas lemmikkini? En myöskään oleta kenellekään minun rakkaani olevan tärkeämpi.
Keskustelu mennyt aivan naurettavalle ja typerälle tasolle, jossa ainoastaan ruoditaan minun asioitani ja kuvitellaan sen olevan keskustelun pääpointtina.
On ihan sama mitä minä sanon, kun vastauksena tulee kokoajan "Eihän sun matos maksele veroja eikä hoida sua vanhana" Mitä vttu sitten? Ei ne lapsetkaan takaa sitä, että olisi hoitaja kun aika siihen menee.
En edes enää jaksa yrittää ottaa osaa tähän sontaan, koska kuten sanoin niin se on aivan se ja sama mitä kirjoitan. Ne väännettään aivan muuksi kokoajan.
Onko keskustelu enää asialinjalla? Ei todellakaan! Onko tässä mitään järkeä? Ei ole ollutkaan!
Olen pahoillani, että edes otin osaa keskusteluunne. Koitan olla toistamatta samaa virhettä uudestaan. Tässäkin ketjussa saa huomata, miten ihmisillä on niin saakelin suppea näkökenttä oman navan ulkopuolelle ettei tosikaan. Koko maailman pitäisi pyöriä vain lapsellisten ehtojen mukaisesti, harmi vain kuin lapsettomillakin on esteitä ja muuta elämää joka voi olla suurenakin rajoitteena kaukaisille harjoitteluille.
Mutta juuh, tämä keskustelu on minun osaltani tässä. Menenpä tästä nyt sitten hoitelemaan "nuhaista käärmettäni", kun en muutakaan elämää omista!