Mää nyt jankkaan tätä mut mä olen äiti, kohta kahden lapsen äiti, ja musta tämä perhe-elämä on tosi tylsää!
Mulla ei ollut ikinä vaikeuksia löytää haasteita elämääni ennen lapsia. Nyt ne haasteet on vaan todella tylsiä: joka päivä pitää tehdä ruokaa, viihdyttää, mennä ulos jne jne jne jne ikuinen rumba.
Mä todellakin puuhaan lapsen kanssa kaikenlaista, mutta ei se mitenkään kiinnostavaa tai ihmeellistä ole. Ennen lapsia sain tylsästä elämästäni tehtyä kiinnostavaa varsin helposti.
Nyt esimerkiksi ryhtyisin kirjoittamaan väitöskirjaa, jos ei olisi lasta. Koska on, odotan niin kauan kunnes on varaa jäädä pois töistä ainakin osittain. Tässä elämäntilanteessa sitä ei vaan voi käyttää iltoja ja viikonloppuja kirjastossa istumiseen.
Joo moni on saanut elämäänsä sisällön lasten myötä. Minä en. Mun elämä oli rikasta ja täysipainoista ennen lapsiakin!
Nyt lähinnä sinnittelen eteenpäin päivä kerrallaan ja yritän nauttia niistä hetkistä, kun saan tehdä mitä oikeasti haluan. Uskon, että vielä koittaa se päivä, että palaan omaan normaaliin elämääni - sitten, kun lapset ovat riittävän itsenäisiä. Mutta siihen menee kai ainakin 10-15 vuotta. Ei musta mitenkään lohdullinen ajatus, että kyllä elämä taas kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua on ei-tylsää...