Voiko kunta tosiaan rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta?
- Viestiketjun aloittaja Cassyput
- Ensimmäinen viesti
Palsta ei petä koskaan, voihan luuserinpenikka sentään. 
Selviän kyllä oikein hyvin omien lasteni hoidosta ja kasvattamisesta, kiitos vain.
Selviän kyllä oikein hyvin omien lasteni hoidosta ja kasvattamisesta, kiitos vain.
[QUOTE="Vieras.";29461088]Miettikää ihmeessä omia voimavarojanne ja terveyttänne ennen kuin teette mukuloita.
Jos ette kykene hoitamaan niin miksi ryhtyä lapsia väsään.[/QUOTE]
Olen kyllä samaa mieltä.
Eihän sitä tietysti aina (jos koskaan) voi etukäteen tietää, mutta jos on jo kertaalleen ollut niin rankkoja kokemuksia vauva-ajasta, että on oikeesti tarvittu 2,5vuotta aikaa ja psykiatriaa, niin mun mielestä ei ole oikea valinta tehdä uutta vauvaa ja laittaa edellistä päiväkotiin..
Ei kai kunta periaatteessa voi subjektiivista oikeutta rajata, kun se kerta laissa seisoo. Mutta käytäntö voi silti olla jotain muuta. Ihan varmasti monessa paikkaa niitä rajoituksia on.
Jos ette kykene hoitamaan niin miksi ryhtyä lapsia väsään.[/QUOTE]
Olen kyllä samaa mieltä.
Eihän sitä tietysti aina (jos koskaan) voi etukäteen tietää, mutta jos on jo kertaalleen ollut niin rankkoja kokemuksia vauva-ajasta, että on oikeesti tarvittu 2,5vuotta aikaa ja psykiatriaa, niin mun mielestä ei ole oikea valinta tehdä uutta vauvaa ja laittaa edellistä päiväkotiin..
Ei kai kunta periaatteessa voi subjektiivista oikeutta rajata, kun se kerta laissa seisoo. Mutta käytäntö voi silti olla jotain muuta. Ihan varmasti monessa paikkaa niitä rajoituksia on.
Siinä sopassa oli toki paljon muitakin tekijöitä, joista on päästy yli ja eroon. Mutta kun synnytys lähestyy, niin se väkisinkin alkaa jännittää että mitä jos sitä ja mitä jos tätä.
Mä kun kuvittelin, että esikoinen käy siellä eskarissa ja pienempi on sen saman ajan (4h päivässä kaiketi) omalla puolellaan päiväkodissa.
Ei helvetti
Et näytä selviytyvän ja lisää lapsia...ei helvetti. Jos olisin siellä pvkodin johtajana-eväisin sinulta hoitopaikat. Vain idiootti puskee lapsia lisää kun aiemminkin et ole selviytynytPalsta ei petä koskaan, voihan luuserinpenikka sentään.
Selviän kyllä oikein hyvin omien lasteni hoidosta ja kasvattamisesta, kiitos vain.
"..."
Ihmeellistä kommentointia! Meinaatteko te jotka ootte arvostelllu ap:n selviytymistä, että ette ite koskaan tarvii apua, että selviydytte kaikesta itse. Mistä sen tietää vaikka ois vaan yksi lapsi, että lapsen saamisesta selviytyy kunnialla koko sen 18 vuotta. Veikkaan että ap on hyvin paljon vahvempi ihmisenä kokemuksensa jälkeen kuin ennen sitä.
.vieras.
[QUOTE="...";29461237]Ihmeellistä kommentointia! Meinaatteko te jotka ootte arvostelllu ap:n selviytymistä, että ette ite koskaan tarvii apua, että selviydytte kaikesta itse. Mistä sen tietää vaikka ois vaan yksi lapsi, että lapsen saamisesta selviytyy kunnialla koko sen 18 vuotta. Veikkaan että ap on hyvin paljon vahvempi ihmisenä kokemuksensa jälkeen kuin ennen sitä.[/QUOTE]
Niin paljon vahvempi, että jo valmiiksi pelkää vauvan horjuttavan hauraan mielenterveyden niin raiteiltaan, että tarvitaan taas vuosien psykiatriset hoidot? Ei oikeasti kannata tehdä lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa. Se ei ole pärjäämistä, että hankkii vaan lisää hoitoaikaa edellisille, että selviää uuden kanssa. Kun jo yhden taaperon ja vauvan kanssa oli noin vaikeaa, MIKSI tehdä vielä KOLMAS? Olisiko mahdotonta viisastua vahingosta? Oppia virheistä? On mahdotona näköjään ja ongelma (ylimääräiset lapset, ne, johon ne puutteelliset voimavarat ei riitä) sysätään muiden (eli tässä tapauksessa päiväkodin) hoidettavaksi. Vauvat on kivoja joo, mutta ei niitä edellisten lasten kustannuksella voi hankkia. Jos valmiiksi on pelko persiissä, että ei pää kestä vauva-aikaa, niin siihen on helppo ratkaisu: Ei enempää vauvoja!
Niin paljon vahvempi, että jo valmiiksi pelkää vauvan horjuttavan hauraan mielenterveyden niin raiteiltaan, että tarvitaan taas vuosien psykiatriset hoidot? Ei oikeasti kannata tehdä lapsia, jos ei pärjää niiden kanssa. Se ei ole pärjäämistä, että hankkii vaan lisää hoitoaikaa edellisille, että selviää uuden kanssa. Kun jo yhden taaperon ja vauvan kanssa oli noin vaikeaa, MIKSI tehdä vielä KOLMAS? Olisiko mahdotonta viisastua vahingosta? Oppia virheistä? On mahdotona näköjään ja ongelma (ylimääräiset lapset, ne, johon ne puutteelliset voimavarat ei riitä) sysätään muiden (eli tässä tapauksessa päiväkodin) hoidettavaksi. Vauvat on kivoja joo, mutta ei niitä edellisten lasten kustannuksella voi hankkia. Jos valmiiksi on pelko persiissä, että ei pää kestä vauva-aikaa, niin siihen on helppo ratkaisu: Ei enempää vauvoja!
.vieras.
Selviät lastesi hoidosta? No, mistä tämä aloitus sitten oli? Käsitin, että sinulla on ongelma, kun muut (pk) ei hoida lastasi riittävästi, etkä itse pärjää / pää ei kestä, kun tulee yksi lisää hoidettava.Palsta ei petä koskaan, voihan luuserinpenikka sentään.
Selviän kyllä oikein hyvin omien lasteni hoidosta ja kasvattamisesta, kiitos vain.
---
Melko järkevää olisi sinun itsesi ennaltaehkäistä ja olla tekemättä lisää lapsia.
No minulle elämä on opettanut, että vauva-aika on hyvin lyhyt kuitenkin, eikä esim. sillä täysimettääkö tai käyttääkö kestovaippoja tai nukuttaako lasta pinnasängyssä vai perhepedissä ole loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä. LASTA (nimenomaan lasta, ei vauvaa) ei pidä jättää hankkimatta synnytyksenjälkeisen masennuksen pelossa, jos ohimenevästä masennuksesta kuitenkin pääsee tuen avulla yli. Tuki voi olla juuri päivähoitoa isommille.
ps. päiväkoti ei ole helvetistä seuraava, vaan siellä lapsi saa varhaiskasvatusta ja yleensä myös viihtyy. Ei siis ole mitään "edellisten lasten kustannuksella", vaan on vain positiivinen asia että isommat PÄÄSEVÄT päivähoitoon, johon ovat lainkin mukaan oikeutettuja.
.vieras.
Edellisten lasten kustannuksella tarkoitti sitä, että ne lapset kyllä kärsii, jos äidillä taas pää leviää.
Kiitos tästä.
Mutta ihan vakava kysymys teille päänaukojat. Mä olen viikolla 32 raskaana, joten tilanne on nyt tämä mikä on. Asteikolla 1-10: kuinka paljon luulette kokonaistilanteen parantuvan siitä, että minä alan ajatella että voi saatana, olis pitänyt jättää tää lapsi hankkimatta? Koska siihenhän täällä muutama näyttää tähtäävän.
Mutta sitä "leviämistä" ei saa mitenkään yrittää ehkäistä ennalta, eli varmistaa että lapsilla säilyy tuttu hoitopaikka ja äiti saa levätä? Kaikesta pitää selvitä yksin tai on p***a äiti? Vaikka vauva-aika horjuttaisi hetkellisesti jaksamista, sisarukset ovat rikkaus.
Lapsilla pitäisi olla oikeus saada olla vanhempiensa kanssa.
"eve"
esim. 2,5 vuotta on lapsen elämässä aika hiton pitkä aika.
no joo
En ole ketjussa päätä aukonut, mutta tähän on pakko kommentoida: miksi sitä miettii vasta viikolla 32, miksei aiemmin?
Päivähoitoko estää lapsen olemisen vanhempiensa kanssa? Jännää, kyllä minä koen että olen lasteni kanssa vaikka he hoidossa ovatkin olleet. Ei lapsen ja vanhemman täydy missään symbioosissa elää.
.vieras.
Yksikin sisarus on rikkaus. Mitäs, jos äiti pimahtaa tällä kertaa vielä pahemmin? Perhe hajoaa tai äiti päättää, ettei jaksakaan enää yrittää. Mutta eihän se haittaa, sisarukset on rikkaus, enempi parempi. Ja onko äiti yksin, ei puolisoakaan? Eikös sillä lapsella jo pari virikepäivää ollut varattuna?
Miksi luulet, ettei sitä ole mietitty aikaisemmin?
[QUOTE="eve";29461325]esim. 2,5 vuotta on lapsen elämässä aika hiton pitkä aika.[/QUOTE]
Melko epätodennäköistä että tällä kertaa toipumiseen menee 2,5 vuotta kun asioita ennakoi ja masennuksen osaa tunnistaa hyvissä ajoin. Mutta voi olla että meneekin, kun mitään apua ei Täydellinen Äiti saa yhteiskunnalta ottaa, tai muut mammat kivittävät.
Melko epätodennäköistä että tällä kertaa toipumiseen menee 2,5 vuotta kun asioita ennakoi ja masennuksen osaa tunnistaa hyvissä ajoin. Mutta voi olla että meneekin, kun mitään apua ei Täydellinen Äiti saa yhteiskunnalta ottaa, tai muut mammat kivittävät.
no joo
Siksi, koska esitit asian niin. "Olen viikolla 32...jos alan nyt ajatella että voi saatana".
.vieras.
[QUOTE="eve";29461325]esim. 2,5 vuotta on lapsen elämässä aika hiton pitkä aika.[/QUOTE]
Varsinkin neljäveen. Nyt jo yli puolet elämästä on äiti ollut puoliteholla, kohta pahimmillaan taas. Mutta hei, "hetken vaan". Ja sisarukset on rikkaus - se ei vaan riitä, että on YKSI sisarus, on niitä oltava kaksi, vaikka kuinka joutuisi lapsuutensa kärsimään äidin masennuksista (?).
Onko sinulle ap puhuttu kukista ja mehiläisistä ja siitä, miten ne mehiläiset saa pidettyä erossa niistä kukista? Sanooko "kondomi", "mirena", "sterilisaatio" mitään...?
Varsinkin neljäveen. Nyt jo yli puolet elämästä on äiti ollut puoliteholla, kohta pahimmillaan taas. Mutta hei, "hetken vaan". Ja sisarukset on rikkaus - se ei vaan riitä, että on YKSI sisarus, on niitä oltava kaksi, vaikka kuinka joutuisi lapsuutensa kärsimään äidin masennuksista (?).
Onko sinulle ap puhuttu kukista ja mehiläisistä ja siitä, miten ne mehiläiset saa pidettyä erossa niistä kukista? Sanooko "kondomi", "mirena", "sterilisaatio" mitään...?
No toivottavasti ei kokonaan estä, mutta rajoittaahan se.
Onhan se nyt ihan eri asia, onko päivät vanhemman kanssa kotona vai hoidossa.